Usein jätetään huomiotta Venäjän ja poliittisen islamin toimien koordinoiti, -jota olemme nähneet Suomenkin rajoilla. Tarkastelemme.
Kun terroristijärjestö Hamasin valtuuskunta vieraili 12. syyskuuta v.2022 Moskovassa, -tavaten ulkoministeri Sergei Lavrovin- maailma ei kiinnittänyt tapaukseen mitään huomiota. -Ehkä olisi kannattanut, sillä 7. lokakuuta v.2023 –Vladimir Vladimirovitsh Putinin syntymäpäivänä (s.07.10. 1952)- tapahtuneet asiat eivät olisi tulleet niin yllätyksenä.
Sivistyneellä maailmalla on valitettava tapa tulla yllätetyiksi -’housut nilkoissa’- koska usein oletetaan, että muutkin ovat sivistyneitä, -tai vähintään pikkuporvarillisen sovinnaisia. -Näin se käy.
Moskovassa annettiin neuvottelujen ja sopimisen päätteeksi vanhan neukku-tavan mukainen yhteinen kommunikea. Wisegrad24 kertoi:
”Work to weaken the West”
Korkean tason Hamas-valtuuskunta matkusti Moskovaan kahdesti viime vuonna (2022) tapaamaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovia. He lupasivat Venäjälle, että he ”työskentelivät lännen heikentämiseksi”.

A high-level Hamas delegation travelled to Moscow twice last year to meet with Russian Foreign Affairs Minister Sergei Lavrov. They promised Russia that they would ”work to weaken the West”.
https://x.com/visegrad24/status/1710579740287918548?s=20
Hamas edustaa islamin sunni-lahkoa, mutta shia-islamistinen Iran on auliisti tukenut sitä mm. kehittyneemmillä raketeilla ja ohjuksilla. Iranin pappisjohto on tukenut myös Venäjää sen Ukrainassa aloittamasta hyökkäyssodasta huolimatta. Venäläiset ovat täydentäneet hupenevaa asevarastoaan Iranin tuottamilla droneilla, ohjuksilla ja ammuksilla.
Hamasin ja sen liittolaisen, Palestiinan islamilaisen jihaadin, hyökkäys Israeliin lokakuussa 2023 tuli Israelille yllätyksenä, -mitä israelilaisessa julkisessa keskustelussa on käsitelty suomalaisen mediailmaston makuun ’liian hapokkaasti’.
Hamasin etu yllätyksessä oli Gazan hallinnon -joka v.2007 alkaen oli ollut Hamasin tiukoissa näpeissä- ja Israelin viranomaisten välien tasainen positiivinen kehitys: Gazalaisille neuvoteltiin mm. helpompia rajamuodollisuuksia Israelissa töissäkäymiseen. Gazan ja israelin välillä ei ollut siis kasautumassa mitään kriisiä.
Netanyahun ministerit hylkäsivät tiedustekun varoitukset
Hyökkäys yllätti Israelin siksikin, että -Israelin median mukaan- Netanyahun hallitus torjui varoittavan tiedustelutiedon.
Israelilaisessa keskustelussa muistutetaan, että Gazaan kohdistuva tiedustelu oli ensiluokkaista, ja hyökkäysvalmistelut oli havaittu. Mm. rajan yli Gazassa tapahtuvia huolestuttavia asioita tarkkailevat sotilaat -monet heistä nuoria naisia raja-asemilla, -kiikarit silmillään- olivat jo useiden päivien ajan raportoineet, että ”jotain poikkeuksillista on tekeillä”.
Emme tiedä, moniko näistä tarkkailijoista joutui itse yllätyshyökkäyksen uhriksi, mutta heidän varoituksensa torjuneet jatkavat yhtä asemissaan.
Lokakuun 7. oltiin siis tässä pisteessä. Hyökkäyksen ajoitukselle -Putinin synttäripäivänä-emme löydä muuta selitystä, kuin sillä jätettiin viesti Moskovalle.
Summarum: Hamasin ja israelin välillä ei ollut kriisiä, -eikä sellaista ollut odotettavissakaan. Hamasin hyökkäyksen syy on siis jossain toisaalla.
Saattoiko Hamasin johto kuvitella kukistavansa taistelussa Israelin puolustusvoimat, IDF:n?
Kysymyshän oli retorinen, -minkä lukija huomaa. Hamasin kevytaseiset jihadistit kelpaavat terroristi-iskuihin, mutta säännöllisessä sodankäynnissä, jossa vastustajalla on tekninen ylivoima, heillä ei olliut mitään tekoa.
Hamasinkin on täytynyt ymmärtää, että hyökkäys Israeliin aiheuttaa ensin tuhoisia ilma-iskuja, ja sen jälkeen murskaavan maanhyökkäyksen, -jonka pysäyttämiseen jihadisteilla ei ole voimaa, ja joka tuhoaa väistämättä Gazan kaupunkien rakennuskannan ja infran.
Hamas ansaitsee vastentahtoisen tunnustuksemme taistelukentän huolellisesta valmistelusta. Kiinalainen strategi, Mestari Sun (Suntse, Sun Tsu), varoittaa sotapäälliköitä ”antamasta vihollisen valita taistelukenttää”. -Netanyahu teki juuri tämän perusvirheen.
Hamas oli vuosikymmenien ajan nävertänyt Gazan täyteen tunneleita, -valmistellut sodan näyttämön. Kysymme taas Mestari Sunilta: ”On sotia, joihin ei pidä osallistua, ja taistelukenttiä, joihin ei pidä mennä.”
Netanyahu ja hänen innokkaat ministerinsä eivät näytä lukeneen Mestari Sunia? -Netanyahu meni suoraan hänelle viritettyyn ansaan, liput liehuen ja pommeja paukutellen. Säälittävää.
Niin mitä Hamas saattoi voittaa sodassa?

Jos oletamme rohkeasti, että Hamasin sodanpäämäärä oli Gazan saattaminen 100%:sesti raunioiksi, -näinhän se kävi!- niin seuraava kysymys onkin, mitä tällä saavutettiin?
Ja saavutettiinhan sillä:
Israel, -hyökkäyksen kohde ja myötätunnos looginen vastaanottaja- on nyt maailmalla epäsuositumpi kuin koskaan. -Toki, omasta syystään. Kaikenmaailman ”Gretat” hihkuvat innoissaan Palestiinaa, ja Israelissa suurmielenosoitukset vaativat nopeaa rauhaa ja panttivankeja vapaaksi.
Poliittinen voitto oli täydellinen, -Hamasille vaiko heidän yllyttäjilleen?
Hamasiakaan ei liene saatu mukaan uhraamaan hallitsemaansa aluetta abstraktion hyväksi? Seuraava kysymys onkin:
Niin mitä Hamasille oli luvattu?
Tuskin Hamasin uskonnolliset hullutkaan olisivat lähteneet mukaan kollektiiviseen itsemurhaan, vaikka suisaidbombereiden lähettäminen Israelin ja länsimaiden ostokeskuksiin tms. oli heille rutiinia. Vastaan itse, kun kysyinkin:
Hamasin ei pitänyt jäädä yksin, -heille oli luvattu suurempi sota .
Kyllähän Hamas sai myötäsotijoita: Huthit ammuskelivat raketeillä Israelia ja kansainvälistä meriliikennettä, Hezbollah Libanonissa ampui ujosti pari rakettia, mutta Iranin ja Israelin ”raketti-maaottelun” pysäytti Yhdysvaltain diplomaattinen väliintulo (kommunikointi Jerusalemiin sekä Teheraniin).
-Eihän tämä mitään oikeaa sotaa ollut?? -Jotain jäi toteutumatta.
Gazan verilöylylle on -loogisesti ajatellen- miltei mahdotonta löytää rationaalia tarkoitusta, -ellei sitten ajatella, että palestiinalaisia on tällä maapallolla liikaa, -tai vähintään alueellinen sota ole nurkan takana.
Se Moskovassa 12. syyskuuta v.2022 luvattu isompi kalabaliikki toteutui, mutta ajoitus mätti: Trump saatiin yllytetyksi iskemään Iraniin vasta viiveellä:
Kaikesta viivyttelystä -ja mm, Yhdysvaltain rauhansuunnitelman (ns. ”Bidenin suunnitelma”) 31.05. 2024 jo julkisesti hyväksyneen Hamasin johtajan Ismail Haniyehin tappamisesta (14 vrk. ilmoituksensa jälkeen)- huolimatta Gazan sota oli jo epäaktiivisessa tilassa, kun helmikuussa 2026 saatiin sota käyntiin Persianlahdellakin.
Takaisin Haniyehiin ja Lavroviin Moskovassa syyskuussa 2022:
Mistä muusta siellä oltiin yhtämieltä, kuin Hamasin hyökkäyksestä Israeliin?
Poliittinen islam ilmaantui maailmaan v.1979. -Sitä ennen sellaista ei ollut. Lähtölaukauksia oli peräti kolme:
- Mekan kapina, jossa äärifundamentalistit valtasivat erään moskeijan, ja saudien turvajoukot olivat pakotettuja ”tekemään heistä marttyyreja”.
- Neuvosto-Venäjän hyökkäys Afgasnistaniin joulukuussa 1979,
- Erään ajatollah Ruhollah Khomeinin paluu turvapaikastaan Iraniin.
Näin maailma sai yhä jatkuvan riesan. Venäläiset olivat mukana geimeissä, mutta islamistien vastapuolella. -Nyttemmin olemme saaneet havaintoa venäläisten uskomattomasta ideologisesta ketteryydestä: Lähes koko 1900-luvun venäläisten ystävivä maailmalla olivat kommunistit, mutta tänään äärioikeisto.
Mikseivät sitten islamistikin?
Hamasin lisäksi Moskovassa ovat juosseet kaviaaria mussuttamassa (vodkasta en ole niin varma?) Hamasin lisäksi ainakin talibaanit.
Venäläisten vahva osaaminen mm. taitoluistelussa muistetaan viime vuosisadalta. –Piruetit siis hallussa.
Muistamme myös polkupyörät Suomen itäisillä rajanylityspaikoilla, -ja romuladojen rivistöt. Damaskoksesta tultiin suorilla lennoilla Minskiin, josta kyydeillä Puolan ja Liettuan rajoille, -ja siis Itä-Karjalan korpiteille fillareilla sotkemaan.
Eihän tämä ’välineellistynyt maahanmuutto’ olisi ollut mahdollista ilman kädenpudistuksia turbaanipäiden kanssa?
Jos ”Work to weaken the West” ulottui Gazasta Moskovaan, niin riittänee sitä muuallekin.
Pekka Kemppainen
Muita uutisia:
10.08. 2024:
20.01. 2025:
Hamas voitti sodan, -omasta mielestään- mutta oli jonkun muun proxy
02.02. 2025:
12.09. 2025:
07.10. 2025:
16.03. 2024:
31.07. 2024:
Hamasin poliittisen johtajan salamurha saa sodan osapuolet kaivautumaan poteroihinsa
16.07. 2024:
Hamas ei torju Bidenin rauhansuunnitelmaa, sanoo järjestön johtaja
26.10. 2024:
Israelin vastaisku Iraniin oli rajoitettu, -Harmagedon viivästyy
16.10. 2024:
27.08. 2024:
Iranilaisen taloustutkijan näkemys Iranin taloudesta: ”Trump-vaara”, pommi ja ’ystävät’
18.09. 2024:
05.07. 2024:
25.03. 2024:
18.05. 2024:
Viitsisikö joku vastata maahanmuuttajan kysymykseen: Onko yliopisto muuttunut madrassi-kouluksi?


Kiitos erinomaisesta ja mallikelpoisesta analyysistä, joka sitoo nämä globaalit palapelin palaset kätevästi yhteen ja osoittaa, miten suora linja Moskovan ja Teheranin akselilta ulottuu aina meidän omalle itärajallemme asti. On hämmentävää, miten vähän tätä Venäjän ja poliittisen islamin koordinoitua yhteistyötä edelleen halutaan lännessä nähdä, vaikka todisteet ovat näin ilmeiset. (Esim. Nigel Faragen vastaisessa Britanniassa)????
Mitä tulee tuohon mainitsemaasi Mestari Sunin ansaan, monet länsimaiset kommentaattorit ja nojatuolistrategit ovat julkisuudessa esittäneet sellaista kritiikkiä, että Israel ja Netanyahu tekivät virheen menessään Gazaan.
Huom! Nämä ulkopuoliset kriitikot kuitenkin analysoivat tilannetta usein ikään kuin Israelilla olisi lokakuun 7. päivän barbaarisuuden jälkeen ollut jokin reaalinen, moraalinen vaihtoehto olla puolustamatta itseään ja jättää vastaamatta. He unohtavat sen Israelin kansalaisissa kytevän faktan: jos valtio ei vastaa tällaiseen hyökkäykseen murskaavalla voimalla, se viestittää alueen kaikille muille saalistajille – Iranille, Hizbollahille ja huthille – olevansa vapaata riistaa. Se ”ansa” oli viritetty niin säälimättömästi, että vastaamatta jättäminen olisi ollut Israelille välitön sisäpoliittinen kaaos ja samalla strateginen itsemurha, vaikka vastaaminen toikin mukanaan juuri ne Moskovan tehtailemat poliittiset seuraukset ja länsimaisen yleisen mielipiteen kääntymisen Israelia vastaan.
Tämä ”Work to weaken the West” -strategia on juuri se sama vipuvarsi, jota meilläkin kokeiltiin itärajalla polkupyörineen ja välineellistettyine maahanmuuttajineen.
Kun sivistynyt maailma yritetään pakottaa valitsemaan omien arvojensa ja kovan kansallisen turvallisuuden välillä, niin me todennäköisesti häviämme aina, ellemme uskalla katsoa asioita reaalipoliittisesti ja ilman raivokasta naiviutta. Juuri siksi tämä kirjoituksesi on niin tärkeä: se riisuu idealismin ja paljastaa sen koordinoidun pelin, jota meitä kaikkia vastaan parhaillaan pelataan.
PS. Lopulta tässä laajassa strategisessa pelissä onkin aivan yhdentekevää, oliko Israelin pääministerinä tuona kohtalokkaana hetkenä juuri Netanyahu vai joku muu. Valtion eksistentiaalinen suojautumisvaisto ja maantieteellinen reaalipolitiikka olisivat pakottaneet minkä tahansa Israelin hallituksen ja johtajan täysin samaan sotilaalliseen vastaiskuun – mikään suvereni valtio ei voi perääntyä, kun vihollinen pyrkii pyyhkimään sen kartalta.
Israel ja Netanyahu tekivät täsmälleen ”Work to weaken the West”-suunnitelmassa heille määrätyt asiat. -Oli heillä vaihtoehtoja tai ei, -se ei muuta mitään.
#Silmukka oli laittu odottamaan Netanyahun päätä. -Näin neuvoo mestari Sun tekemäänkin.
Tuo on aika hyytävän fatalistinen analyysi, admin, mutta jos hyväksymme sen sellaisenaan, meidän on ulotettava sama logiikka Gazasta suoraan omalle itärajallemme ja kaupunkiemme kaduille. Silloin tilanteen konkretia muuttuu sellaiseksi, että meilläkin pitäisi alkaa housujen puntit tutista.
Ajatellaanpa raaka analogia: Mitä jos huomenna itärajamme yli vyöryy tuhansia välineellistettyjä ”turvapaikanhakijoita” ja vihreitä miehiä, jotka alkavat ottaa haltuunsa suomalaisia kyliä ja ampua niiden kyläläisiä ja rajavartijoitamme? Jos Suomi tekee sen, mitä suverenin valtion on pakko tehdä – eli sulkee rajat kovaa voimaa käyttäen ja vastaa aseelliseen provokaatioon aseilla – Moskova alkaa välittömästi huutaa kansainvälisillä foorumeilla Suomen rikkovan ihmisoikeuksia ja syyllistyvän siviilien teurastukseen. Länsimaiset ”hyödylliset idioatit” ja kaikenmaailman gretat alkavat osoittaa mieltään Suomea vastaan, ja meidän kansainvälinen maineemme murenee silmissä.
Tämän sinun logiikkasi mukaan Suomen hallitus ja puolustusvoimat tekisivät silloin ”täsmälleen Moskovan suunnitelmassa heille määrätyt asiat.” Silmukka oli laitettu odottamaan meidän päätämme, ja me kävelimme siihen, koska puolustauduimme.
Kysynkin siis suoraan: Mikä on se vaihtoehto, jonka tämä ”Mestari Sun” tarjoaa Suomelle tai Israelille? Olla tekemättä mitään ja antaa vihollisen kävellä yli vain siksi, ettei vastapuolen virittämä poliittinen ansa laukeaisi? Jos reaalipolitiikan ainoa neuvo on antautua vapaaehtoisesti, jotta vältytään huonolta julkisuudelta, sivistynyt länsi on jo hävinnyt tämän sodan.
PS. Ja lopuksi on pakko kysyä vielä yksi täysin konkreettinen kysymys: kun katsomme, miten Euroopan suurissa pääkaupungeissa palestiinahuiveihin piiloutuneet mielenosoittajat, palestiinalaiset ja arabit kollaboratööreineen ja yms. riehuvat Palestiinan liput airueinaan – hakaten astaloilla ja veitsillä tavallisia kansalaisia sekä tuhoamalla heidän omaisuuttaan – eikö meidän silloin pitäisi jo myöntää, että se sama sota on jo meidän omilla kaduillamme. Israel ei tällaista menoa siedä sekuntiakaan. Miksi ihmeessä meidän täällä pitäisi kritisoida ja heikentää sitä tahoa, joka käytännössä sotii meidänkin puolestamme tätä samaa fanaattisuutta vastaan? Saahan sitä kai kysyä?
”Kysynkin siis suoraan: Mikä on se vaihtoehto, jonka tämä ”Mestari Sun” tarjoaa Suomelle tai Israelille? ”
— Mestari Sun neuvoo, että älä koskaan tee sitä, mitä vastustaja haluaa sinun tekevän. -lukemattomat kokemykset osoittavat, ettei siitä hyvää seuraa, -Ja mestarin neuvot on kirjoitettu jo 1,5 ky sitten.
Onneksemme Gazan tilanne ehti vähän jäähtyä, ennenkuin alkoi (suunniteltu!?) seuraava vaihe. Sitomalla länsimaat tukemaan Israelia paimennetaan öljyntuottajat Venäjän ja Kiinan johtamaan leiriin.
kenraali Mosche Dayan menetteli v.1968 päinvastoin, kuin ”Bibi” viimeksi: Hän teki päinvastoin, kuin arabimaat odottivat hänen tekevän: Dayan hyökkäsi, kun odottivat että puolustautuu.
Sellaisessa on riskinsä, mutta taidolla kaikki onnistuu(?). ”6:n päivän sota” jopa lisäsi Israelin maailmalla nauttivaa kunnioitusta. Bibin sodat tekevät hylkiön.
Hamasin hampuusit ja taustatukija halusivat Netanyahun hyökkäävän Gazaan. -Jos tarkkoja ollaan, he halusivat myös ettei Gazaan ja kivee kiven päälle. -Joku teki työtä käskettyä, -ja huolella-. Taustavoimat taputtavat suuria mähläisiä käsiään.
Muistatko vitsin Paperiliiton lakko-intoilervista pomoista? -Kun paperitejtaita alettiin sulkemaan Suomessa, joku väänsi vitsin:
Paperiduunari kysyy: ”Herrat laittaa tehtaat kiinni! -Mitä me tehään?”
Liiton pomo: ”Laitetaan tehtaat kiinni!”
Netanyahun pommitukset ja Gazan mylläys olivat vähän niinqon suomalaisen ay-pomon toimintaa:
”Jos/kun vihollinen haluaa Gazan soiraläjäksi, niin ei huolta: Pommitetaan Gaza soraläjäksi.”
–Mestari Sun olisi neuvonut ottamaan selvää, miksi Hamasin tukijat haluavat Gazan päreiksi. -Bibin kantsis lukea enemmän Mestari Sunia, kuin Kabbalaa.
Mestari Sunin viisaudet ovat hienoja paperilla, admin, mutta niillä ei pysäytetä yhtäkään rynnäkkökiväärin luotia tai rajan yli vyöryvää terroristijoukkoa.
Jos Moshe Dayan eläisi, hän luultavasti naurahtaisi tälle vertaukselle. Kuuden päivän sodassa Dayan nimenomaan käytti säälimätöntä, ennakoivaa ja äärimmäistä sotilaallista voimaa – hän ei jäänyt analysoimaan arabimaiden ’motiiveja’ tai pelkäämään sitä, tuleeko Israelista ’hylkiö’. Hän teki sen, mikä oli pakko, jotta valtio pelastuisi. Se oli puhdasta reaalipolitiikkaa, ei mitään kabbalaa.
Sinä väistät nyt sen kaikkein tärkeimmän kysymyksen: Jos se vastustajan virittämä ’silmukka’ on se, että puolustautuja leimataan hylkiöksi, niin mitä sinä ehdotat reaaliseksi vaihtoehdoksi?
Otetaan se konkreettinen esimerkki omalta rajaltamme: Jos Venäjä lähettää rajallemme aseistetun provokaation, ja Suomi vastaa siihen kovaa, me kävelemme Moskovan virittämään ’silmukkaan’ ja meistäkin leivotaan kansainvälisessä mediassa syyllisiä – niinkö? Pitäisikö meidän silloin ’Mestari Sunin’ oppien mukaan jättää puolustautumatta, jotta taustavoimat eivät pääsisi taputtamaan käsiään? Onko sivistyneen lännen ainoa viisaus antautua vapaaehtoisesti silloin, kun vihollinen on tarpeeksi ovela virittämään ansan?
Tähän ei löydy vastausta 1,5 tuhatta vuotta vanhoista kirjoista tai paperiliiton vitseistä. Tähän vastataan joko aseella tai alistumalla. Israel valitsi aseen. Mitä Suomi valitsee, kun meidän silmukkamme kiristyy?
PS. Mestari Sun ei koskaan neuvonut jättämään taistelukenttää tyhjäksi viholliselle. Jos vihollinen virittää ansan, ansa puretaan tuhoamalla sen virittäjä, ei perääntymällä omaan nurkkaan häpeämään. Jos valtio ei uskalla lyödä takaisin silloin kun sen kansaa teurastetaan, se valtio lakkaa olemasta. Ei ole olemassa sellaista ’viisautta’, joka pelastaa pelkurin valtion tuholta.”
Korjaus: Sun Tzu nimenomaan neuvoi strategioita, joissa taistelukenttä tai linnoitus jätetään näennäisesti tyhjäksi vihollisen harhauttamiseksi.
”Mestari Sunin viisaudet ovat hienoja paperilla, admin, mutta niillä ei pysäytetä yhtäkään rynnäkkökiväärin luotia tai rajan yli vyöryvää terroristijoukkoa.”
–Mestari Sunin neuvoilla voitetaan sota, ja valtion olemassaolo jatkuu. -Ei ”Sodankäynnin taito” ole turhaan arvossaan, -mm. jenkiläisten bisnesjohtajien keskuudessa. -Kukaan siellä ei ole lukenut Donald Trumpin ”The art of Deal”,
Mestari Sun saanoi: ”Paras kenraali voittaa sodan käymättä yhtään taistelua”. –Jenkit ovat hävinneet sotia voittaen kaikki taistelut. -Tässä on se ero!
Clausewitz, jota luetaan yhä kaikissa esikunnissa, piti ”sotaa politiikan jatkona toisin keinoin”. -Avain voittoon on siis oikea politiikka, = tavoitteet, sodan päämäärä.
Sotiminen ilman poliittista tavoitetta on kuin lähettää rallikuski kilpailuun ilman karttaa kilpareitistä. -Silloin saa kuulua ”kekekeke-ruuusperiruuusperi” lähtöviivalla, mutta kukaan ei katkaise maalinauhaa.
”Otetaan se konkreettinen esimerkki omalta rajaltamme: Jos Venäjä lähettää rajallemme aseistetun provokaation, ja Suomi vastaa siihen kovaa, me kävelemme Moskovan virittämään ’silmukkaan’ ja meistäkin leivotaan kansainvälisessä mediassa syyllisiä – niinkö? ”
Venäjän käyttämä keino on tehdä aggressio joka alittaa reagointikynnyksen. -Moskovassa pidetään kyllä huolta siitä, että suomalaiset eivät vastaa samalla voimalla. -Kremlissä luettiin mestari Sunia jo 100v sitten.
Sotanäyttämö ei ole vain etulinjan takaisessa maastossa. 2000-luvulla se on -painopisteeltään- mediassa, somessa ja ihmisten tajunnassa.
Venäjä osaa tämän kyllä: He eivät tee sellaista aggressiota, joka tekee heistä heti syyllisen. ”Sodankäynnin taito” käännettiin venäjäksi bolsujen toimesta heti, kun olivat kaapanneet vallan (1917). itä-Saksassa tehtiin venäläisestä laitoksesta heti saksannos sikäläiselle ”kansanarmeijalle”, -josta joku suomensi -kiina-venäjä-saksa-suomi- ensimmäisen suomalaisen laitoksen. Suora käännös kiina-suomi on jo saatavissa.
Hamas valmisteli ansaansa yllytyshullulle Netanyahulla ainakin vuosikymmenen. Tuleva taistelukenttä valmisteltiin (kehitysapu)rahaa säästämättä, tunnelita joka paikkaan. Vain hullu tai Netanyahu lähteen sotimaan paikkaan, jonka vastustaja on valinnut ja tuunannut, -sanoo mestari admin.
Nämä ”silmukat kaulassa” toimivat niin, että ansaan menneen asema, poliittinen liikkumavara ja sisäinen yhtenäisyys ovat heikompia, kuin ennen ansaan astumista.
”Virtuaalirintama” on yhtä suuri mullistus, kuin ilmavoimat tai panssarintorjunta-aseet joskus viime vuosituhannella. Kehitys kehittyy, eikä kansainvälistä mediaa voi sivuuttaa lopputulokseen vaikuttajana.
Olet aivan oikeassa siinä, admin, että sota on politiikan jatkamista toisin keinoin, ja että ilman kirkasta päämäärää sotiminen on sokeaa. Mutta tässä tullaan juuri siihen Clausewitzin toiseen, kaikkein inhorealistisimpaan oppiin: sodan luonteeseen kuuluu absoluuttinen väkivalta, jolla vihollinen pakotetaan taipumaan omaan tahtoon.
Teoria ’virtuaalirintamasta’ ja mainetaistelusta somessa on hieno niin kauan, kun sota on kylmää. Mutta kun se muuttuu kuumaksi – kun rajan yli tullaan aseilla tai kun omilla kaduillamme aletaan heiluttaa puukkoja ja puntareita – silloin se kaikkein tärkein poliittinen päämäärä on oman kansan fyysinen turvaaminen ja vihollisen sotilaallinen tuhoaminen. Mikään määrä some-tykkäyksiä tai kansainvälisen median myötätuntoa ei herätä kuolleita henkiin tai palauta menetettyä aluetta. Jenkit ehkä hävisivät Vietnamissa tai Afganistanissa poliittisesti, mutta Israelin kohdalla kyse ei ole kaukaisesta siirtomaasodasta, vaan omasta tontista. Häviö siellä tarkoittaa valtion loppua.
Mitä tulee Venäjän kykyyn alittaa reagointikynnys: se toimii vain niin kauan kuin me itse suostumme siihen. Jos me halvaannumme pelosta ja ajattelemme, että ’Kreml on liian ovela, emme voi vastata kovaa jottemme astu silmukkaan’, me olemme jo hävinneet heidän henkisen sodankäyntinsä.
Mestari Sun sanoi myös: ’Se, joka valmistautuu/puolustautuu kaikkialla, on heikko kaikkialla. (sanoihan Putinkin julkisesti aiemmin: ”länsi” on heikko) Jos me yritämme miellyttää kansainvälistä mediaa, varoa provokaatioita ja pelätä mainettamme joka käänteessä, me teemme itsestämme kaikkialla sen kaikkein helpoimman/heikoimman maalin. Joskus se kaikkein paras ’Art of the Deal’ on näyttää vastustajalle, että ansa tai ei, me tulemme sieltä läpi ja tuhoamme sen virittäjän. Muuten sivistynyt länsi pelkää itsensä hengiltä samalla kun taustavoimat taputtavat käsiään.
[…] Venäjän ja islamistien yhteistyö: Hamas ja talebaanit Moskovassa, ja maahanmuuttajien välineelli… […]
[…] Venäjän ja islamistien yhteistyö: Hamas ja talebaanit Moskovassa, ja maahanmuuttajien välineelli… […]
[…] Venäjän ja islamistien yhteistyö: Hamas ja talebaanit Moskovassa, ja maahanmuuttajien välineelli… […]
[…] Venäjän ja islamistien yhteistyö: Hamas ja talebaanit Moskovassa, ja maahanmuuttajien välineelli… […]
[…] Venäjän ja islamistien yhteistyö: Hamas ja talebaanit Moskovassa, ja maahanmuuttajien välineelli… […]
[…] Venäjän ja islamistien yhteistyö: Hamas ja talebaanit Moskovassa, ja maahanmuuttajien välineelli… […]