Kuva on ei-hyvinvointivaltiosta, joita maailman maista on suurin osa. Niille on tyypillistä suuri sosiaalinen eriarvoisuus, yhteiskunnan epävakaus, ja yleinen surkeus. Suomalainen voi tutustua niihin oloihin turistina kehitysmaissa.
Olemme rakentaneet Suomeen hyvinvointivaltiota miltei yhden vuosisadan ajan. Keräämällä julkista omaisuutta, rakentamalla yhteisesti rahoitettuja palveluja, ja perustamalla ensin kansaneläke-järjestelmän, ja sitten työeläkkeen. Kansaneläkekin oli aluksi säästöperustaista: Tuleva eläkkeensaaja maksoi Kelaan eläkemaksuja työelämässä ollessaan, ja hänen henkilökohtaiselle eläketililleen kertyi *säästöä*, josta Kela maksoi hänen tulevan eläkkeensä.
Tulevan eläkkeensaajan varat siis odottivat Kelassa omistajansa eläköitymistä, -kunnes perustettiin työeläkejärjestelmä, ja kansaneläke muutettiin maksuperustaiseksi.
Eläkerahat menetettiin työeläkejärjestelmän luomisella
-Jo silloin kuultiin tulevilta eläkkeensaajilta skeptisiä kysymyksiä, liittyen henkilökohtaisen eläketilien lakkauttamiseen Kelassa.
Työeläkkeiden kattamiseksi pidätettiin palkasta joku osuus, rahastoitavaksi. Eläkevarojen -siis eläkesäästöjen– hallinnoiminen ja luotettavalla tavalla säilyttäminen uskottiin työeläkeyhtiöille, jotka sijoittivat (muiden ihmisten) varat ’luotettavalla tavalla’:
Eläkesäästöjen odotettiin tulevan sijoitetuksi Suomen kansantaloutta rakentavalla tavalla, -kuten maatamme rakentaneet aiemmat sukupolvet olisivat sen halunneet tapahtuvan. Eläkesäästöjä sijoitettiin mm. maamme huoltovarmuuden kannalta tärkeään elintarvike-alan toimijaan Raisioon, joka on nyt esimerkkimme. Raision kymmenen suurimman omistajan joukossa näkyy olevan neljä työeläkeyhtiötä.
Mutta miten säilyy työeläkeyhtiöiden sijoitusten arvon?
Tämä onkin se kysymys: Jos eläkesäästöt -kerätyt työeläkemaksut- sulavat pois eläkeyhtiöiden huolimattoman sijoitustoiminnan kautta, eläkeläiset jäävät muun sosiaalisektorin ylläpidettäväksi.
Kestääkö julkistalous sen? -Juurikin aivan äskettäin Suomen sosiaali- ja terveys-sektoria kuormitettiin aivan uudella hallintoportaalla, Sote:lla. -”Hyvinvointialueet’ ovat jo alibudjetoituja, -ja julkistaloutta pitäisi vielä sopeuttaakin? -Yhtälö näyttää mahdottomalta.
Miten käy, jos vielä eläkeläiset putoavat verokertymästä kustannettujen tulonsiirtojen piiriin?
Otin puheeksi jo Raision, joten tarkastelemme sen erästä suursijoittajaa. eläkevakuutusyhtiö Varmaa. Yhtiöllä on salkussaan 4 352 000 Raision osaketta, -siis lähes miljardin arvosta.
Raision osakkeiden V-sarjan kurssi oli korona-vuonna 2020 3.26, tänään päivällä 2.12 euroa. -Varman omistusten arvo on siis pudonnut euron kappaleelta! -Ja puhe on nyt vain yhdestä yhtiöstä, ja yhdestä sen sijoituskohteesta.
Varojen säilyttäminen osakkeissa on nykyaikaa, -ja oikein hoidettuna turvallista- mutta entäs jos? Otsikkokuvassa näkyy ei-hyvinvointivaltioiden sosiaaliturvan ja (puuttuvan) eläketurvan karu kuva.
Toistuuko ’Sonera-ceissi’: Eläkesäästöt vapautetaan ’vivutukseen’
”Keräämällä julkista omaisuutta, rakentamalla yhteisesti rahoitettuja palveluja,…”
Tämä se ongelma onkin eli hyvinvointivaltion sosialistisuus/kommunistisuus ”Yhteinen rahoitus”, ”yhteinen omistus” ei koskaan toimi pidemmän päälle.
Sosialismi ja kommunismi edellyttää aina pakkoa harjoittavaa valtaeliittiä joka sitten ryöstää ja pitää muut kansalaiset liekassaan.
Asian voi kääntää myös toisin? On ns. demokratia jota äänestäjien mielipiteillä mitataan. Ongelmana on vain todellakin esittämääsi viitaten, että valtaan pääsevät ne joilla on eniten rahaa ja vähiten älykkyyttä.
[…] Eläkesäästöt sulaa, -mitä hyvinvointivaltion jälkeen […]