Työeläkejärjestelmän rahoitusta ehdotetaan vahvistettavaksi muun muassa sijoitustuottoja lisäämällä ja rahastointia kasvattamalla.
(Kuvaan käytetty mm. aineistoa osoitteesta https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011839585.html.)
Hallitus ehdottaa työeläkejärjestelmän uudistamista
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai keskiviikkona (20.05.) valmiiksi mietintönsä hallituksen esityksestä (HE 40/2026 vp), jossa ehdotetaan työeläkejärjestelmän uudistamista. Valiokunta kannattaa muutoksia yksimielisesti.
Sijoitussäännöksiä kevennetään, jotta ”jotta työeläkejärjestelmän rahoitus kestää paremmin tulevaisuudessa”
Esityksessä muutettaisiin työeläkelakeja, jotta työeläkejärjestelmän rahoitus kestää paremmin tulevaisuudessa. Tavoitteena on saada eläkevaroille parempia sijoitustuottoja ja vahvistaa julkista taloutta.
”Nykyistä enemmän sijoitusriskiä”
Käytännössä eläkeyhtiöt voisivat ottaa nykyistä enemmän sijoitusriskiä esimerkiksi osakesijoituksissa. Samalla vakavaraisuussääntöjä kevennettäisiin ja kiinteistösijoituksiin liittyvää lainanottoa helpotettaisiin.
Lisäksi vanhuuseläkkeitä varten rahastoitaisiin enemmän rahaa etukäteen. Tämän ajatellaan hyödyttävän erityisesti nuorempia sukupolvia.
”Tarkoitus on hillitä maksussa olevien työeläkkeiden nousua”
Esityksessä ehdotetaan myös niin sanottua indeksirajoitinta vuodesta 2030 alkaen. Sen tarkoitus on hillitä maksussa olevien työeläkkeiden nousua niin, etteivät eläkkeet kasvaisi palkkoja nopeammin kahden vuoden tarkastelujaksolla.
Valiokunta: Muutokset vähentävät painetta työeläkemaksujen korottamiseen
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esityksen tavoitteita perusteltuina ja kannattaa lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin teknisluonteisin korjauksin.
Valiokunta korostaa, että työeläkejärjestelmän kantokyky on vuoden 2017 uudistuksen jälkeen ollut vakaalla pohjalla, mutta epäedullinen väestörakenne ja oletettua heikompi syntyvyys ovat heikentäneet sen rahoituksellista kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Ehdotetut muutokset vahvistavat työeläkejärjestelmän rahoituspohjaa, vähentävät pitkällä aikavälillä painetta työeläkemaksujen korottamiseen tai eläkkeiden tason alentamiseen sekä vahvistavat sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta.
Miten asian käsittely jatkuu:
Työeläkejärjestelmän uudistus siirtyy seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi. Täysistunto päättää hallituksen esityksen hyväksymisestä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön pohjalta.
Muutosten on tarkoitus tulla voimaan suurimmilta osin heinäkuussa 2026, osin vuoden 2027 alussa. 
Luettavaa:
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä, -väliotsikot ja kuvat toki toimitustyötä.)
Muita uutisia:
04.02. 2025:
24,09. 2024:
11.09. 2024:
- Lisää kauhu-skenaarioita: Helsingin Sanomat 26.-27.05.,
- Kansaneläke nosti vanhukset köyhyydestä,
- Talouselämä 23.05. 2024: Valtion pörssisalkusta on haihtunut liki 20 miljardia euroa – Näin Varman Risto Murto kommentoi Fortumin ja Nesteen tilannetta; Valtion pörssiomistusten arvo on lähes puolittunut vuodesta 2021. Petteri Orpon (kok) hallitukselta odotetaan pian valtion omistajapolitiikkaa ohjaavaa uutta periaatepäätöstä.,
- Eläkkeensaajien keskusliitto,
- Kauppalehti 11.09. 2024: Risto Murto varoittaa Mario Draghin raportista – Aki Kangasharju: Vie kohti liittovaltiota; Risto Murron mukaan Mario Draghin raportissa on Suomen näkökulmasta vaikeita kohtia. Aki Kangasharju arvioi raportin toteuttamisen olevan kova pala pirstaleiselle Euroopalle.
05.11. 2024:
- Vasemmisto.fi 05.11. 2024: Minja Koskela: Eläkejärjestelmän uudistamisesta ei pidä tehdä sukupolvisotaa,
- Vasemmistoliitto 19.10. 2024: Minja Koskelan ’linjapuhe’,
- Kela,
- Lisää kauhu-skenaarioita: Helsingin Sanomat 26.-27.05.,
- Kansaneläke nosti vanhukset köyhyydestä,
- Talouselämä 23.05. 2024: Valtion pörssisalkusta on haihtunut liki 20 miljardia euroa – Näin Varman Risto Murto kommentoi Fortumin ja Nesteen tilannetta; Valtion pörssiomistusten arvo on lähes puolittunut vuodesta 2021. Petteri Orpon (kok) hallitukselta odotetaan pian valtion omistajapolitiikkaa ohjaavaa uutta periaatepäätöstä.,
- Eläkkeensaajien keskusliitto,
- Helsingin Sanomat 15.09. 2024: Salaisissa neuvotteluissa selvitetään uutta tapaa sijoittaa suomalaisten eläkevaroja – ”Todella huolestuttavaa”; Eläkeyhtiöille selvitetään mahdollisuutta velkavivuttamiseen. Yhtiöt voisivat hakea lainaa ja sijoittaa lainatut rahat esimerkiksi osakkeisiin.
- Verkkouutiset 15.09. 2024,
15,09. 2024:
Toistuuko ’Sonera-ceissi’: Eläkesäästöt vapautetaan ’vivutukseen’
11.03. 2026:
10.03. 2026:
10.03. 2026:
- Yle 23.02. 2026: Suojaako omaisuudensuoja työeläkkeitä leikkauksilta? ”Lapsellinen oppi”, sanoo asiantuntija,
- Helsingin Sanomat 02.03. 2026 Pääkirjoitus: Sakset lähestyvät vääjäämättä eläkkeitä; Kun miljardien eurojen säästöjä aletaan konkretisoida, eläkejärjestelmään joudutaan puuttumaan – vaikka järjestelmä onkin ihan hyvässä iskussa.
- Kela,
- Lisää kauhu-skenaarioita: Helsingin Sanomat 26.-27.05.,
- Kansaneläke nosti vanhukset köyhyydestä,
- Talouselämä 23.05. 2024: Valtion pörssisalkusta on haihtunut liki 20 miljardia euroa – Näin Varman Risto Murto kommentoi Fortumin ja Nesteen tilannetta; Valtion pörssiomistusten arvo on lähes puolittunut vuodesta 2021. Petteri Orpon (kok) hallitukselta odotetaan pian valtion omistajapolitiikkaa ohjaavaa uutta periaatepäätöstä.,
- Eläkkeensaajien keskusliitto,
- Helsingin Sanomat 15.09. 2024: Salaisissa neuvotteluissa selvitetään uutta tapaa sijoittaa suomalaisten eläkevaroja – ”Todella huolestuttavaa”; Eläkeyhtiöille selvitetään mahdollisuutta velkavivuttamiseen. Yhtiöt voisivat hakea lainaa ja sijoittaa lainatut rahat esimerkiksi osakkeisiin.
- Verkkouutiset 15.09. 2024,
04.08. 2025:
Julkinen rahoituspohja vanhusten hoidolle murenee, -hyvinvointivaltion loppu lähenee?
- Uudenkaupungin Sanomat 02.08. 2025: Kuka hoitaisi vanhukset? Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on tuonut julkisuuteen ajatuksen, joka on käynyt mielessä varmasti monella muullakin. Murron mukaan keskustelu lasten aiempaa suuremmasta vastuusta vanhempiensa hoidossa tulee akuutiksi kymmenen vuoden sisällä, jos valtion rahoituspohja edelleen murenee.
- Iltasanomat 30.07. 2025: Pitäisikö lasten maksaa vanhempiensa hoiva? Näin puolueista vastataan; Ilta-Sanomat kysyi neljän suurimman puolueen ratkaisuja tulevaisuuden hoivapommiin.
- Helsingin Sanomat 26.07. 2025: Risto Murto: Aikuiset lapset saattavat jatkossa joutua ottamaan enemmän vastuuta vanhemmistaan; Julkisen talouden heikkeneminen voi johtaa tilanteeseen, jossa vanhuksille ei ole riittävästi ympärivuorokautista hoitoa, Murto arvioi.
-
Kirja: ’Orjamarkkinat – huutolaislasten kohtaloita Suomessa’, Jouko Halmekoski.
- Kela,
- Lisää kauhu-skenaarioita: Helsingin Sanomat 26.-27.05.,
- Kansaneläke nosti vanhukset köyhyydestä,
- Talouselämä 23.05. 2024: Valtion pörssisalkusta on haihtunut liki 20 miljardia euroa – Näin Varman Risto Murto kommentoi Fortumin ja Nesteen tilannetta; Valtion pörssiomistusten arvo on lähes puolittunut vuodesta 2021. Petteri Orpon (kok) hallitukselta odotetaan pian valtion omistajapolitiikkaa ohjaavaa uutta periaatepäätöstä.,
- Eläkkeensaajien keskusliitto,
- Helsingin Sanomat 15.09. 2024: Salaisissa neuvotteluissa selvitetään uutta tapaa sijoittaa suomalaisten eläkevaroja – ”Todella huolestuttavaa”; Eläkeyhtiöille selvitetään mahdollisuutta velkavivuttamiseen. Yhtiöt voisivat hakea lainaa ja sijoittaa lainatut rahat esimerkiksi osakkeisiin.
- Verkkouutiset 15.09. 2024,
10.03. 2025:
Löytyykö ’eläkepommi’ suurten ikäluokkien sijasta työeläkeyhtiöiden varainhoito-taidoista?
27.09. 2024:
Orpon ’kasvutoimi-työryhmässä’ urheilun ja eläkesäästö-sijoittamisen ’suuret onnistujat’
04.09. 2024:
- Kauppalehti 04.09. 2024: Pelko talouden hidastumisesta palasi Wall Streetille – Nvidia teki kyseenalaisen ennätyksen. Siruyhtiö Nvidian osakekurssi laski tiistaina 9,5 prosenttia. Yhtiön markkina-arvosta haihtui lähes 279 miljardia dollaria, kertoo muun muassa Barron’s-sijoitusmedia. Nvidia on ollut tekoälybuumin suurin hyötyjä, ja se on noussut markkina-arvolla mitattuna yhdeksi maailman suurimmista yhtiöistä.
- NVIDIA onkin jo Suomessa.
18.08. 2024:
Hyvinvointivaltio todellisessa vaarassa, -hallinto pöhöttyy, hoidoista leikataan
- Taloussanomat 17.08. 2024: Osmo Soininvaara Husin säästöistä: Henkilöstövähennyksille ei vaihtoehtoja – ei silti leikkaisi hallinnosta; Osmo Soininvaara erosi kesäkuussa Husin hallituksesta säästöjen takia. Nyt Hus kaavailee jopa lähes tuhannen työntekijän vähentämistä. Osmo Soininvaaran mukaan säästötavoitteet perustuvat epärealistiselle oletukselle.
- KU 20.04. 2018: Keskustaleiri sotajalalla,
13.02. 2025:
23.09. 2024:’
Kun suomalainen kuulee sanat ”vakavaraisuussääntelyn keventäminen”, hänellä pitäisi automaattisesti soida päässä sama tunnusmusiikki kuin Jaws-elokuvassa. Koska mehän olemme ennenkin nähneet tämän elokuvan. Ensin vakuutetaan, että kaikki on hallinnassa, sitten joku reipas konsultti piirtää PowerPointiin nuolen ylöspäin ja lopulta veronmaksaja huomaa rahoittaneensa taas yhden kansallisen ”strategisen oppimiskokemuksen”.
1990-luvun lama opetti, että pankit voivat sössiä kokonaisen kansantalouden ja silti johtajat jatkavat golfkentälle. Vuonna 2008 maailman finanssinerot pakkasivat subprime-lainat hienoihin laatikoihin ja möivät niitä toisilleen kuin pilaantunutta silakkaa joulupaperissa.
Sitten tuli Fortum, joka lähti Venäjälle tekemään vakaata energiabisnestä samaan aikaan kun historiankirjat huusivat vieressä megafoniin: ”ÄLKÄÄ MENKÖ SINNE.” Lopputuloksena suomalaiset ostivat miljardiluokan oppitunnin siitä, että geopoliittinen realismi ei ole vain ikävä harrastus vanhoille eversteille.
Ja nyt saman kansakunnan talouspoliittinen eliitti, virkamiehet -ja poliitikot katsovat eläkevaroja ja sanovat kuorossa: ”Entä jos pistettäisiin nämäkin vähän rohkeammin markkinoille? Kyllähän pörssi pitkällä aikavälillä aina nousee.” Se on lohdullinen lause, vähän kuin sanoisi Titanicissa, että ”teknisesti ottaen tämä laiva kelluu edelleen”.
Ajatus on tietenkin jalo. Lisää tuottoja, enemmän rahastointia, sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että eläkemiljardit laitetaan entistä syvemmälle samaan globaaliin rulettiin, jossa tekoälykupla, kiinalainen kiinteistösektori, yhdysvaltalainen velkakattofarssi ja yhden twiitin varassa elävät meemiosakkeet heiluttavat markkinoita kuin juhannuskänninen soutaja venettään mökkijärvellä.
Mutta kaikkein suomalaisin kohta tulee vasta lopussa: jos homma menee täydellisesti vihkoon, ketkä joutuvat vastuuseen? Eivät tietenkään ne, jotka tekivät päätökset. He siirtyvät ”uusiin haasteisiin”, kirjoittavat muistelmia johtamisesta ja käyvät kertomassa podcasteissa, kuinka ”jälkiviisaus on aina helppoa”. Ulosottomies ei kolkuttele hallitusammattilaisten ovia. Se menee tavallisen suomalaisen luo, joka ihmettelee, miksi eläkeikä nousi taas, indeksit jäädytettiin ja kahvipaketti maksaa 27 euroa.
Suomessa tappiot sosialisoidaan yhtä varmasti kuin saunassa heitetään löylyä. Jos sijoitukset onnistuvat, neroiksi julistetaan ne, jotka ”uskalsivat uudistaa”. Jos ne epäonnistuvat, kansalle kerrotaan vakavalla naamalla, että ”kansainvälinen toimintaympäristö oli erinomaisen poikkeuksellinen”. Tämä on suomalaisen yhteiskuntamallin ikuinen liike: voitot yksityistetään, riskit kansallistetaan ja tiedotustilaisuudessa joku sanoo sanan ”resilienssi” niin monta kertaa, että toimittajatkin alkavat epäillä olevansa NATO-seminaarissa.
Ehkä järjestelmä kestää. Ehkä markkinat tuottavat upeasti ja kaikki menee hienosti. Mutta suomalaisen talous -ja rahoitushistorian perusteella olisi rehellistä lisätä lakitekstin loppuun pieni huomautus: ”Mikäli kaikki menee katastrofaalisesti pieleen, syyllisiä ei etsitä. Kustannukset jaetaan automaattisesti niille, joilla ei ollut mitään tekemistä päätösten kanssa.”
Eeppisenä markka+-aikana vientimme ulkomaiset kilpailijat varmaan ihmettelivät, mistä suomalaisella paperiteollisuudella on puskria kilpailla? -Kas, jaetaan riskit suomalaisille kuluttajille ja palkansaajille: Silloin Suomen Pankki devalvoi aina kun pojat pyysivät: D-vitamiini!
Sitten tuli EU ja euro. -Mutta veljet eivät osanneet markkinataloudessa!
Hei, VIVUTETAAN kansan eläkesäästöillä! -Happy days are here again! -Jos meneekin niinqon viimex? Siis: Niinqon joka kerta. Ketä silloin VITUTTAA? (Turha kysyä, eläkeläistä, palkansaajaa ja kansaa…)