Merkittävä yritysjohtaja varoittaa Financial Timesille antamassaan haastattelussa Eurooppaa uhkaavasta massatyöttömyydestä.
ABB:n toimitusjohtaja Morten Wierod vaatii EU:ta purkamaan sääntelyä ja parantamaan kilpailukykyään, ja varottaa nousevista energian hinnoista, jotka heikentävät Euroopan unionin kilpailukykyä, -erityisesti suhteessa Yhdysvaltoihin. Euroopan kilpailukykyä haittaavista seikoista Wierod nostaa eurooppalaisen byrokratian:
’Brysselin vähennettävä hallinnollista taakkaa yrityksille’
Eri alojen eurooppalaiset yritysjohtajat ovat kehottaneet Brysseliä vähentämään hallinnollista taakkaa yrityksille: Liiallinen sääntely haittaa investointeja ja innovaatioita, väittävät yritysjohtajat.
-ABB:n toimitusjohtaja liittyi FT:n haastattelullaan po. arvostelijoihin.
Dragni varoitti Euroopan jäävän tuottavuudessa jälkeen Yhdysvalloista
Wierod muistutti FT:ssä, että Italian entisen pääministerin Mario Draghin laatima suunnitelma, .jossa varoitettiin -jo kaksi vuotta sitten- Euroopan jälkeenjääneisyydestä Yhdysvaltoihin nähden tuottavuuden kasvussa. Vain kymmenesosa Draghin suunnitelman 383:sta ehdotuksesta on tähän mennessä toteutettu.
”Yhteismarkkinoiden tai EU:n on poistettava lisää lainsäädäntöä, -ei vain yksinkertaistettava, vaan poistettava- edistääkseen enemmän yhtenäismarkkinoita, jotka vauhdittavat talouskasvua”, Wierod sanoi.
ABB:n toimari moittii New Yorkissa antamassaan haastattelussa Euroopan päättäjiä ’kiireellisyyden tajun puuttumisesta’ :
’Eurooppaa uhkaa vakava työllisyyskriisi, jos poliittiset päättäjät eivät toimi päättäväisesti.’
”Toivon, ettemme tarvitse paljon suurempaa kriisiä, joka tarkoittaisi massatyöttömyyttä. Sen ei pitäisi olla välttämätöntä oikean kiireellisyyden tunteen saavuttamiseksi”, Wierod sanoi FT:n mukaan.
EU:n pyrkimys teknologiseen omavaraisuuteen saattaa vääristää kilpailua
EU:n irtautumispyrkimys teknologiseen omavaraisuuteen voi vääristää markkinoita ja lisätä kustannuksia, sanoo Wierod, ja kohdistaa kritiikin Euroopan komission aloitteeseen vähentää EU:n riippuvuutta ulkomaisesta teknologiasta: Ehdotetut toimenpiteet voisivat lisätä kustannuksia ja aiheuttaa tahattomia markkinavääristymiä.
Energiashokki: ”Kaasua tulee, mutta se tulee olemaan kalliimpaa”
”En ole huolissani siitä, että Euroopalla tulee olemaan kaasua. -Sitä tulee. Mutta se tulee olemaan kalliimpaa”, sanoi Wierod FT:lle. Energian korkeiden hintojen hän arvioi vaikuttavan enemmän Euroopan, kuin Yhdysvaltojen kilpailukykyyn.
EU;n työllisyysasioista vastaava komissaari Roxana Mînzatu arvioi aiemmin kuluvalla viikolla jopa 1,3 miljoonan työpaikan Euroopan unionissa voivan olla vaarassa korkeiden energianhintojen seurauksena.
Luettavaa:
- Verkkouutiset 07.06. 2026: Yritysjohtaja varoittaa Eurooppaa massatyöttömyydestä
- Morten Wierod, ABB,
- Caliber 07.06. 2026: ABB:n johtaja varoittaa, että Eurooppaa uhkaa massatyöttömyys ilman sääntelyn purkamista,
,
On todella hämmentävää ja suorastaan jo normaaliakin älykkyyttä loukkaavaa, miten 29 miljardin euron liikevaihdolla ja yli 50 000 eurooppalaisella työntekijällä operoivan ABB:n toimitusjohtaja havahtuu vasta nyt siihen, että sääntelyviidakko kuristaa talouskasvua.
Onhan se tietysti täysi yllätys, että kun Alppien siimeksessä, vain parin tunnin ajomatkan päässä ABB:n Zürichin pääkonttorista, Davosin eliitti on vuosia keittänyt kokoon Great Resetiä ja opettanut eurooppalaisille poliitikoille, miten ihanaa on olla omistamatta mitään.
Lopputulokseksi kehkeytyikin sitten jotain aivan muuta kuin pelkkää auvoa. EU-päättäjät ovat tietysti ottaneet nämä WEF:fin visionääriset oppitunnit vastaan juuri sillä samalla tunnollisen ulkoluvun palolla, jolla he aikanaan ilmeisesti hankkivat tutkintonsa, kun ryhtyivät joukkohysteriassaan huomaamattaan ja typeryyksissään puuhastelemaan tämän 100varmasti lainsäädännöllis-byrokraattiseen säännöstelyyn johtavan utopiansa parissa.
Kun Brysselissä on sokealla auktoriteettiuskolla pystytetty maailmanhistorian kalleinta ja monimutkaisuudessaan kauneinta byrokraattista himmeliä tuulimyllyjen, akkuvelvoitteiden ja puhtaasti poliittisten vihreiden siirtymien ympärille, kukaan ei ilmeisesti tullut ajatelleeksi, että joku saattaa joutua maksamaan siitä sähkölaskunsa ohella jättibyrokratian kaikki kustannukset – tai että yritykset saattaisivat hukkua lomakkeiden täyttämiseen innovoinnin sijaan.
Nyt kun tämä huolella pedattu utopia uhkaa huipentua massatyöttömyyteen ja energianhintoihin, jotka tekevät Euroopasta USA:n rinnalla taloudellisen ulkomuseon, yritysjohto saapuu paikalle vaatimaan lainsäädännön purkamista ja ihmettelemään päättäjien ”kiireellisyyden tajun puutetta”. Onhan se vaikea pitää kiirettä, kun kaikki virka-aika kuluu sen saman sääntelyn valvomiseen, jota näissä hienostuneissa Alppien aivoriihissä alun perin niin kovasti ihailtiin ja poliitikoille suorastaan totuutena myytiin.
Kirjoituksessa mainitaan byrokratia syyksi työttömyyteen. Se vaikeuttaa työntekoa eli kansalaisten ostamien tarvikkeiden tekemistä. Se on vain osasyy byrokratian haitoista. Suurin tekijä on kuitenkin byrokratia valvovien palkkaaminen, jossa nykyään toimii kai liki puolet väestöstä. Tämä nostaa verotuksen tarvetta ja aiheuttaa turhan työn tekoa, josta kansalaisille seuraa vain vahinkoa.
Esimerkiksi rakentamiseen liittyvät lait, jotka vastustavat rakentamiseen tarvittavia uusia keksintöjä. Lakien seurauksena seurauksena Suomessa on syntynyt hometaloja ja niiden aiheuttamia vahinkoja kansalaislle.
Lakien valvominen ja hallitseminen vaatii paljon työntekijöitä. Suomessa yhteiskunnna palkkaamia taitaa tälläkin hetkellä olla 660 000 henkilöä. Osa tekee hyödyllistää työta, mutta osa haittaavaa työtä. Se suhde pitäisi selvittää. Mutta byrokraatisen politiikan nykytarkoitus on on lisätä valtaa kansalaisten hallitsemiseen eikä kansalaisten hyvinvointiin.
Olet oikeassa
Julkisen sektorin työntekijämäärä Suomessa
Kirjoituksesi osuu hyvin oikeaan suuruusluokkaan. Tilastokeskuksen ja valtiovarainministeriön tuoreempien tietojen mukaan Suomen julkisella sektorilla (valtio, kunnat ja hyvinvointialueet) työskentelee tällä hetkellä noin 650 000–700 000 henkilöä. Tarkka luku vaihtelee hieman sen mukaan, lasketaanko mukaan esimerkiksi valtionyhtiöt tai osa-aikaiset työntekijät, mutta tällöin 705 000 henkilöä on hyvin lähellä kokonaiskuvaa.
Mutta…
Byrokratioiden osuus kaavassa: Jos laskemme pelkän hallintoportaan osuuden kaikista työllisistä täystyöllisyydessä, saamme seuraavan suhteen: $$\text{Osuus} = \frac{120\ 000}{2\ 600\ 000} \times 100\,\% \approx 4,6\,\%$$ Tämä tarkoittaa, että lähes 5 % kaikesta Suomessa tehtävästä työstä olisi pelkkää julkisen puolen hallintoa ja valvontaa.
Jos taas katsomme suhdetta puhtaasti siihen porukkaan, joka tekee sen rahoituksen eli yksityisen sektorin työntekijöihin ($1,895 \text{ miljoonaa}$):$$\text{Suhde} = \frac{1\ 895\ 000}{120\ 000} \approx 15,8$$
Tulkinta: Jokaista julkisen hallinnon ja valvonnan työntekijää (tarkastajaa, koordinaattoria, virastosuunnittelijaa) kohden Suomessa on noin 16 yksityisen sektorin työntekijää luomassa sitä talouskasvua, jolla tämä lysti maksetaan.
Miksi tämä suhde on myrkkyä talouskasvulle ja velkasuhteelle?
Kun julkisen suorittava porras otetaan pois kuvasta, paljastuu kaksi taloudellista vääristymää, jotka ajavat Suomea velkakierteeseen:”Vahinkoa tuottava työ” (Sääntelykierre): Kuten esille nostamassasi rakennusalan esimerkissä, hallintotyöntekijän tehtävä on usein valvoa, raportoida ja luoda uusia ohjeistuksia.
Jos virkamiehiä on liikaa suhteessa talouden kokoon, he alkavat ”oikeuttaa olemassaoloaan” luomalla lisää sääntelyä. Tämä hidastaa yritysten investointeja, estää uusia keksintöjä ja sitoo yksityisen puolen resursseja pelkkään lomakkeiden täyttöön.
Kaksinkertainen kustannus: 120 000 hallintotyöntekijää ei ainoastaan maksa miljardeja euroja palkkamenoina (jotka otetaan velkana tai verotuksena), vaan heidän tekemänsä sääntely luo SAMANLAISEN ”varjovirkamieskunnan” (kustannustason) yksityiselle puolelle.
Yritysten on palkattava konsulttifirmoja, omia lakimiehiään, laatupäälliköitään ja raportoijiaan vain vastaamaan julkisen puolen vaatimuksiin. Tämä on juuri sitä kuvailemaasi turhaa työtä.
Mikä olisi ideaali? Kansainvälisten vertailujen valossa dynaamisessa ja kasvavassa taloudessa pelkän julkisen hallinnon ja valvonnan osuus työllisistä tulisi olla huomattavasti matalampi, lähempänä 2–3 prosenttia (mikä tarkoittaisi Suomessa noin 50 000 – 70 000 henkilöä).
Jos tästä pelkästä byrokratiasta leikattaisiin kolmasosa pois (esim. 40 000 henkeä) normien purkamisen ja digitalisaation avulla:
Valtion ja kuntien menot pienenisivät suoraan miljardeilla. Nämä ihmiset voisivat siirtyä yksityiselle sektorille luomaan aitoa liikevaihtoa ja vientituloja.
Mikä tärkeintä: yritysten ”byrokratiakuorma” kevenisi, jolloin uudet keksinnöt (kuten mainitsemasi uudet rakennusinnovaatiot) pääsisivät markkinoille ilman vuosien lupataisteluita. Tämä osoittaa matemaattisesti sen, että Suomen ongelma ei välttämättä ole liian monet sairaanhoitajat tai opettajat, vaan se, että sääntely- ja valvontakoneisto on kasvanut suuremmaksi, kuin mitä kantokyvyltään yskivä yksityinen sektori pystyy elättämään.
Ps. Ymmärrän, että matemaattisesti lahjakas lukija arvostaisi sitä, että olisin määritellyt alussa tarkasti, mitä tapahtuu suorittavan portaan ihmisille, jotta yhtälön molemmat puolet pysyisivät tasapainossa. Ehkä varovainen vastaus olisi: he menivät töihin osin yksityiselle puolelle.
[…] Massatyöttömyys iskee Eurooppaan ellei byrokratiaa pureta, sanoo yritysjohtaja […]