Vapise pörssi, -Murto tulee!

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto varoitteli jo keväällä, että jos Helsingin Pörssi ei paranna tulostaan, työeläkevarat karkaavat muille markkinoille.

(Kuvan aineisto eri lähteistä.)

”Tuotot ovat kotimaista omistusta tärkeämpiä”

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto totesi Hesarissa (26.05.), ”tuotot ovat kotimaista omistusta tärkeämpiä”, ja työeläkesäästöjen sijoituskohteita voidaan etsiä muualtakin. Yhdysvaltain markkinat on mainittu.

-Niin mitkä työeläkevarat?

Työeläkelaki (TEL) ja laki lyhytaikaisten työsuhteiden eläkkeistä (LEL) tulivat voimaan 1. heinäkuuta 1962. Eläkelakeja  on sittemmin uudistettu. ”Vuoden 2007 alusta työntekijän eläkelaki TyEL korvasi aikaisemmat yksityisen sektorin työeläkelait TEL:n, LEL:n ja TaEL:n.”

Kansaneläkelaki oli saatu jo vuonna 1937. Kansaneläke oli alussa pieni, -ja sekin oli sidottu eläkkeen saajan työuransa aikana maksamiin eläkemaksuihin.

Kansaneläkejärjestelmämme perustuu 31.5.1937 vahvistettuun kansaneläkelakiin. Ensimmäinen kansaneläke perustui säästövakuutukseen. Vakuutusmaksut maksettiin henkilökohtaisille tileille Kelaan, jonne kertyvät maksut korkoineen kasvattivat eläkkeen määrää.

-Rahastojen kertyminen -henkilökohtaisille tileille- kasvattamaan tulevaa eläkettä oli siis saman periaatteen mukaista, kuin myöhemmässä työeläkejärjestelmässä, jonka tullessa kansaneläke muutettiin nykyiselleen: ’Kansaneläke muuttui vuonna 1956 jakoperusteiseksi’, henk.koht.-tilit lopetettiin,.

• Sen seikan tarkastelu, miten TEL:liin etc. piirissä työelämässä olleet olisivat voineet ”maksaa edellisen sukupolven eläkkeitä”, jää toiseen kertaan.

Sotien jälkeinen jälleenrakentaminen rahoitettiin osin eläkerahastoista, jotka Kela:n tileillä odottivat maksajansa eläköitymistä.

Kun työeläkelakien voimassaolon aikana työelämässä olleita alkoi päästä eläkkeelle, alkoi työeläkkeiden maksaminen työeläkemaksuista kertyneistä varannoista. Sosiaalipoliittisessa keskustelussa todettiin -surkutellen- niiden eläkeläisten tilanne, jotka ”olivat pelkän kansaneläkkeen saajia”.

Sikäli, kun työeläkemaksuista kertyneiden pääomien, -joista meille pitäisi maksettaman, kunhan ehdimme eläkkeelle- säilyttämisestä ei ole riittävällä taidolla huolehdittu, kaikki me voimme olla ’pelkän kansaneläkkeen saajien’ asemassa.

’Taloudellinen Suomen Lukko’

Eläkevarojen ennakko-kerääminen tulevilta saajiltaan, rahastoitaviksi joko Kelaan tai työeläkeyhtiöihin- tuki myös järjestelyä, jolla kansantalouden ’kruununjalokivet’ pidettiin kotimaisessa omistuksessa, ja Suomessa tahkottujen pääomien valumista ulkomaille rajoitettiin. Tälle ristikkäisomistuksista rakennetulle järjestelmälle oli nimikin: Taloudellinen Suomen Lukko.

Asiakasomisteiset (keskinäiset) vakuutusyhtiöt ym. olivat vaikeasti kaapattavia, ja työeläkekassoissa oli pääomia sijoitettavaksi kotimaan kehittämiseen. -Niinä vuosina suomalaisten elintaso nousikin, -köyhyydestä nykyiseen hyvinvointiin.

Vielä 80-luvulla luvattiin vielä 60-luvulla -tai aiemmin- syntyneille maksuton hammashoito. Tämän ja muita hyvinvoinnin saavutuksia olemme menettäneet,

Kun Taloudellinen Suomen Lukko purettiin, Mauno Koiviston presidenttikaudella, ns. ’kulutusjuhlan’ hulluina vuosina, jolloin pääomien maahantuonti/vienti asteettain vapautettiin. eräs taloustoimittaja kirjoitti kryptisesti: ”Suomalaiset ovat … sijoittaneet viime aikoina paljon mm. Ruotsiin.” -Ei se ollut sijoittamista tuoton toiveessa, vaan ryöstösaaliin kotiuttamista.

Hullujen vuosien ilmiö oli myös suuryrityksille -jostain kumman syystä- myönnetyn ’eläkemaksu-kertymien takaisin-lainaamisen’ hyväksikäyttö: Kun moinen kummajainen oli myönnetty (poliittisella päätöksellä) yrityksille investointeja ja kehittämistä varten, 80-luvun hulluina vuosina nuoret pukumiehet kävivät hakemassa lainan, ostivat jonkin kannattavan mutta tilapäisesti ongelmissa olevan yhtiön, jolla oli runsaat eläkemaksu-kertymät työeläkeyhtiössä. Valtaajien ensimmäinen peliliike oli nostaa eläkevarat, maksaa niillä omat lainansa pois. Vasta sitten yhtiö ”lyötiin lihoiksi”-

Eräs taloustoimittaja kirjoitti (80-luvulla):

”Näiden yhtiöiden työeläkevastuiden kattaminen 2000-luvulla tulee olemaan haasteellista.”

Niin, -samaahan me emme voi sanoa työeläkeyhtiö Varmasta.

Alussa mainitsin Risto Murton uhkauksen, että jos Helsingin Pörssi ei ole tarpeeksi nousukiidossa, hän sijoittaa yhtiönsä vastuulla olevat eläkerahat Atlantin taakse. -Onhan melkoinen vallankäyttäjä! -Niin kenen mandaatilla?

Kiitän ajankäytöstänne.

Luettavaa:

• Lisää kauhu-skenaarioita: Helsingin Sanomat 26.-27.05.,
• Kansaneläke nosti vanhukset köyhyydestä,
• Talouselämä 23.05. 2024: Valtion pörssisalkusta on haihtunut liki 20 miljardia euroa – Näin Varman Risto Murto kommentoi Fortumin ja Nesteen tilannetta; Valtion pörssiomistusten arvo on lähes puolittunut vuodesta 2021. Petteri Orpon (kok) hallitukselta odotetaan pian valtion omistajapolitiikkaa ohjaavaa uutta periaatepäätöstä.,
• Eläkkeensaajien keskusliitto,
• Kauppalehti 11.09. 2024: Risto Murto varoittaa Mario Draghin raportista – Aki Kangasharju: Vie kohti liittovaltiota; Risto Murron mukaan Mario Draghin raportissa on Suomen näkökulmasta vaikeita kohtia. Aki Kangasharju arvioi raportin toteuttamisen olevan kova pala pirstaleiselle Euroopalle.

’Rahaa tulee, kuin vettä vaan’

NESTE nesteessä on, -sanon sulle sen!