Näkeekö Vasemmisto hyvinvointivaltion olevan vaarassa, -vai jatkaako vanha jakopolitiikkaansa

Vasemmiston tehtävänsä seuraajalleen jättänyt puheenjohtaja Li Andersson on tehnyt paljon puolueensa vapauttamiseksi erinäisistä menneisyyden painolasteista, mutta onko päivittäminen 2020-luvulle yhä kesken? -Tämä kysymys nousee päällimmäiseksi viikonlopun puheita kuunnellessa.

Suomi on näillä leveysasteilla harvinainen hyvinvointivaltio, ja yhä nykyisessäkin maailmassa poikkeuksellisen tasa-arvoinen yhteiskunta. Vasemmistopuolueiden -ja ammattiyhdistysliikkeiden- ansiota tämän olotilan saavuttamiseen ei voi sivuuttaa, vaikka hyvinvointiuudistuksia -mm. lapsilisää– vastustaneet eivät enää yleensä ylpeile silloisella kannallaan. -Toki: Me annamme kunnian sille jolle kunnia kuuluu (Hertta Kuusiselle).

Idean hyvinvointivaltiosta, -että verovaroin kustannetaan kaikkien terveydenhoito etc., ja koulutetaan kaikki niin pitkälle kuin pää kestää- ensimmäisenä kirjallisena hahmottelijana pidetään ruotsalaista Gunnar Myrdalia. Hän oivalsi jo 1930-luvulla, että yhteisesti ylläpidetty hyvinvointi on, paitsi hyödyllistä ja oikeudenmukaista, myös mahdollista. -Ja kansantalouden kannalta tarkoituksenmukaista.

Kesti suhteellisen kauan, että ideaa kopioitiin käytäntöön. Palkallinen vuosiloma taidettiin säätää ensimmäisenä -jo samalla vuosikymmenellä- vasemmistolaisen kansanrintamahallituksen johtamassa Ranskassa, ja eräässä toisessa paikassa, jota ei yleensä mainita tässä yhteydessä. Suomi sai lain kansaneläkkeestä v.1937.

”Suomi jälleenrakennettiin eläkerahalla”

Eläkkeiden hoitoa varten perustettiin uusi organisaatio: Kansaneläkelaitos eli Kela. Kukin täysikäinen suomalainen maksoi keräsi Kelassa olevalle tililleen vakuutusmaksua, joista oli tarkoitus maksaa aikanaan eläkkeet. Eläkkeen suuruus riippui siitä, paljonko säästöjä ja tuottoa oli kertynyt.

Eläkerahastoon kertyi suuri määrä varoja, ja niiden merkitys Suomen kansantaloudelle oli suuri. 1940-luvun lopussa rahoja tarvittiinkin kipeästi: niitä käytettiin maan jälleenrakentamiseen sotien jäljiltä. (Lainaus: Kela, -linkki alempana.)

Kansaneläkekin oli siis aluksi säästöperustaista: Tuleva eläkkeensaaja maksoi Kelaan eläkemaksuja työelämässä ollessaan, ja hänen henkilökohtaiselle eläketililleen kertyi *säästöä*, josta Kela maksoi hänen tulevan eläkkeensä.

Ensimmäiset täydet eläkkeet olisivat tulleet maksettaviksi vasta 40 vuoden kuluttua (1937:stä)

Aluksi eläkkeet olivat hyvin pieniä: 1950-luvun alussa kuukauden eläkkeellä sai vain noin kolme kiloa kahvia. Ensimmäiset täydet eläkkeet olisivat tulleet maksettaviksi vasta 40 vuoden kuluttua. Ensimmäisenä vuonna kansaneläkettä sai vain 221 henkilöä, ja monet eivät edes tienneet oikeudesta eläkkeeseen. (Lainaus: Kela, -linkki alempana.)

Tulevan eläkkeensaajan varat siis kertyivät hänen työvuosiensa aikana maksamistaan maksuista, ja odottivat Kelassa -hänelle nimetyllä eläketilillä– omistajansa eläköitymistä, -kunnes perustettiin työeläkejärjestelmä, ja kansaneläke muutettiin maksuperustaiseksi.

Eläkerahatilit lopetettiin työeläkejärjestelmää perustettaessa

1962 Suomeen luotiin yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden kautta toteutuva työeläkejärjestelmä, jossa siinäkin tulevat eläkkeensaajat maksavat myöhemmät etuisuutensa itse työuransa aikana maksamillaan maksuilla, mutta niiden hallinnointi ja säilytys on yksityistetty.

Työeläkkeiden kattamiseksi pidätettiin palkasta joku osuus, rahastoitavaksi. Eläkevarojen -siis eläkesäästöjen– hallinnoiminen ja säilyttäminen uskottiin työeläkeyhtiöille, jotka sijoittivat (muiden ihmisten) varat ’luotettavalla tavalla’.

Samalla Kelan maksama kansaneläke uudistettiin. -Jo silloin kuultiin tulevilta eläkkeensaajilta skeptisiä kysymyksiä, liittyen henkilökohtaisten eläketilien lakkauttamiseen Kelassa.

Jos 50 vuotta sitten huolestuttiin henk.koht.eläketilien katoamisesta, tänään huolenaihe on, mistä saamme työssäkäyviä maksamaan meidän ’suurten ikäluokkien’ eläkkeet? Mihin meidän palkoistamme maksamamme eläkemaksut ovat menneet, -se ei ole kiinnostuksen kohteena. -Niistähän ei maksettu ”edellisten sukupolvien eläkkeitä”, koska hehän eivät mitään saaneetkaan. (No, ne kolme kahvipakettia…)

’Hyvinvointivaltio’ on Vasemmiston lippulaiva ja kunnia

-Ja hyvinvoinnin kantava pylväs on toimiva eläkejärjestelmä. (Pysyittekö kärryillä?) Vanhuusköyhyyden olemme onnistuneet poistamaan, kansantaloutta rasittamatta ja valtion & kuntien budjettia kaatamatta, -kiitos viisaiden päättäjien.

Muistan hyvin, kuinka vuosikymmeniä sitten -optimististen tulevaisuusodotusten vallitessa- kuulin vasemmistoa arvosteltavan: ”Kommarit vaatii vielä *leipää lapsille!*” -Kuinka meitä nauratti niin! Voiko joku elää vielä 100:n vuoden takaista tajuntaa, kun huutolaisuus ja ”mieron tie” olivat menneisyyttä? -Meillähän on toimivat järjestelmät, on eläkkeet ja tulonsiirrotkin.

Vaan meillä oli yhä myös nollasummapeliä pelaavat oikeistokonservatiivit, jotka kaipailivat vielä manttaalin mukaan äänestämistä kunnallislakiin. Eipä huolta: Heille oli vastavoimana vasemmisto, jonka parlamentaarisella voimalla hyvinvoinnin jakaminen kaikille oli saavutettu.

Sanoinko ’jakaminen’? -Sehän ei loppunut siihen, kun köyhien sairaiden ja vanhusten asia oli kohtuudella hoidettu: Löydettiin kulttuuri, yhdistykset ja viimeisimpänä ”kolmas sektori” l. voittoatuottamattomat yhteisöt. -Ja kaikkiin näihin paalutettiin heti reviirit, ja porteille gatekeeperit tarkistamaan jäsenkirjat.

Pankinjohtaja yms. (jonka poliittista menneisyyttä en muistele) Björn ”Nalle” Wahlroos totesi joskus ironisesti, että ’jos jaettavaan *(sosiaalituet yms.) sisällytettäisiin myös jakamisen kustannukset, meillä olisi about 5:n tonnin per kuukausi kansalaispalkka kaikilla.’ (Sitaatti muistinvarainen.)

”Nalle”, jonka ei tarvitse piitata, mitä hänestä ajatellaan, sanoi totuuden. Puolalainen runilija Adam Wazyk sanoi sen jo 70 vuotta sitten (Huomatkaa: Kommunismin aikana!):

”Sirkkojen maassa,
keskitetyssä,
toimii kaikki,’
kuin kellokoneisto.
Viisisataa enkeliä,
nuppineulan päässä
puhaltaa jähmettyneiden sanojen trumpettia,
sädekehissään bysanttilaista kultaa.
Kaavakkeiden Niagara.
Jokaista sokerijuurikasta kohti,
kaksi virkamiestä.
Hallinto maksaa yhtä paljon kuin tuotanto.”

Tehän pidätte kulttuurista? -Saitte. Kiitosta en kaipaa.

Hyvinvointitulonsiirtojen jakaminenkin saattaa maksaa jotain, -Vaikkapa yhtä paljon, kuin jaettava.

Mitä maksaa tulevien eläkkeensaajien eläkesäästöjen hallinnoiminen ja säilöminen luotettavalla tavalla? Minä en maallikkona sitä tiedä, mutta olen VARMA että eläkevakuutusjohtaja Risto Murto osaisi vastata?

Kuka turvaa hyvinvointivaltion?

Arvoisat vasemmistolaiset: Teitä vähän kurmootin, mutta lohdutan: Ovat siellä käyneet porvaritkin –kuormasta syömässä– joten en syyllisyyden taakkaa (yksin) teille sälytä. Sen sijaan esitän ultimaatumin vastuunkantamiseen: Tehkää nyt ihmeessä jotakin! -Kukaan muu ei tee.

Ne puheet, ne puheet…

Surullisena kuuntelin viikonlopun puheet. Ilmasto muistettiin, maahanmuuttokin, ja rajalaki. Äärioikeistokin tuli huomatuksi, ja puhuteltiin yleisöä ”tovereiksi”.

Vaan yksi teiltä puuttui, -ja sen mukana kaikki: Ette ole huomanneet, että vasemmiston sukupolvinen saavutus, hyvinvointivaltio, on vaarassa tuhoutua meidän aikanamme. Sen upottaa liika turha kuorma, joka ei tue hyvinvointivaltion tehtävän täyttämistä. Teillä on ansio hyvinvointitakuun rakentamisesta, mutta -jos ette pian herää- myös sen upottamisesta.

Ette tosissanne halua taas huutaa ”leipää lapsille!”, -tällä kertaa aiheesta.

Vasemmisto-pölhöpopulismin -huutokilpailun kuka lupaa eniten köyhille, syrjityille, vähemmistöille ja ulkomaille- on loputtava, mielellään heti. Hyvinvointivaltion haudankaivajat ovat jo lyöneet lapionsa työeläkesäästöihin, -ettekö ole huomanneet?

Oletteko tulleet ajatelleeksi, millainen on suomalainen yhteiskunta, jos/kun työeläkevarannot todetaan kadonneiksi ’taivaan tuuliin’? -Mikä on yhteiskuntarauhan tila silloin, missä poliittisessa ilmastossa joudutte toimimaan?

Puoluekokouspuheistanne päätellen ette ole.

Anteeksi, että pilasin päivänne.

Pekka Kemppainen

Luettavaa/katsottavaa:

• Iltalehti 20.10. 2024: Li Anderssonin ’jäähyväispuhe’,
• Vasemmistoliitto 19.10. 2024: Minja Koskelan ’linjapuhe’,
• Kela,
• Lisää kauhu-skenaarioita: Helsingin Sanomat 26.-27.05.,
• Kansaneläke nosti vanhukset köyhyydestä,
• Talouselämä 23.05. 2024: Valtion pörssisalkusta on haihtunut liki 20 miljardia euroa – Näin Varman Risto Murto kommentoi Fortumin ja Nesteen tilannetta; Valtion pörssiomistusten arvo on lähes puolittunut vuodesta 2021. Petteri Orpon (kok) hallitukselta odotetaan pian valtion omistajapolitiikkaa ohjaavaa uutta periaatepäätöstä.,
• Eläkkeensaajien keskusliitto,
• Kauppalehti 11.09. 2024: Risto Murto varoittaa Mario Draghin raportista – Aki Kangasharju: Vie kohti liittovaltiota; Risto Murron mukaan Mario Draghin raportissa on Suomen näkökulmasta vaikeita kohtia. Aki Kangasharju arvioi raportin toteuttamisen olevan kova pala pirstaleiselle Euroopalle.

Hyvinvointivaltio todellisessa vaarassa, -hallinto pöhöttyy, hoidoista leikataan

Eläkesäästöt sulaa, -mitä hyvinvointivaltion jälkeen

Minja Koskela: ’Suomen hallitus jatkaa vastuutonta pakittelua’, YK:n luontokokous pettymys

Toistuuko ’Sonera-ceissi’: Eläkesäästöt vapautetaan ’vivutukseen’

Vapise pörssi, -Murto tulee!