Tarkastelemme VVM:n budjettipäällikön avausta Satakunnan Kansassa (12.01.): Suomessa on 2.6 miljoonaa työllistä, joista miljoona nostaa palkkansa verokertymästä. Mikä voi mennä pieleen?
Vanhan kuluneen sanonnan mukaan ”vasemmistohallitukset tuhlaavat, ja oikeistohallitukset säästävät, -ja talouis saadaan taas tasapainoon”. -Näin on ollut edellisellä vuosituhannella, -jos silloinkaan. Toki, en ketään puhtaaksi pese, -vain hurjimmat yleistykset ja mielikuvapelin karsin pois.
Valtionvarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä sai Satakunnan Kansassa (12.01. 2026) puheenvuoron, jonka pitäisi ”seisauttaa veret”, -niin kuin sanonta kuuluu. Budjettipäällikkö toistaa myös tavanomaiset mantrat ”työperäisten maahanmuuttajien tarpeesta”, ja tervehtii myönteisenä oppositiojohtaja Antti Lindtmanin ideaa eläkevarojen käyttämisestä ns. ’kasvualojen’ buustaamiseen.
Hyvä Antti, Miten voit rinnastaa brittien ja saksalaisten kokemukset Suomen todellisuuteen? –Saksassa ammattimiehen palkka voi olla pienempi kuin mm. Suomessa, -sen todistaa jopa paperitehtaan siirtyminen Suomesta Saksaan- mutta palkan ostovoima on suurempi. -Näin siksi, että siellä on todellista kilpailua, joka pitää hintatason kohdallaan.
Jos jokin toimii Saksassa, Antti, niin näin siksi että siellä toimii melkein kaikki: Markkinoilla on kilpailua, ei ole ”rakenteita”, -verkostoja, hyviä veljiä, eikä julkisen ja yksityisen outoa lomittumista, -niin että voitot yksityistetään, ja kulut sosialisoidaan.
Mika Niemelä tuossa jo mainitsi kuntien ’Inhouse-yhtiöt’. -Niiden tarjouksia kunnille ei kilpailuteta, koska kunta omistaa yhtiöstä esim. 0,5%.
Mitä tämä ’sisäpiiriläisyys’ tekee kustannuksille, ja paikalliselle yritysrakenteelle, -sen voi kukin päätellä itse. -Kas, Elinkeinoelämän valtuuskunta on jo päätellyt, ja laskenut loppusummankin:
”Elinkeinoelämän raportti syksyltä kertoo, että inhouse-yritysten hinta veronmaksajille on satoja miljoonia. Vuosittain ne (i-yhtiöt) tekevät arviolta seitsemän miljardin hankinnat”. kertoi VVM:n budjettipäällikkö lehdelle,
(Jatkuu linkin jälkeen.)
19.04. 2024:
Olisiko leikkauskohteita etsivälle valtionvarainministeri Riikka Purralla jotain kohdetta ehdottaa tälle summalle? (Ei leikata koululaisten lyijykynistä? -Montakohan tuolla summalla saa?)
Inhouse-yhtiöiden harrastama kuntalaisten kuppaus on helppo nakki: Tiukennetaan kunnallislakia. -Ei tarvitse ministerien huutaa toisilleen, niin että Säätytalon kattokruunusta tipahtelee kristallit.
Suomen ongelma liittyykin näihin kerhoihin ja verkostoihin, josta vyyhdestä inhouse-kaverikapitalismi on vain yksi monista ilmenemismuodoista. Siksi Saksassa tms, toimiva idea ei ehkä tuota suomalaisessa -”verkostoituneessa” ympäristössä, samaa kuin puhtaammalla pöydällä.
Mutta Anttia emme vielä unohda;
Miten, Antti, ajattelit että suomalaisten työelämässään maksamien työeläke-säästöjen vapauttaminen ”innovaatioiden” tai ”kasvuyritysten” vauhdittamiseen ei kasvattaisi kohtuutonta riskiä em. pääomien sulamisesta pois, ,kuin lumiukko maaliskuussa?
Ideasi, Antti, kuullostaa ihan nykyisen pääministerin neuvonantajan, työeläkejohtaja Risto Murron, kynästä lähteneeltä? Etkös, Antti, ole oppositiojohtaja? Niin minulle on kerrottu.
(Jatkuu linkin jälkeen.)
15.09. 2024:
Toistuuko ’Sonera-ceissi’: Eläkesäästöt vapautetaan ’vivutukseen’
Kumarrettuaan kahdesti ’Baalin alttarille’ VVM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä latelee sellaiset madonluvut, ettei niitä ole kuultu Suomessa ainakaan kahteensataan vuoteen:
”Puhutaan jopa miljoonasta (julkisen sektorin) työpaikasta”
Jaa, että 700 000+ henkilöä on jättänyt verokirjansa verokertymästä rahoitettavalle sektorille. -Miksi ihmeessä heillä edes on verokirja? -Eiväthän he maksa veroja, vaan me muut maksamme, -heille.
Siis mitä minä luin: 2,6:sta miljoonasta työllisestä 1,3 miljoonaa toimii reaalitaloudessa, -siis tuottaa asioita joista joku vapaaehtoisesti maksaa, ja heiltä -ja 300 000:lta yrittäjältä- kerätyistä veroista elää melko täsmälleen yhtä suuri joukko? 1milj. + 300 000 = 1,3 miljoonaa.
Ennen muinoin oli osuva nimityskin tämänkaltaiselle meiningille: Feodalismi
Toiset -talonpojat ja orjat– tekivät työt, ja kartanonherrat laiskotteli. Sitten tapahtui Ranskassa ’suuri vallankumous’ ja laiskat saivat tutustua giljotiiniin. Suomeen tämä meininki -muut maksaa raatamisellaan toisten huvit- on näemmä inkarnoitunut uudessa muodossa?
Puolueillahan on virkakunnassa omat läänityksensä, -joten rinnastus feodalismiin sopiikin mainiosti.
”Suomi on liian pieni kansa, kunnolla pärjätäkseen… -omille herroilleen”
Väliotsikkoon siteerasin Juice Leskistä, joka usein osui sanoituksissaan enemmänkin kuin maaliin. Juicen puoli-filosofiset tekstit avautuvat joskus hitaasti, kaikille ei sittenkään. -olemmeko nyt sellaisen asian äärellä, josta muut eivät ole osanneet/rohjenneet puhua, -ainakaan selväsanaisesti?
Juice ei kuitenkaan levittänyt toivottomuutta, -hän torjui sitä: Niin kauan kun pystymme nauramaan niille, ne eivät ole voittaneet.
Pekka Kemppainen
”Liian monta on valkoista kaulusta, liian harvassa hauis ja järki…”
Vielä kerran: Satakunnan Kansa 12.+1. 2026:
Aiemmissa uutisissa:
06.11. 2025:
27.03. 2024:
04.11. 2025:
26.07. 2025:
15.04. 2024:
Samat vapaamatkustajat vaalikaudesta toiseen: Riihessä ei puida virkarälssiä
11.04. 2024:
08.08. 2025:
08.08. 2024:
04.05. 2024:
27.09. 2024:
Orpon ’kasvutoimi-työryhmässä’ urheilun ja eläkesäästö-sijoittamisen ’suuret onnistujat’
23.09. 2024:
Mikko Paunio
Ongelmana ovat verot ja niiden oikeat ”maksajat”
Julkisen sektorin palkka:
– ei synny markkinatransaktiosta
– ei perustu vapaaehtoiseen maksuhalukkuuteen
– ei testaa toiminnan tehokkuutta hinnan kautta
Se on uudelleenjaettua tuloa, ei ensisijaista tuloa. Reaalitalouden näkökulmasta vain yksityinen sektori (ja vienti erityisesti) luo veropohjan, josta julkinen sektori elää.
Tästä seuraa se olennainen mutta usein peitetty tosiasia:
Julkinen sektori ei rahoita itse itseään, vaikka se kierrättää rahaa sisäisesti.
Kun julkinen työntekijä maksaa veroja palkastaan, se on kiertoa saman rahavirran sisällä. Se ei kasvata kokonaispottia, vaan pienentää nettopalkkaa, jotta bruttopalkkaa voidaan maksaa.
Kuka “maksaa” julkisen sektorin verot?
Makrotasolla:
yksityinen sektori maksaa koko julkisen sektorin, myös ne verot, joita julkisen sektorin työntekijät “maksavat”
Tämä ei ole mielipide vaan kansantalouden perusidentiteetti:
– vain markkinaehtoinen tuotanto tuottaa verotettavaa ylijäämää
– julkinen sektori jakaa sen uudelleen, osin myös itselleen palkkoina
– julkinen sektori maksaa itselleen palkat ja ottaa osan niistä takaisin veroina.
Se ratkaiseva kohta: A4-porras
Tässä kohtaa artikkelin kritiikki osuu – ja tämä on se osa, jota Suomessa harvoin sanotaan suoraan!
Huom! Kaikki julkinen työ ei ole samaa:
– suorittava ja palveluja tuottava työ (opettajat, hoitajat, poliisi, puolustus) on yhteiskunnallisesti perusteltua, vaikka se ei olisi “tuottavaa” markkinamielessä
– hallinto, koordinointi, ohjaus, strategiat, raportointi eivät tuota suoraan mitään, vaan kuluttavat veropohjaa
Ongelma ei ole se, että hallintoa on, vaan:
– sen mittakaava
– sen itseään lisäävä luonne
Ja se, ettei sillä ole ulkoista tehokkuusmittaria. 5,6 miljoonan maan hallintorakenne on paisunut sellaiseksi, että:
– yhä suurempi osa julkisesta työstä palvelee toista julkista työtä
– A4-porras tuottaa tekstiä toiselle A4-portaalle => todellinen palvelutuotanto joutuu sopeutumaan
Miksi tästä puhutaan niin varoen?
Koska kun tämän sanoo suoraan, syyte on heti:
“halveksit julkista sektoria”
“et ymmärrä hyvinvointivaltiota”
“hyökkäät hoitajia vastaan.” -Vaikka kritiikki kohdistuu nimenomaan hallinnolliseen ylijäämään, ei perustoimintoihin.
Yhteenveto
– Teknisesti: julkisen sektorin työntekijät maksavat veroja
– Reaalitaloudellisesti: heidän tulonsa ovat uudelleenjaettua yksityisen sektorin luomaa arvoa
– Käytännössä: koko julkinen sektori elää yksityisen sektorin verokyvystä
Ongelma ei ole julkinen työ sinänsä, vaan hallinnon ja yms. rönsyn paisuminen ilman tehokkuusrajoitetta.
Ps. Artikkeli on oikeassa vaistossaan, mutta käyttää kärkevää, epätarkkaa kieltä. Täsmentäisin sitä – etenkin A4-portaan osalta – joka tapa olisi itse asiassa analyyttisesti vahvempi, kuin artikkelin feodalismi-retoriikka.
[…] Palvelut heikkenevät, tulonsiirrot pienevät, mutta ”Julkinen sektori paisuu yhä” […]
[…] Palvelut heikkenevät, tulonsiirrot pienevät, mutta ”Julkinen sektori paisuu yhä” […]