Julkista sektoria ympäröi INHOUSE-yhtiöiden risukko, jossa hankintoja ei kilpailuteta, -vinkki talouden sopeuttajille

Riihet on puitu, ja jyvät ovat plakkarissa, ja köyhyys jaettu tasaisesti -jo valmiiksi köyhien kesken. Jäikö kuitenkin jokin menoleikkauksen kohde huomiotta? Ovatko verojen korotus ja julkisten palvelujen heikentäminen ehkä sittenkään se ainoa tapa menojen sopeuttamiseen.

Yrittäjät, jotka ovat -kantapään kautta- oppineet, mitä hintakilpailu on, kertoivat keskiviikkona (17.04.) löytäneensä julkistaloudesta sopeutusvaraa, jota eivät riiheen kokoontuneet viisaat olleet havainneet:

Julkisten palvelujen yms. tuottamisen kuluja voidaan vähentää palveluja heikentämättä käyttämällä ikivanhaa markkinatalouden konstia: Kilpailuttamista.

Julkisen sektorin perustamat yhtiöt suojassa kilpailulta

”Suomi poikkeaa radikaalisti muista pohjoismaista siinä, että julkinen sektori on perustanut omia yhtiöitä sellaisille toimialoille, joilla on paljon yksityisiä yrityksiä. Veronmaksajalta on tuskin kysytty, haluavatko he verorahoilla omat pesulat, lounasravintolat, kiinteistöhuoltoyhtiöt sekä ICT- ja taloushallintoyhtiöt”, Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari kirjoitti SY:n tiedotteessa keskiviikkona (17.04.).

Aiheen Jaskarin kommenttiin antoi Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) samana päivänä -keskiviikkona – julkaisema selvitys inhouse-yhtiöiden roolista julkisissa hankinnoissa. Inhouse-yhtiö on -ainakin osin- julkisomisteinen, -ja onkin odotettavissa, että po. firmoilla on jo ’jalka ovenraossa’ urakoiden, ostopalvelujen ja hankintojen tullessa päätettäviksi.

KKV:n kyselyyn vastasi 91 sidosyksikköä, 103 inhouse-yhtiöiden omistajaa sekä noin 500 yksityistä yritystä. Vastanneista sidosyksiköistä 30 prosenttia ilmoitti, etteivät ne tee omasta tuotannostaan minkäänlaista kustannusvertailua yksityisiin markkinoihin nähden.

Hankintalain mukaan sidosyksiköiltä tehtyjä hankintoja ei tarvitse kilpailuttaa

Suomen Yrittäjät vaatiikin kustannusvertailun käyttöönottoa. Toinen kysymys on Hankintalain edellyttämä ’julkisyhteisön määräysvalta’ inhouse-yhtiössä, jotta sen kanssa tehtyä sopimusta voidaan kohdella sidosyksikköhankintana. Hankintalain mukaan sidosyksiköiltä tehtyjä hankintoja ei tarvitse kilpailuttaa, jos hankintayksikkö käyttää määräysvaltaa yhtiössä.

Mutta toteutuuko lain vaatima määräysvalta kaikissa inhouse-yhtiössä. Jaskari mainitsee tuoreimpana tapauksena markkinaoikeuden päätöksen maaliskuulta-24: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen inhouse-kumppani, Sarastia, ei ole hyvinvointialueen sidosyksikkö 0,04%:n kunnallisella omistusosuudella.  Markkinaoikeuden mukaan hyvinvointialueella ei ollut Hankintalain edellyttämää määräysvaltaa Sarastiassa.

SY vaatii  julkisen omistuksen vähimmäisosuuden asettamista

KKV totesi raportissaan, että inhouse-yhtiöiden pelisääntöjä on tarpeen tarkentaa, sillä hankintayksiköt tekevät miljoonien eurojen suorahankintoja alle prosentin kymmenyksen omistuksilla. SY esittää, että palvelua tilaavalta julkiselta toimijalta edellytettäisiin vähintään 10% vähimmäisomistusta palvelun tms. tuottajayrityksestä, sidosryhmäkohtelun edellytyksenä.

Sidosyksikön omistukselle asetettava vähimmäisomistusprosentti (10 prosenttia) hillitsisi villiä inhouse-buumia. Kilpailun avaaminen vahvistaisi kasvua ja säästäisi veronmaksajien rahoja, kirjoitti Jaskari.

Julkisella sektorilla on suuri säästöpotentiaali, -jos hankinnat kilpailutetaan

Julkisella sektorilla on suuri säästöpotentiaali siinä, että oman palvelutuotannon kustannuksia aidosti verrataan yksityisiin vastaaviin palveluihin. Suomeen on syntynyt pelkästään inhouse-yhtiöitä sisälleen hyväksyvä ”markkina”, jossa julkinen hallinto tekee suorahankintoja omilta yhtiöiltään, huomauttaa Jaskari.

Näyttää siltä, että olemme Suomessa -kunnallisten ja hyvinvointialueiden tekemien hankintojen osalta- joutuneet tilanteeseen, jossa -kuten autuaasti edesmenneissä Neuvostoliitossa ja Itä-Saksassa– tuotetun tavaran tai palvelun hintaa eivät määrää markkinat, vaan jokin ”keskuskomitea”, jossa ovat vallalla aivan muut kriteerit, kuin taloudellisuus. Yrittäjä-taustaisena Jaskari on toki kauhuissaan, -ja veronmaksajina meillä on kauhuun vielä enemmän syitä.

Sisäpiirien inhouse-biznes rapauttaa markkinoita, ja syö verokertymää

– Suorahankinnat inhouse-yhtiöiltä rapauttavat paikallisia ja kansallisia markkinoita, mutta käyvät myös kalliiksi veronmaksajille. Sidosyksikköhankintoja perustellaan usein kokonaistaloudellisuudella, mutta millä keinolla kustannustehokkuudesta voidaan olla varmoja, jos omien palveluiden hintaa ei edes vertailla suhteessa markkinoilla tarjolla oleviin, Jaskari kysyy.

Suomen Yrittäjät on pitkään ollut huolissaan siitä, että julkisesti omistetut inhouse-yhtiöt ovat lisääntyneet ja laajentaneet toimintaansa myös sellaisille sektoreille, joilla on yksityistä yritystoimintaa.  KKV:n kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia vastanneista yrityksistä on valmis laajentamaan toimintaansa, jos markkinat avautuisivat.

Yrittäjät vetoavat hallitukseen, -ja hallitusohjelmaan

Jaskarin mukaan hallituksen on nyt nopeasti toteutettava ohjelmansa kirjaukset, joiden mukaan sidosyksikköhankintoja voidaan tehdä vain silloin, kun ne ovat kokonaistaloudellisesti edullisempia.

Hankintalain tarkennusta sisäbisneksen saneeraaminen ei vaadi: Määräysvalta-ehto on jo voimassa olevassa laissa. Kentällä puhaltavat muut tuulet. KKV ja Yrittäjät ovat sanoneet sanottavansa, -pallo on nyt hallituksella. 

Luettavaa:

• Yrittäjät 17.04. 2024: Inhouse-yhtiöt rapauttavat markkinoita ja käyvät kalliiksi veronmaksajille,
• Verkkouutiset 17.04. 2024: Julkinen hallinto hankkii omilta yhtiöiltään – ”Käy kalliiksi veronmaksajille”; Suomen Yrittäjät vaatii kustannusvertailun käyttöönottoa ja omistuksen vähimmäisosuuden asettamista,
• KKV,
• Helsingin Sanomat 15.03. 2024: Markkinaoikeuden päätös: Hyvinvointialueen Sarastia-hankinta rikkoi lakia; Markkinaoikeus totesi, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on toiminut vastoin lakia hankkiessaan palkanlaskentapalvelut Sarastialta vuonna 2022.
• Hallitusohjelma, voimassaoleva,