Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, hybridiuhat ja Lähi-idän tilanne olivat keskustelujen pääteemoja, kun EU:n jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsittelevät valiokunnat kokoontuivat Irlannin Dublinissa 4.–6. marraskuuta.
EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsittelevä parlamenttien välinen konferenssi järjestettiin Dublinissa 4.–6. marraskuuta. Kokoukseen osallistui EU:n jäsenmaiden kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsittelevien valiokuntien edustajia.
Suomea kokouksessa edustivat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (SDP), puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (Kokoomus) sekä kansanedustajat Mika Kari (SDP), Jarmo Lindberg (Kokoomus) ja Ville Vähämäki (Perussuomalaiset).
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa
Kokouksessa käsiteltiin EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan painopisteitä, Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, Lähi-idän turvallisuustilannetta ja demokratian puolustamista hybridiuhkilta. Keskusteluissa tarkasteltiin myös kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja yhteiskuntien kriisinsietokyvyn vahvistamista.
Suomen puheenvuoroissa painotettiin Ukrainan tukea ja Euroopan turvallisuutta
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen korosti tarvetta vahvistaa Euroopan ääntä, vaikutusta ja koordinaatiota Ukrainan tueksi rauhantunnustelujen prosessissa.
”Venäjän painostamiseksi sanktioita tulee tiivistää. EU:n kiireellinen tehtävä on valmistella oikeudelliset ratkaisut Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämiseksi Ukrainan tukemiseen ja jälleenrakennukseen”, Koskinen sanoi.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto painotti puolustusmenojen johdonmukaisen nostamisen tärkeyttä.
”Euroopassa ei ole varaa tuudittautua ajatukseen, että Yhdysvaltain hallinnon muutokset poistaisivat tarpeen eurooppalaisten suorituskykyjen ripeään ja pitkäjänteiseen ylösajoon”, Autto sanoi.
Jarmo Lindberg toi puheenvuorossaan esiin Euroopan hybridiosaamiskeskuksen tekemän työn. Hän varoitti hybriditoimijoiden olevan valmiita ottamaan aikaisempaa suurempia riskejä ja niiden toimien muuttuneen väkivaltaisemmiksi.
”Vastatoimien on kehityttävä proaktiiviseen suuntaan, jotta pahantekijöille kyetään tuottamaan todellisia kustannuksia ilkeistä teoistaan”, Lindberg sanoi.
Venäjä pitkäaikainen uhka Euroopan turvallisuudelle
Mika Kari korosti Venäjän muodostavan pitkäaikaisen uhan Euroopan turvallisuudelle. Hänen mukaansa EU tarvitsee uuden turvallisuusstrategian, vahvemman puolustuskyvyn ja tehokkaampaa päätöksentekoa.
Kari nosti esiin myös Venäjän välineellistämän maahantulon, drooniuhat ja merenalaisen infrastruktuurin suojaamisen.
”EU:n on vahvistettava yhteistä varautumistaan hybridiuhkiin. Samalla on huolehdittava siitä, ettei demokratian puolustaminen heikennä sananvapautta tai riippumatonta mediaa”, Kari sanoi.
Konferenssi järjestetään puolen vuoden välein EU:n neuvoston kiertävän puheenjohtajamaan parlamentissa. Sen tarkoituksena on antaa kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin edustajille mahdollisuus keskustella EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan painopisteistä ja strategioista. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Luettavaa:
Muita uutisia:
31.03. 2026:
12.10. 2025:
06.05. 2026:
05.05. 2026:
08.01. 2026:
14.10. 2026:
Liittyykö Trumpin raivo -ja diisseli-diili- bottiarmeijan tuhoon Ukrainan iskussa
12.10. 2026:
01.10. 2026:
27.08. 2026:
24.08. 2026:
22.08. 2026:
05.07. 2026: