Euroopan unionin jäsenmaiden parlamenttien puhemiesten konferenssi keräsi 47 eurooppalaisen parlamentin puhemiestä Kööpenhaminaan, Tanskaan 3.–5.5. Suomea konferenssissa edusti eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho.
(Kuvan aineisto: Folketinget 2026.)
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho osallistui Euroopan unionin jäsenmaiden parlamenttien puhemiesten konferenssiin (EUSC) Kööpenhaminassa, Tanskassa 3.–5. toukokuuta. Konferenssia isännöi tänä keväänä Tanskan parlamentti Folketinget.
Konferenssi kokosi yhteen EU:n kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin puhemiehiä sekä edustajia myös ehdokas- ja kumppanimaista.
Turvallisuus ja hybridiuhkat puheena
Konferenssissa käsiteltiin Euroopan turvallisuutta ja varautumista muuttuvassa maailmanjärjestyksessä, demokraattista kriisinkestävyyttä sekä parlamenttien toiminnan jatkuvuutta ja turvallisuutta hybridiuhkien oloissa.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho painotti puheenvuorossaan, että moninainen omavaraisuuden puute tekee Euroopasta haavoittuvan ulkoisille iskuille ja merkityksettömänä globaalissa politiikassa ja diplomatiassa.
”Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seuraukset osoittivat meille, kuinka vaarallista on olla riippuvainen tuontienergiasta. Sen jälkeen Yhdysvaltojen poliittinen suunnanmuutos toi selväksi, että on yhtä huono idea ulkoistaa oma turvallisuus toimijoille, joihin meillä ei ole mitään vaikutusvaltaa. Seuraava aikapommi on riippuvuutemme Kiinasta raaka-aineiden, teollisen tuotannon ja jopa teknologian osalta”, puhemies sanoi.
’Lisää kotimaista energiaa, lisää investointeja’
”Me tarvitsemme lisää kotimaista energiaa, uusiutuvaa ja ydinenergiaa. Me tarvitsemme lisää investointeja puolustukseen kansallisella tasolla kaikissa jäsenvaltioissa sekä enemmän koordinaatiota EU-tasolla, jotta varat käytettäisiin tehokkaasti ja sinne, missä niitä tarvitaan. Meidän on myös pohdittava, onko ylisääntely yksi syy siihen, miksi Eurooppa menestyy niin heikosti taloudellisessa kilpailukyvyssä.”
Puhemies Halla-ahon mukaan Euroopan suurimmat turvallisuushaasteet ovatkin energia, talous ja ”kyky puolustaa omaa mannertamme”. Puhemies totesi myös, että Ukrainan integroiminen länsimaisiin rakenteisiin on olennainen osa Euroopan turvallisuutta. Laajentumisen on hänen mukaansa kuitenkin oltava ansioihin perustuvaa.
”Eikä ehdokasmaita saa jättää epämääräiseen odotustilaan poliittisista syistä tai siksi, että joillakin nykyisillä jäsenvaltioilla on kahdenvälisiä riitoja niiden kanssa”, puhemies sanoi.
”Suhtaudumme varovaisen myönteisesti siihen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä lisättäisiin määräenemmistön käyttöä, jotta vältyttäisiin jatkossa sellaisilta ongelmilta, joita meillä on ollut Venäjään kohdistuvien pakotteiden tai Ukrainan tukemisen yhteydessä”, puhemies jatkoi päätöksentekomenettelyihin viitaten.
’Euroopan yhteiskunnat ovat hybridihyökkäysten kohteena’
Konferenssin toisessa istunnossa keskusteltiin siitä, miten parlamentit voivat vahvistaa demokraattista kriisinkestävyyttä esimerkiksi misinformaation, teknologisen murroksen ja heikkenevän instituutioluottamuksen aikana.
”On kiistatonta, että Euroopan yhteiskunnat ovat hybridihyökkäysten kohteena ja Venäjä on niiden keskeinen toteuttaja. Suomi on toteuttanut useita toimia lainsäädännön aukkojen ja haavoittuvuuksien paikkaamiseksi muun muassa aseistettuun maahanmuuttoon ja kolmansien maiden kansalaisten epäilyttäviin maa- ja kiinteistöhankintoihin liittyen,” puhemies Halla-aho sanoi puheenvuorossaan.
Puhemiehen mukaan on samalla tärkeää olla ajautumatta vainoharhaan, ylireagoimatta ja näkemättä hybridioperaatioita ja ulkomaista vaikuttamista kaikkialla.
”Meidän on muistettava, että puolustamme vapautta ja demokratiaa. Mielipiteen vapaus sekä oikeus arvostella päättäjiä, heidän politiikkaansa, viranomaisia tai mediaa ovat perusoikeuksia ja vapaan sekä demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita. Eriäviä mielipiteitä ei pidä sensuroida eikä leimata vieraan vallan vaikuttamiseksi tai misinformaatioksi”, puhemies sanoi puheenvuorossaan.
Konferenssin kolmannessa istunnossa painopiste oli parlamenttien toiminnan jatkuvuudessa ja turvallisuudessa tilanteissa, joissa hybridiuhat voivat häiritä demokraattisten instituutioiden toimintaa.
NB8-puhemiehet tapasivat tiistaiaamuna
Pohjoismaiden ja Baltian maiden (NB8) puhemiehet tapasivat toisensa tiistaiaamuna ennen konferenssin ohjelman alkua. NB8 (Nordic–Baltic Eight) on Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyömuoto, johon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti ja Tanska sekä Viro, Latvia ja Liettua.
Yhteistyö kokoaa maat keskustelemaan ajankohtaisista alueellisista ja kansainvälisistä kysymyksistä.
Maanantaina ennen konferenssin ohjelman alkua puhemies Halla-aho kävi kahdenkeskisen keskustelun Portugalin parlamentin puhemiehen José Pedro Aguiar-Brancon kanssa.
Ukraina puolustaa koko Euroopan turvallisuutta
Kaikkiaan konferenssiin osallistui 47 parlamentin puhemiehiä ja kutsuvieraita EU:n ulkopuolelta. EU:n ulkopuolelta kutsuttujen puhemiesten joukossa muun muassa Ukrainan parlamentin puhemies Ruslan Stefanchuk.
Puhemies Stefanchuk käytti konferenssissa puheenvuoron, jossa hän korosti Ukrainan puolustavan samalla koko Euroopan turvallisuutta ja painotti jatkuvan tuen merkitystä. Stefanchukin mukaan Euroopan tulee vahvistaa puolustuskykyään, ylläpitää pakotepainetta Venäjää kohtaan sekä tukea Ukrainaa niin sotilaallisesti kuin taloudellisesti ja poliittisestikin.
Grönlantia puhemieskonferenssissa edusti sen parlamentin Inatsisartutin puhemies Kim Kielsen. Kielsen totesi puheenvuorossaan, etteivät Grönlanti tai sen kansalaiset ole kaupan.
”Olemme ihmisiä ja kunnioitamme demokratiaa, haluamme elää oikeusvaltioperiaatteiden mukaisesti”, Kielsen sanoi.
EU-parlamenttien puhemiesten konferenssi järjestetään kerran vuodessa. Se tarjoaa foorumin, jossa parlamenttien johto käy keskustelua EU:ta koskevista ajankohtaisista kysymyksistä ja yhteistyön kehittämisestä.
Konferenssin järjestää vuorollaan edellisen syksyn EU-puheenjohtajamaa. ![]()
Luettavaa:
- Lisätietoa konferenssin periaatteista ja historiasta
- Folketinget samler Europas parlamentsformænd i København

