Äskettäin kuulimme porua siitä, että edellinen pääministerimme -Sanna Marin- (sosialidemokraatti) oli muistuttanut kansainvälisestä protokollasta, jonka mukaan luvattomille alueille tunkeutuviin vieraisiin sotilaskoneisiin käytetään -viimeisenä keinona jos eivät usko- kineettistä voimaa. Mutta mikä on venäläisten protokolla, jos vaikka ulkomainen siviilikone eksyy heidän ilmatilaansa?
Tarkastelemme esimerkkitapauksia:
17. heinäkuuta 2014, Malaysia Airlinesin lento MH17 Amsterdamista Kuala Lumpuriin
Kaikki lennon MH17 283 matkustajaa ja 15 miehistön jäsentä saivat surmansa Itä-Ukrainan separatistikapinoitsijoiden ampuessa matkustajakonetta venäläisellä -myös Suomessa joskus käytössä olleella- BUK-ohjuksella 17. heinäkuuta v.2014.
⚡️ Igor #Girkin-#Strelkov, the Russian terrorist responsible for the downing of the #Boeing777 (#MH17) civilian transport plane, will remain under arrest, Russian media reported.
Earlier, his lawyers asked to allow him to stay under house arrest.
Nimellä Igor Strelkov esiintyvää Venäjän erikoisupseeria, Igor Girkiniä pidetään MH17-lennon tuhoamisen pääsyyllisenä. Hän on joutunut Venäjällä vaikeuksiin pilkattuaan Vladimir Putinia. Girkin todettiin v.2022 Haagissa pidetyssä oikeudenköynnissä syylliseksi 298:aan murhaan.
23. joulukuuta 1987, Finnair 915 Tokiosta Helsinkiin
(Otsikkokuvan kone)
Ensimmäisenä maailmassa Finnair lensi Euroopasta Tokioon Pohjoisnavan ylitse välilaskutta. Muut yhtiöt käyttivat esim. Anchoragea Alaskassa, Finski ei: DC-10 koneisiin voidaan lisätä polttoainetankkeja ruumatilan kustannuksella, ja näin Suomessa olikin tehty. Lento kesti yhteen suuntaan 13 tuntia.
Jäämeren yli jouduttiin lentämään, koska venäläisten silloinen ylilentotariffipolitiikka oli kohtuutonta. Tänään kaikki lentävät Venäjän yli, -kun raha alkoi kelpaamaan venäläisille.
Finnairin lento 915 lähti Tokion Naritasta tuona päivänä kymmeneltä aamupäivällä, 03 Suomen aikaa. Kone lensi Tokiosta Beringin-salmelle, sieltä Pohjoisnavalle, ja kääntyi Huippuvuoren yli kohti Helsinkiä. Ongelmia tuli Huippuvuorilla.
Ohjuksella ammuttiin Finnairin konetta
Kone oli Huippuvuorten Edgeøyan saaren kohdalla noin kello 13–14 Suomen aikaa, kun kapteeni Esko Kaukiainen ja perämies Markku Soininen näkivät raketin lähestyvän konetta 30 astetta etuvasemmalla. Koneen ykköskapteeni ja ensimmäinen perämies olivat tuolloin miehistön lepotiloissa lepovuorollaan. Näkyvyys oli hyvä ja lentäjät seurasivat raketin lentoa useiden kymmenien sekuntien ajan. He ajattelivat sen olevan Neuvostoliiton sääraketti, joka oli matkalla avaruuteen. Kun raketti oli noussut koneen lentokorkeuteen se kääntyi suoraan sitä kohti. Sitten raketti räjähti.
Koneen inertiasuunnistusjärjestelmän antamien koordinaattien perusteella lentäjät tiesivät asemansa. Räjähdyksen jälkeen Kaukiainen käynnisti sekuntikellon. Vähän yli minuutin kuluttua kone saapui räjähdyspilven kohdalle. Kun koneen nopeus oli 900 km/h ja ohjuksen nopeus vähintään 1 800 km/h, laskelmat tuottivat tulokseksi, että ohjus oli räjähtänyt vain noin 20 sekuntia ennen törmäystä. Lentäjät arvelivat räjähdyksen tapahtuneen 20–25 kilometrin etäisyydellä koneesta. Lentäjät seurasivat, kuinka ohjuksen runko putosi spiraalimaisessa liikkeessä kohti merta. Wikipedia.
Ohjuksen havaittu lentoradan muutos osoittaa sen olleen ilmatorjuntaohjus, ei ballistinen eikä sääraketti. Ohjuksen tyypiksi arvellaan silloin Venäjällä ja sen liittolaisilla käytössäollutta Petshora-ohjusta. -Se voidaan laukaist myös sota-aluksesta.
Tapauksesta ei ole koskaan tehtty virallista raporttia, Supo ei ole siitä kuullutkaan, ja silloiset ministeritkin kuulivat asiasta ensimmäistä kertaa vasta vuonna 2014, jolloin Iltasanomat rohkeni kirjoittaa ilmavälikohtauksesta. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan!
1. syyskuuta 1983, Korean Air Linesin lento KAL 007: ”Tuhoakohde…!”
Viestiliikennettä Kenraali Kornukovilta (Sotilaspiirin päämajan kenraali Kamensky:lle:
”…yksinkertaisesti tuhota [se] vaikka se olisi neutraalien vesien yli? Ovatko käskyt tuhota se neutraalien vesien yli? Voi, no niin.”
Kamensky : ”Meidän on selvitettävä, ehkä se on joku siviilialus tai Jumala tietää kuka.”
Kornukov : ”Mikä siviili? [Se] on lentänyt Kamtšatkan yli! Se [tuli] merestä ilman tunnistautumista. Annan käskyn hyökätä, jos se ylittää valtion rajan.”
KAL 007:n pudottaneen lentäjän, majuri Gennadiy Osipovichin, myöhempi lausunto on klassisuudessaan eååiinen: ”Noudatin van saamaani käskyä.” Osipov kertoo tapahtumista:
He [KAL 007] laskivat nopeasti nopeuttaan. He lensivät nopeudella 400 km/h (249 mph). Nopeuteni oli yli 400. En yksinkertaisesti pystynyt lentämään hitaammin. Mielestäni tunkeilijan aikomukset olivat selvät. Jos en haluaisi mennä kuolioon, minun olisi pakko ylittää nopeus. … Olimme jo lentäneet saaren yli [Sakhalin]. Siinä vaiheessa se on kapea, kohde oli pääsemässä pois (Neuvostoliiton ilmatilasta)… Sitten maa [lennonjohto l. esimies] antoi käskyn: ”Tuhoa kohde…!”
KAL 007, Boeing 747 (jumbojetti), syöksyi mereen lähellä Moneron-saarta Sakhalin länsipuolella Japaninmerellä. Kaikki koneessa olleet 246 matkustajaa ja 23 miehistön jäsentä kuolivat. Matkustajana oli mm. Yhdysvaltain kongressin jäsen Larry McDonald, edustaja.
Neuvostoliitto kiisti aluksi kaiken, -tapansa mukaan- mutta myönsi myöhemmin lentokoneen alas-ampumisen. Tapahtuman seurauksena Yhdysvallat muutti Alaskasta lähtevien ilma-alusten seurantamenettelyjä, ja presidentti Ronald Reagan antoi direktiivin, jossa amerikkalainen satelliittinavigointi Global Positioning System (GPS) vapautettiin yleiseen käyttöön.
20. huhtikuuta 1978, KAL 902 Pariisista Seouliin
Rovaniemen aluelennonjohto kuuli tuona päivänä pysähdyttävän keskustelun, jollaista kukaan lennonjohtaja ei toivo koskaan kuulevansa: Korealainen
Fighter aircraft, this is Korean airlines 902.
Viesti kuului kansainvälisellä hätätaajuudella (121,5 MHz) klo. 18.35, kansainvälisessä ilmailussa käytetyn kellonajan mukaan. Rovaniemellä vuorossa ollut lennonjohtaja Jussi Autio kuittasi viestin painamalla tangenttia. Tämä kuuluu napsahduksena radiossa, ja kertoo että viesti on kuultu ja joku on taajuudella. Autio kuuli vielä toisen ja kolmannen kutsun, ja vastasi Rovaniemen aluelennonjohdon tunnuksella, saamatta mitään vastausta.
”Hävittäjä” tai ”vieras kone”, jonka kanssa KAL 902:n korealaislentäjä oli yrittänyt keskustella, ei vastannut viesteihin koko aikana. Radioliikenne loppui kuulumasta Rovaniemellä korealaiskoneen laskettua lentokorkeutta, saamansa ohjus-osuman rikottua painerungon ja matkustamon ilmanpaineen laskiessa.
Päätöksen KAL 902:n pysäyttämisestä voimalla teki Neuvostoliiton 21. ilmapuolustusarmeijakunnan komentaja, kenraalieversti Vladimir Tsarkov. Rauha hänen sielulleen.
KAL902:n harhautuminen reitiltään tapahtui Alaskan yläpuolella, suunnistustekniikan pettäessä ja harhauttaessa miehistöä luulemaan, että etelään lentävä kone oli matkalla kohti Seoulia, vaikka se lensi todellisuudessa kohti Murmanskia. Kapteeni oli yrittänyt saada paikannuksen varmistusta Loran-järjestelmän maa-asemilta, mutta tuloksetta.
Venäläisen osapuolen hätääntyminen ja vakoilulennon pelko aiheutti virheellisen päätöksen. Hävittäjäkoneen lentäjä oli pyytänyt useita kertoja saamansa käskyn peruuttamista, ennen ohjusten laukaisua. Kun käsky ei muuttunut, hän tähtäsi koneen uloimpaan moottoriin.
Korealaiskoneella oli sen etsiessä pakkolaskupaikkaa nokka kohti Suomea, ja lentoaika Suomen-Neuvostoliiton rajalle 6 minuuttia. Tällä seikalla voi olla jokin osuus venäläisten hätiköityyn päätökseen pudottaa heidän ilmatilaansa eksynyt matkustajakone.
Itä-Karjalaan, Korpijärvelle, pakkolaskun (järven jäälle) tehneen KAL902:n eloonjäänet evakuoitiin Panamin erikoislennolla Murmanskin ja Helsingin kautta. Silloisen Suomen poliittiselle johdolle tapaus oli kiusallinen, ja suomalainen media jätti sen pitkään mainitsematta.
Tapahtumasta kertoo Veikko Erkkilän ja Pekka Iivarin kirja ”Kylmää sotaa Lapissa”.
14. kesäkuuta 1940: Aero Oy:n Kaleva Tallinnasta Helsinkiin
Kesällä 1940 Virossa elettiin maan ensimmäisen itsenäisyyden viimeisiä päiviä, ja Aeron (Finnairin) vuoronmukaisella lennolla Tallinnasta Helsinkiin oli matkustajina mm. TMallinna sta poistuvia diplomaatteja, -ja mm. Ranskan lähetystön kuriiripostisäkit. -Siis kiinnostavia henkilöitä ja arvokasta materiaalia ilmarosvon tavat omaksuneelle Neuvostovenäjälle,
Hidasta matkustajakonetta vastaan venäläiset lähettivät kaksi SB-2 -pommikonetta. Rikospaikka, jossa Aeron Junkers 52 oli määrä tuhota, oli valittu ennakolta Kerin saaren lähistölle Suomelahdella. paikalla odotti bolsujen sukellusvene, ottaakseen talteen saaliin: Postisäkit, Kalevan kaikki yhdeksän matkustajaa ja miehistön jäsentä saivat surmansa, kun venäläiset alkoivat tulittaa Kalevaa konekivääreillä.
Kaleva ohjasi viimeisellä lennollaan lentokapteeni Bo von Willebrand, joka oli juuri nimitetty Helsinki-Malmin lentoaseman päälliköksi. Radistina oli Tauno Launis. Matkustajista kaksi oli saksalaisia liikemiehiä, kaksi Ranskan lähetystön diplomaattia, yksi ruotsalainen, yksi amerikkalainen -mukanaan Yhdysvaltain koodeja- ja yksi virolainen.
admin