Kirjallinen kysymys huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen kannalta elintärkeiden teollisuusyritysten suojaamisesta drooneilta

Kansanedustaja Janne Jukkola kysyy hallitukselta yritysten mahdollisuuksista suojautua drooneilla tapahtuvalta yritys- ja teollisuusvakoilulta, -voiko niitä tehostaa.

(Arkistokuva: Janne Jukkola, kuvalähde: Eduskunta.)

Teollisuusyrityksiin on jo kohdistunut yritys- ja teollisuusvakoilun lisäksi jo sabotaasiakin, -mm. Saksassa ja Virossa. Kansanedustaja Janne Jukkola (Kokoomus) nostaa esiin kriittisten kohteiden suojaamista vihamielisiltä toimilta mm. käyttäen yritysten omia resursseja, -joita ei tänään lainsäädännöllisten rajoitusten takia voida täysin hyödyntää:

”… Yrityksellä voi olla tekninen kyky muodostaa huomattavasti tarkempi tilannekuva alueellaan tapahtuvasta droonitoiminnasta, mutta lainsäädäntö rajoittaa tämän kyvyn hyödyntämistä. Viranomaisaineiston mukaan esimerkiksi (droonin) lähetyspaikan selvittäminen radioliikenteen perusteella kuuluu suojattujen välitystietojen käsittelyn piiriin”, kirjoittaa edustaja kirjallisen kysymyksensä johdannossa..

Kirjallinen kysymys (KK 412/2026):

”Eduskunnan puhemiehelle

Droonien nopea kehitys ja yleistyminen ovat muuttaneet turvallisuusympäristöä merkittävästi. Miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan käyttää laillisten käyttötarkoitusten lisäksi kuvaamiseen, tiedusteluun ja muuhun oikeudettomaan tiedonhankintaan.”

”Drooneja voidaan hyödyntää myös yritys- ja teollisuusvakoilussa esimerkiksi tuotantolaitosten, teknologian, tuotantoprosessien tai muun yrityssalaisuuksien piiriin kuuluvan tiedon hankkimiseen. Tämä muodostaa uudenlaisen riskin erityisesti kriittisille yrityksille ja infrastruktuurille.”

”Suomessa toimii yrityksiä ja teollisuuslaitoksia, joilla on huomattava merkitys kansalliselle huoltovarmuudelle, turvallisuudelle ja kilpailukyvylle. Niiden tuotantomenetelmät, teknologia, investoinnit, toimitusketjut ja muu yrityssalaisuuksien piiriin kuuluva tieto voivat olla kiinnostavia ulkopuolisille toimijoille. Droonien tekninen kehitys mahdollistaa yhä tehokkaamman kuvaamisen ja tiedon keräämisen myös alueilta, joille ulkopuolisilla ei muutoin olisi pääsyä.

Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa miehittämättömän ilmailun rajoittamisen tai kieltämisen esimerkiksi teollisuuslaitoksen tai -alueen suojaamiseksi.”

”Rajoittava UAS-ilmatilavyöhyke ei kuitenkaan itsessään estä tahallisesti toimivaa droonia saapumasta alueelle eikä anna alueen toimijalle oikeutta käyttää kaikkia teknisiä keinoja luvattoman toiminnan tunnistamiseen ja paikantamiseen.”

”Yksityinen toimija voi havaita droonin ja seurata sen liikkeitä esimerkiksi kameralla, lämpökameralla tai asianmukaisesti luvitetulla tutkalla. Sen sijaan droonin ja sen ohjaajan väliseen radioliikenteeseen perustuvaa tunnistamista ja paikantamista rajoittaa sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 136 §:ssä säädetty viestin ja välitystietojen luottamuksellisuus.

Näin yrityksellä voi olla tekninen kyky muodostaa huomattavasti tarkempi tilannekuva alueellaan tapahtuvasta droonitoiminnasta, mutta lainsäädäntö rajoittaa tämän kyvyn hyödyntämistä. Viranomaisaineiston mukaan esimerkiksi lähetyspaikan selvittäminen radioliikenteen perusteella kuuluu suojattujen välitystietojen käsittelyn piiriin.

Lainsäädännössä on jo annettu erityisiä oikeuksia droonien tunnistamiseen, paikantamiseen ja niiden kulkuun puuttumiseen muun muassa poliisille, Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle. Myös lentoaseman pitäjälle ja ilmaliikennepalvelun tarjoajalle on ilmailulain (864/2014) 169 a §:ssä säädetty rajattu oikeus droonien radiotekniseen havainnointiin ja paikantamiseen.”

”Tavallisilla teollisuusyrityksillä vastaavaa oikeutta ei ole.”

Yrityksillä ei ole yleistä oikeutta käyttää radiohäirintää droonien operatiiviseen torjuntaan

”Myöskään aktiiviseen torjuntaan yksityisellä toimijalla ei ole yleistä oikeutta. Vuonna 2026 voimaan tullut radiohäirintään tarkoitettuja laitteita koskeva sääntely mahdollistaa niiden luvanvaraisen hallussapidon ja käytön tietyissä tutkimukseen, tuotekehitykseen ja testaamiseen liittyvissä tilanteissa, mutta ei anna yrityksille yleistä oikeutta käyttää radiohäirintää droonien operatiiviseen torjuntaan.

Tilanne muodostaa turvallisuuden kannalta ongelmallisen kokonaisuuden.”

”Yrityksellä voi olla sekä halu että tekninen kyky valvoa kriittistä kohdetta jatkuvasti ja havaita poikkeava droonitoiminta, mutta oikeudelliset mahdollisuudet droonin ja sen ohjaajan tunnistamiseen, paikantamiseen ja tarvittaessa torjuntaan ovat rajalliset.”

”Viranomainen ei puolestaan välttämättä ehdi paikalle ennen kuin drooni on jo poistunut ja mahdollinen tiedonhankinta on tapahtunut.”

”Tavoitteena ei tule olla rajoittamattomien toimivaltuuksien antaminen yrityksille. Sen sijaan on perusteltua arvioida, voitaisiinko tarkoin määritellyille huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisille toimijoille antaa luvanvaraiset ja rajatut oikeudet droonien tekniseen tunnistamiseen ja paikantamiseen sekä vakavammissa tilanteissa erikseen säädetyin edellytyksin niiden torjuntaan.”

”Toimivaltuudet tulisi kytkeä viranomaisvalvontaan ja ennalta sovittuun yhteistyöhön viranomaisten kanssa.

Näin yksityisten toimijoiden olemassa olevaa teknistä suorituskykyä voitaisiin hyödyntää viranomaisten toimintaa täydentävänä osana kriittisten kohteiden suojaamista sekä yritys- ja teollisuusvakoilun torjuntaa.”

”Miten hallitus arvioi … nykyisen lainsäädännön riittävyyttä kriittisten yritysten suojautumisen kannalta?”

”Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:”

”Miten hallitus arvioi droonien käytöstä yritys- ja teollisuusvakoiluun sekä muuhun tiedusteluun aiheutuvaa uhkaa ja nykyisen lainsäädännön riittävyyttä kriittisten yritysten suojautumisen kannalta ja
aikooko hallitus mahdollistaa tarkoin määritellyille kriittisille toimijoille luvanvaraiset ja rajatut oikeudet havaita, tunnistaa ja paikantaa niiden alueisiin kohdistuvaa oikeudetonta droonitoimintaa sekä tarvittaessa torjua sitä yhteistyössä viranomaisten kanssa?”

Helsingissä 1.10.2026
Janne Jukkola, Kokoomus

Muita uutisia:

01.09. 2026:

Saksa sulki Venäjän konsulaatin Bonnissa, -räjähde-drooni oli vähän liikaa

20.05. 2026:

Kirjallinen kysymys: Kokoomuksen Marko Kilpi vaatii pikaista droonisääntelyn uudistamista Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi

20.04. 2026:

Kansanedustaja Hanna Holopainen kirittää hallitusta: ”Droonien torjunnan lisäksi tarvitaan laajempaa varautumista”

30.03. 2026:

”Drooni-juttu” syyskuussa 1940

28.01. 2026:

Kansanedustaja Antikainen ehdottaa: Drooniosaamiskeskus Pohjois-Karjalaan

14.11. 2025:

Suomi valmistautuu droonien käyttöön omista lähtökohdistaan

06.08. 2024:

Dronea lennätetty lentokentän suoja-alueella luvattomasti, -ja kuvattu ihmisten ikkunoita. Poliisi: Ei rikosta

09.09. 2026:

’Huomisen sota on jo täällä, Suomen on muutettava varautumistaan’, sanoo Mikko Savola

19.11. 2025:

*Sotaa edeltävä tila* sanottu ääneen Puolassa

12.11. 2025:

Pitääkö Venäjää pelätä, -kun se pelottelee?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *