Kansanedustaja Janne Jukkola kysyy hallitukselta yritysten mahdollisuuksista suojautua drooneilla tapahtuvalta yritys- ja teollisuusvakoilulta, -voiko niitä tehostaa.
(Arkistokuva: Janne Jukkola, kuvalähde: Eduskunta.)
Teollisuusyrityksiin on jo kohdistunut yritys- ja teollisuusvakoilun lisäksi jo sabotaasiakin, -mm. Saksassa ja Virossa. Kansanedustaja Janne Jukkola (Kokoomus) nostaa esiin kriittisten kohteiden suojaamista vihamielisiltä toimilta mm. käyttäen yritysten omia resursseja, -joita ei tänään lainsäädännöllisten rajoitusten takia voida täysin hyödyntää:
”… Yrityksellä voi olla tekninen kyky muodostaa huomattavasti tarkempi tilannekuva alueellaan tapahtuvasta droonitoiminnasta, mutta lainsäädäntö rajoittaa tämän kyvyn hyödyntämistä. Viranomaisaineiston mukaan esimerkiksi (droonin) lähetyspaikan selvittäminen radioliikenteen perusteella kuuluu suojattujen välitystietojen käsittelyn piiriin”, kirjoittaa edustaja kirjallisen kysymyksensä johdannossa..
Kirjallinen kysymys (KK 412/2026):
”Eduskunnan puhemiehelle
Droonien nopea kehitys ja yleistyminen ovat muuttaneet turvallisuusympäristöä merkittävästi. Miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan käyttää laillisten käyttötarkoitusten lisäksi kuvaamiseen, tiedusteluun ja muuhun oikeudettomaan tiedonhankintaan.”
”Drooneja voidaan hyödyntää myös yritys- ja teollisuusvakoilussa esimerkiksi tuotantolaitosten, teknologian, tuotantoprosessien tai muun yrityssalaisuuksien piiriin kuuluvan tiedon hankkimiseen. Tämä muodostaa uudenlaisen riskin erityisesti kriittisille yrityksille ja infrastruktuurille.”
”Suomessa toimii yrityksiä ja teollisuuslaitoksia, joilla on huomattava merkitys kansalliselle huoltovarmuudelle, turvallisuudelle ja kilpailukyvylle. Niiden tuotantomenetelmät, teknologia, investoinnit, toimitusketjut ja muu yrityssalaisuuksien piiriin kuuluva tieto voivat olla kiinnostavia ulkopuolisille toimijoille. Droonien tekninen kehitys mahdollistaa yhä tehokkaamman kuvaamisen ja tiedon keräämisen myös alueilta, joille ulkopuolisilla ei muutoin olisi pääsyä.
Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa miehittämättömän ilmailun rajoittamisen tai kieltämisen esimerkiksi teollisuuslaitoksen tai -alueen suojaamiseksi.”
”Rajoittava UAS-ilmatilavyöhyke ei kuitenkaan itsessään estä tahallisesti toimivaa droonia saapumasta alueelle eikä anna alueen toimijalle oikeutta käyttää kaikkia teknisiä keinoja luvattoman toiminnan tunnistamiseen ja paikantamiseen.”
”Yksityinen toimija voi havaita droonin ja seurata sen liikkeitä esimerkiksi kameralla, lämpökameralla tai asianmukaisesti luvitetulla tutkalla. Sen sijaan droonin ja sen ohjaajan väliseen radioliikenteeseen perustuvaa tunnistamista ja paikantamista rajoittaa sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 136 §:ssä säädetty viestin ja välitystietojen luottamuksellisuus.
Näin yrityksellä voi olla tekninen kyky muodostaa huomattavasti tarkempi tilannekuva alueellaan tapahtuvasta droonitoiminnasta, mutta lainsäädäntö rajoittaa tämän kyvyn hyödyntämistä. Viranomaisaineiston mukaan esimerkiksi lähetyspaikan selvittäminen radioliikenteen perusteella kuuluu suojattujen välitystietojen käsittelyn piiriin.
Lainsäädännössä on jo annettu erityisiä oikeuksia droonien tunnistamiseen, paikantamiseen ja niiden kulkuun puuttumiseen muun muassa poliisille, Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle. Myös lentoaseman pitäjälle ja ilmaliikennepalvelun tarjoajalle on ilmailulain (864/2014) 169 a §:ssä säädetty rajattu oikeus droonien radiotekniseen havainnointiin ja paikantamiseen.”
”Tavallisilla teollisuusyrityksillä vastaavaa oikeutta ei ole.”
Yrityksillä ei ole yleistä oikeutta käyttää radiohäirintää droonien operatiiviseen torjuntaan
”Myöskään aktiiviseen torjuntaan yksityisellä toimijalla ei ole yleistä oikeutta. Vuonna 2026 voimaan tullut radiohäirintään tarkoitettuja laitteita koskeva sääntely mahdollistaa niiden luvanvaraisen hallussapidon ja käytön tietyissä tutkimukseen, tuotekehitykseen ja testaamiseen liittyvissä tilanteissa, mutta ei anna yrityksille yleistä oikeutta käyttää radiohäirintää droonien operatiiviseen torjuntaan.
Tilanne muodostaa turvallisuuden kannalta ongelmallisen kokonaisuuden.”
”Yrityksellä voi olla sekä halu että tekninen kyky valvoa kriittistä kohdetta jatkuvasti ja havaita poikkeava droonitoiminta, mutta oikeudelliset mahdollisuudet droonin ja sen ohjaajan tunnistamiseen, paikantamiseen ja tarvittaessa torjuntaan ovat rajalliset.”
”Viranomainen ei puolestaan välttämättä ehdi paikalle ennen kuin drooni on jo poistunut ja mahdollinen tiedonhankinta on tapahtunut.”
”Tavoitteena ei tule olla rajoittamattomien toimivaltuuksien antaminen yrityksille. Sen sijaan on perusteltua arvioida, voitaisiinko tarkoin määritellyille huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisille toimijoille antaa luvanvaraiset ja rajatut oikeudet droonien tekniseen tunnistamiseen ja paikantamiseen sekä vakavammissa tilanteissa erikseen säädetyin edellytyksin niiden torjuntaan.”
”Toimivaltuudet tulisi kytkeä viranomaisvalvontaan ja ennalta sovittuun yhteistyöhön viranomaisten kanssa.
Näin yksityisten toimijoiden olemassa olevaa teknistä suorituskykyä voitaisiin hyödyntää viranomaisten toimintaa täydentävänä osana kriittisten kohteiden suojaamista sekä yritys- ja teollisuusvakoilun torjuntaa.”
”Miten hallitus arvioi … nykyisen lainsäädännön riittävyyttä kriittisten yritysten suojautumisen kannalta?”
”Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:”
”Miten hallitus arvioi droonien käytöstä yritys- ja teollisuusvakoiluun sekä muuhun tiedusteluun aiheutuvaa uhkaa ja nykyisen lainsäädännön riittävyyttä kriittisten yritysten suojautumisen kannalta ja
aikooko hallitus mahdollistaa tarkoin määritellyille kriittisille toimijoille luvanvaraiset ja rajatut oikeudet havaita, tunnistaa ja paikantaa niiden alueisiin kohdistuvaa oikeudetonta droonitoimintaa sekä tarvittaessa torjua sitä yhteistyössä viranomaisten kanssa?”
Helsingissä 1.10.2026
Janne Jukkola, Kokoomus
Muita uutisia:
01.09. 2026:
Saksa sulki Venäjän konsulaatin Bonnissa, -räjähde-drooni oli vähän liikaa
20.05. 2026:
20.04. 2026:
30.03. 2026:
28.01. 2026:
Kansanedustaja Antikainen ehdottaa: Drooniosaamiskeskus Pohjois-Karjalaan
14.11. 2025:
06.08. 2024:
09.09. 2026:
’Huomisen sota on jo täällä, Suomen on muutettava varautumistaan’, sanoo Mikko Savola
19.11. 2025:
12.11. 2025:
Seppo Huhta
Kansanedustaja Janne Jukkolan kirjallinen kysymys osuu tismalleen nykyhetken vaarallisimpaan sokeaan pisteeseen: me elämme jo puolustus- ja huoltovarmuusympäristössä uudenlaisten uhkien keskellä, mutta lakipykälämme makoilevat edelleen syvän rauhan ajan unelmissa.
On täysin kestämätöntä, että kriittistä infrastruktuuria ja puolustusteollisuutta pyörittävillä yrityksillä voi olla omasta takaa valmis teknologia ja kyky paikantaa alueilleen tunkeutuvat droonit, mutta juristien koukerot ja sähköisen viestinnän luottamuksellisuussäännökset kieltävät niiden käytön.
Tällä hetkellä Suomen teollisuuden suojatut välitystiedot ja ”vakoilijan radioliikenteen yksityisyys” näyttävät ajavan kansallisen turvallisuuden edelle, mikä on turvallisuuspolitiikassa absurdiudessaan vertaansa vailla.
Lainsäädännöllinen kankeus ja virkamiesmäinen jahkailu voivat todellisessa kriisitilanteessa maksaa ihmishenkiä ja koitua koko kansakunnalle kohtalokkaaksi. Kun teollisuuslaitoksiin kohdistuu jo sabotaasia ja tiedustelua ympäri Eurooppaa, viranomaisen passiivinen odottaminen paikan päälle ei yksinkertaisesti riitä, sillä drooni on ehtinyt suorittaa tehtävänsä ja poistua ennen kuin ensimmäinenkin virka-apupyyntö on käsitelty.
Talvisodassakin kriisiympäristö pakotti valtionhallinnon heittämään byrokratian romukoppaan, ja elintärkeitä lakeja sekä poikkeussäännöksiä pystyttiin nuijimaan eduskunnassa läpi ennätyksellisesti muutamassa päivässä toimintakyvyn takaamiseksi. Jos nykyinen hallitus ei kykene antamaan kriittisille yrityksille luvanvaraisia ja rajattuja oikeuksia havaita, paikantaa ja tarvittaessa torjua niitä uhkaavaa ilma-activityä yhteistyössä viranomaisten kanssa nopealla aikataululla, se syyllistyy tietoiseen ja anteeksiantamattomaan hidasteluun turvallisuutemme kustannuksella.
P.S Kun luin kansanedustaja Janne Jukkolan pysäyttävän tekstin, niin mieleeni livahti pahoja YYA-assosiaatioita näiden lakien tarkoituksenmukaisuudesta näinä aikoina.
Jatkan
Tarkasteltaessa tänä päivänä talvisodan poikkeussääntelyn periaatteita – poikkeuksellisen nopeaa päätöksentekoa, laajoja valtuuksia ja hallinnollisen jäykkyyden ohittamista – nykypäivän drooni-, vakoilu- ja sabotaasiuhkien näkökulmasta, lainsäädännöllinen kehys pitäisi muotoilla nopean torjunnan, tilannekuvan ja infrastruktuurin suojaamisen ympärille.
Pähkinänkuoressa: Jos talvisodassa ”pakkoluovutettiin hevoset ja säännösteltiin leipä”, tänä päivänä vastaava poikkeuslainsäädäntö tarkoittaisi ilmatilan laitteiston ja taajuuksien välitöntä haltuunottoa sekä byrokratian raivaamista _fyysisen_ ja elektronisen torjunnan tieltä tärkeimpien puolustus -ja huoltovarmuudelle tärkeiden kohteiden osalta hinnalla millä hyvänsä – miellellään välittömästi, ennen kuin on liian myöhäistä.