”Julkisen talouden alijäämät eivät korjaannu ennen kuin yksityisen sektorin palkkasumma alkaa kasvaa julkista palkkasummaa nopeammin”, kirjoittaa Juho Kostiainen tänään viestipalvelu X:ssä. Tarkastelemme.
(Kuvaan on käytetty mm. Tilastokeskuksen ja Juho Kostiaisen aineistoa.)
Juho Kostiainen kertoo, että palkkasumma julkisella puolella kasvaa huikeammin, kuin yksityisellä sektorilla, -joka kaiken veroina kustantaa:
Kun Suomi siirtyi pois suljetusta taloudesta, kansanvälisen vaihdon piiriin, muuttuivat valtion pelisäännöt, -vaan eivät tavat. -Kansantalouden rakenneongelmat, joille usea peräkkäinen hallitus ei ole voinut tehdä mitään, -jos on yrittänytkään- ovat entisellään, -ja jokaista kahta reaalitalouden (tuottavan ja veroja maksavan) työntekijää -palkansaajaa tai yrittävää- kohti on yksi verokertymästä palkkansa nostava.
-Oliko tämä se paljonpuhuttu huoltosuhde?
Markan ja suljetun talouden vuosikymmeninä vientiteollisuus tahkosi valuuttaa pitkin maailmaa, ja -kun ulkomaiset investoinnit vaativat Suomen Pankin luvan- kotiuttivat voittonsa kotimaahan. Suomen Pankki tuli ja otti valuutat (naps!), ja antoi tilalle oravannahkoja (joissa painomuste vielä tuoksuikin).
Jos julkistalous oli rahan puutteessa, siitä vaan VVMinisteri pyörittämään tiuhemmin monistuskoneen kampea, -Ja vientiteollisuus pysyi kiltisti hiljaa, kun saivat aina halutessaan D-vitamiinia.
Kansa, palkansaajat, kuluttajat, asuntosäästäjät ja ay-liikkeen jäsenkunta selitettiin hiljaisiksi puolueiden toimesta. -Kuvittelivat vielä elävänsä jossain onnelassa?
-EU:n ja yhteisvaluutan myötä päättyivät nämä onnenpäivät (Hullut Päivät?):
Valtion tulojen pysyvää alenemista ei ilmeisesti ymmärretty jakopoliitikkojen (kaikki oli niitä!) keskuudessa.
Kostiainen tarttui aiheeseen jo lokakuussa Kauppalehdessä. Hän nimesi epäsuhtaa kasvattaviksi syiksi seuraavat:
– Palkankorotukset ovat olleet korkeampia julkisella puolella, varsinkin kuntasektorilla, kuin yksityisellä sektorilla. Toiseksi yksityisellä sektorilla työllisyys on kehittynyt nyt viime vuosina heikommin, Kostiainen sanoi ja lisäsi, että varsinkin työllisyys on selittävä tekijä palkkasummien kehityksessä.
”Tuo sulle, tuo mulle -peli” jatkui kuin mikään ei olisi muuttunut
Vasemmisto ostettiin entiseen tapaan jonkin ratkaisun taakse jakelemalla virkoja vasurien valt.maistereille, hum.kandeille, ja kultturellahtaville tyttösille. (V:n virkkaajia ja köyhyystutkijoita ei oltu vielä keksitty! -mutta heidän aikansa tuli.)
Kokoomuslaiset ryntäsivät Inhouse-yhtiöihin samalla vauhdilla. –Win-win! (Paitti veronmaksaja ei ollut tämän pelin voittaja.)
Julkinen hallinto paisui 80-luvun alun alle 300 000:sta henkilötyövuodesta nykyiseen 760 000:een, vaikka pikkukirjastot suljettiin, ja poliisitkin vähenivät kentällä.
Vanhasta muistista -uusia tapoja oppimatta- Suomen poliittinen apparaatti tuotti vielä SOTEnkin, -muttei liikaa kauhua tähän stooriin.
Saman, kun talousosaaja -ja ymmärtäjä- Juho Kostiainen tänään meille kertoi, ilmaisi jo 70 vuotta sitten puolalainen runoilija Adam Wacyk, joka eleli kommunistisessa maassa. (-Emmekö me sitten …?) Runoilija runoili:
”Sirkkojen maassa
keskitetyssä
toimii kaikki
kuin kellokoneisto.
Viisisataa enkeliä,
nuppineulan päässä
puhaltaa jähmettyneiden sanojen trumpettia
sädekehissään bysanttilaista kultaa
kaavakkeiden Niagara
jokaista sokerijuurikasta kohti
yksi virkamies”
Suomi ei(?) ole kommunistinen, mutta mikä tässä on niin kotoisen tuttua? 
Luettavaa:
- Verkkouutiset 04.11. 2025,
Aiheen vierestä aiemmin:
08.08. 2024:
04.05. 2024:
23.10. 2025:
Hallitus purkaa työllistämisen esteitä: Irtisanomista helpotetaan
08.08. 2025:
26.06. 2025:
05.06. 2025:
Valtiovarainvaliokunnan mietintö julkisen talouden suunnitelmasta 2026–2029 valmistui
02.02. 2025:
18.08. 2024:
Hyvinvointivaltio todellisessa vaarassa, -hallinto pöhöttyy, hoidoista leikataan
16.01. 2024:
27.03. 2024;