Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan mietintö valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029 valmistui torstaina 5. kesäkuuta. Mietintöön jätettiin neljä vastalausetta.
Julkisen talouden suunnitelma pohjautuu valtiovarainministeriön huhtikuussa julkaistuun ennusteeseen, joka arvioi talouskasvun olevan 1,3 prosenttia vuonna 2025, 1,6 prosenttia vuonna 2026 ja noin 1,5 prosentin tuntumassa vuosina 2027–2029.
”Talouskehitykseen liittyy tällä hetkellä poikkeuksellisen suurta epävarmuutta”
Valtiovarainvaliokunta toteaa, että talouskehitykseen liittyy tällä hetkellä poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Maailmantalouden näkymät ovat hyvin epävakaat, ja elpymistä varjostavat kauppa- ja geopoliittiset jännitteet sekä protektionismin kasvu.
Hallituksen talouspolitiikan tavoitteena on parantaa suomalaisten elintasoa, kääntää Suomen talous kestävään kasvuun ja taittaa hyvinvointia uhkaava velkakehitys. Hallitus päättikin kautensa alkupuolella julkista taloutta yhteensä noin 9 mrd. eurolla vahvistavasta kokonaisuudesta.
”Suomen BKT-kehitys on ollut heikkoa”
Myös kasvun vauhdittaminen on erityisen akuutti kysymys, sillä Suomen BKT-kehitys on ollut heikkoa ja jäänyt verrokkimaiden tasosta jo 17 vuoden ajan. Kehityksen kääntämiseksi hallitus päätti puoliväliriihessä uusista toimista, jotka luovat mahdollisuuden talouden kasvun nopeuttamiseen. Tämä runsaan 2 mrd. euron kasvupaketti rahoitetaan menosäästöillä ja veropohjaa tiivistämällä sekä toimenpiteistä seuraavilla dynaamisilla vaikutuksilla.
”Julkisen talouden tasapainottaminen välttämätöntä”
Valiokunta tukee hallituksen talouspoliittisia tavoitteita ja pitää välttämättömänä julkisen talouden tasapainottamista, velkaantumiskehityksen taittamista sekä talouden kääntämistä kasvuun. Heikko tuottavuuden kasvu on yleistä myös muualla kehittyneissä talouksissa, mutta Suomessa työn tuottavuuden kasvu on ollut erityisen hidasta. Valiokunta pitää tärkeänä, että talous- ja tuottavuuskehitykseen saadaan muutos, ja että kasvu on nostettu talouspolitiikan keskiöön. Julkisen talouden kestävyyttä on mahdotonta turvata ilman riittävän nopeaa talouskasvua.
Hallitus päätti puoliväliriihessään uusista veronalennuksista ja –kiristyksistä, joista merkittävimmät koskevat ansiotulo- ja yhteisöverotusta. Verolinjaukset ovat rohkeita ja kunnianhimoisia.
Hallituksen toimenpiteitä on syytä tarkastella kannusteita muuttamaan pyrkivänä rakennepolitiikkana, joka luo mahdollisuuden talouskehityksen suunnan kääntämiseen. Kun talous kasvaa, avautuu myös uusia työmahdollisuuksia ja sen seurauksena tehdyillä työmarkkinauudistuksilla on mahdollisuus toimia niiltä odotetulla tavalla. Kokonaisuuden kannalta keskeistä on se, mikä on hallituksen linjaamien toimenpidekokonaisuuksien yhteisvaikutus ja miten niillä pystytään lisäämään kansantalouden tuottavuutta.
Hallitus linjasi huhtikuussa 2025 puolustusmenojen nostosta vähintään 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2029 mennessä. Kyse on laajasti hyväksytystä ja merkittävästä panostuksesta, joka nostaa puolustusmenoja yli 30 prosentilla kehyskauden aikana. Valiokunta pitää puolustusmenojen lisäämistä välttämättömänä ja perusteltuna vallitsevassa toimintaympäristössä.
Puolustusmenojen BKT-osuutta merkittävämpää on kuitenkin se, millainen suorituskyky rahoituksella konkreettisesti saavutetaan ja millä aikajänteellä se on mahdollista saavuttaa. On tärkeää, että hallitus seuraa tarkasti puolustusbudjetin todellista käyttöä ja erityisesti materiaalihankintojen kustannustehokasta toteuttamista. Ylivaalikautisen sitoutumisen varmistamiseksi on myös tärkeää, että parlamentaarisesti valmistellaan suunnitelma pysyväksi tarkoitettujen puolustusmenojen rahoittamisesta.
Hyvinvointialueilla on merkittävä rooli
Hyvinvointialueilla on merkittävä rooli ja näin ollen on tärkeää, että ne ovat edelleen keskiössä tarkasteltaessa julkisen talouden tilannekuvaa ja kestävyyttä. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että kokonaisuutena tarkastellen hyvinvointialueiden talous on vakautumassa vaikeiden ensimmäisten vuosien jälkeen. Taloustilanteeseen kohdistuu kuitenkin edelleen epävarmuutta.
”Tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen sote-palveluissa on keskeistä”
Hyvinvointialueiden talous on myös eriytynyt ja kehitys uhkaa jatkua. Valiokunta korostaa hyvinvointialueiden määrätietoista toiminnan uudistamista ja muita toimenpiteitä, joita alueet itse voivat tehdä kustannuskasvun hillitsemiseksi ja rahoituksen riittävyyden turvaamiseksi. Tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen sote-palveluissa on keskeistä ja se vaatii toimintatapojen ja rakenteiden muuttamista.
Valiokunta on lisäksi huolissaan valtion vastuiden kasvusta ja siitä, että niiden realisoitumisesta aiheutuvat kustannukset voivat aiheuttaa merkittävän rasituksen.
Kasvava velkasuhde lisää velan korkomenoja, mikä puolestaan kasvattaa valtiontalouden alijäämää ja kiihdyttää edelleen velkaantumista. Valtion velan korkomenojen arvioidaan kehyskaudella nousevan 3,3 mrd. eurosta 4,8 mrd. euroon, joka on yli kolmannes valtiontalouden alijäämästä vuonna 2029. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Luettavaa: