Hyökkäyssotien laillistaminen saattaa edetä perjantaina, -jäljet eivät lupaa hyvää

”Odotettiin republikaania, saatiin publikaani (tullimies)”, -voidaan vitsailla Yhdysvaltain nykyisestä presidentistä, toista kauttaan istuvasta Donald Trumpista. -Mitä muihin lupauksiin tulee, sota Ukrainassa ei päättynyt 24:ssä tunnissa, eikä edes 100:ssa päivässä.

(Kuvakoosteessa Yhdysvaltain nykyinen presidentti ja Ison Britannian pääministeri vuodelta 1939, -ja historian siipien havinaa.)

Alkaneella viikolla on jälleen rauhansopimus luvassa. Donald Trump-ilmiön ymmärtämiseksi täytyy taustoittaa viime vuosisadalle asti. Katsotaan:

Toisen maailmasodan (WW2) päättyessä v.1945 Yhdysvallat oli kiistatta maailman johtava sotilaallinen ja poliittinen mahti. Vastustajat oli nitistetty, ja liittoutuneiden (allies) itsestään käyttämä nimike, Yhdistyneet kansakunnat (YK) realisoitui maailmanjärjestöksi, joka pian täyttyi itsenäistyvien siirtomaiden värikkäistä edustajista. -Ai niin: Yhdysvaltain sodanaikaiset liittolaiset, Iso Britannia ja Ranska, menettivät pian läänityksensä eteläisellä pallonpuoliskolla, -joko hyvällä tai pahalla.

Hyökkäyssota tuomittiin rikokseksi

Nürnbergissä (Nurenburg) pidetyssä spektaakkelissa hyökkäyssota tuomittiin rikokseksi, ja maailma kuvitteli päässeensä eroon aggressiivisistä diktatuureista. -Jälkeenpäin tarkastellen silloinen naivismi on uskomatonta, -mutta takaisin britti-pääministeriin Neville Chamberlainiin (pikkukuvan kaveri).

Chamberlain kuvitteli v.1939, että kun diktaattorille antaa sen mitä tämä haluaa, ruokahalu tyyntyy. -Historia kertookin, kuka erehtyi.

Tsekkoslovakian saksalais-alueilla –Sudetenland– sijaitsivat tämän edellisen maailmansodan voittajien säätämän valtion rajalinnakkeet ja luonnollinen puolustuslinja: Sudeettien vuoristo. Kun tsekit menettivät nämä alueet -britti-PMi:n kuvassa heiluttaman paperin mukaisesti- heidän rajansa Saksan suuntaan olivat ”auki”: Mahdollista hyökkääjää vastaan olivat Böömin tasangot, -eikä siellä pysäytetä ketään.

Niinpä, kun Saksan omapäinen johtaja, eräs Hitler, teki seuraavan siirtonsa, ja uhkasi tynkä-Tsekkoslovakiaa, tämän oli pakko nostaa kädet pystyyn ja antautua.

Tapauksesta voi jotain oppia? Diktaattoreista ja autokraattisista valtiojohtajista (25+ vuotta vallassa) voi sanoa paljonkin kielteistä, mutta oppimiskyvyn puutteesta -eräissä asioissa- ei heitä pidä moittia:  Sinne laajennetaan valtaa, missä vastus on heikoin.

Ainakin senaattori Lindsey Graham (republikaani) näyttää ymmärtäneen, ettei Putinille pidä antaa alueita Ukrainassa: Nälkä siitä vain kasvaa.-Mutta takaisin historiaan:

’Pax Americana’

Maailmansodan jälkeisessä maailmassa suurvaltojen konfliktia pidettiin mahdottomana: Suurvallat -tai sellaisina itseään pitävät- ottelivat sijaissotijoiden kautta, -ja perifeerisillä alueilla. Että ne eivät laajenneet globaaleiksi sodiksi, sen esti Yhdysvaltain sotilaallinen etevämmyys, -ja ns. kauhun tasapaino (molemminpuolinen varmistettu tuho, MAD).

Yhdysvallat toimi myös ikäänkuin ”maailmanpoliisina”, pakottaen vastapuolen -kommunistisen blokin- pysymään omalla reviirillään.

Neuvostoliitto kyllä yritti -mm. Afrikassa– mutta karvaat kokemukset opettivat pysyttelemään (v.1945 annetulla) reviirillään. -Ja samaan aikaan teollistuneissa sivistysmaissa elintaso nousi kohisten, ’kylmän sodan’ vastapuoli –maailmankommunismi– oli paljastanut  ruman naamansa, menettänyt vetovoimansa ja moraalisen uskottavuutensa, ja läntisessä maailmanosassa vallitsi optimistinen tulevaisuus-usko. (Tästä tarkemmin toisaalla.)

-Kunnes Vietnam

1960-luvulle tultaessa Yhdysvallat oli -eväänsäkään väräyttämättä- antanut Ranskan menettää pelinsä Indokiinan sodassa, mutta ajautuikin itse samoille savipelloille. Näin kävi, kun Pentagonissa ja ’ovaali-toimistossa’ ei oltu luettu Sun Tsun kirjoituksia strategiasta: Tuhansien vuosien takainen kiinalainen ajattelija varoitti ”sodista ja taistelukentistä, joihin ei pidä mennä”.

Yhdysvalloille kehitysmaa Vietnam oli sellainen: Taistelussa teknisesti alkeellista vihollista vastaan -kehitysmaa ympäristössä- US.Armyn teknisestä ylivoimaisuudesta ei ollut mitään etua.

Rymistellessään ja paukutellessaan pitkin etelä-aasialaista, tiheään asuttua, maaseutua amerikkalaiset saivat aikaan enimmäkseen oheisvahinkoja –siviilitappioita- ja imagevahingon itselleen. Nykyaikaisessa maailmassa media ja yleinen mielipide ovatkin tärkeämpi taistelukenttä, kuin ne pusikot joissa ’jenkit’ mesoivat,

Yhdysvallat menetti Vietnamin-sodassa moraalisen uskottavuutensa, -kuten päävastustaja maailmankommunismi oli menettänyt 50-luvulla.

Kyse ei ollut vain ’PR-tappiosta’: Yhdysvaltain hyvän maineen mukana meni läntisen ’avoimen yhteiskunnan’ (Open society) poliittinen etevämmyys ja moraalinen vetovoima. -Tämän vastoinkäymisen seuraukset ulottuivat Suomeenkin.

Avoimen yhteiskunnan henkinen kriisi, joka siis johtui em. Yhdysvaltain -’vapaan maailman’ johtavan vallan- moraalisen auktoriteetin sortumisesta, synnytti ilmiön jota olemme tottuneet nimittämään nuorisoradikalismiksi tai kapinaksi.

(Jatkuu linkin jälkeen.)

Nuorisoradikalismin historia 60-luvulta 2000-luvulle

Jos ’vapaa maailma’ sai tahran kilpeensä, ja vamman maineeseensa, ’kylmän sodan’ vastapuoli koki täydellisen -itse aiheutetun- katastrofin 80- ja 90-lukujen taitteessa: Kommunistimaiden asukkaat saivat tarpeekseen ikuisesta valehtelusta ja ainaisesta puutteesta, ja itäsaksalaiset ’äänestivät jaloillaan’: Berliinin muuri kaatui, Neuvostoliitto romahti omaan mahdottomuuteensa, ja kansat vapautuivat venäläisestä siirtomaavallasta Itä-Euroopassa.

Miksi tämäkään historiallinen tilaisuus ihmiskunnalle ei johtanut pysyviin tuloksiin, -siihen täytyy paneutua paremmalla ajalla. -Tähän yhteyteen on todettava, että Neuvostoliiton hajottaminen jätettiin kesken, eikä kommunisti-Kiinaa otettu käsittelyyn lainkaan. -Tänään kärsii koko maailma tästä laiminlyönnistä.

Kuten WW2:n voittajien aseistaja -ja raskaimman taakan kantanut- Yhdysvallat luovutti voiton hedelmät venäläiselle diktatuurivaltiolle, myös ’kylmän sodan’ voitto hukattiin. Tähän sopii anekdootti Suomen historian parhaimmalta presidentiltä, Risto Rytiltä:

Suomen presidentti kysyi Helsingistä poistuvalta Yhdysvaltain suurlähettiläältä, ”miksi Yhdysvallat, joka ilmoittaa taistelevansa diktatuureja vastaan, ei lue Neuvostoliittoa (Venäjää) siihen joukkoon?’ (sitaatti ei sanatarkka)

Soveltaen saman kysymyksen voisi -soveltaen- esittää myöhemminkin, -mikseipä elokuussa 2025.

Yhdysvallat hukkaa sotilaallisenkin uskottavuutensa

Moraalinen kasvojenmenetys ’siirtomaasodassa’ jätti Yhdysvalloille vain ’korttelin kuspäisemmän kundin’ auktoriteetin, -ja tehokkaimpien aseiden antaman arvovallan. -Mutta miten on uskottavuus sotilaallisena liittolaisena? -Eihän niillä paukuilla ja pommeilla ole arvovaltaa, jos liittolainen ei tiedä, että ne todella tulevat avuksi hädän hetkellä?

Trump antoi ensimmäisen näytön politiikastaan ’make America small forever’ lokakuussa 2019 vetämällä US.Armyn pois Syyriasta, -ilman ennakkovaroitusta. ”Ei amerikkalaisia sotilaita ikuisuus-sotiin”, ajatteli Trump, ja vei pojat pois Syyriasta, jossa sota oli loppunut vuotta aiemmin ”Islamilaisen valtion” IS:n (ISIS, ISIL, Da’esh) kukistuessa, Yhdysvaltain liittolaisten, ’kurdijoukkojen’, SDF:n hoitaessa sotimisen maassa, –USAF:n ilmatuella ja amerikkalaisella logistiikalla.

Trumpin pikapäätös toi sodan takaisin Syyriaan, -ja herätti Yhdysvaltain Lähi-Idän liittolaisissa kaikenlaisia ajatuksia.

Sama meininki jatkui Afganistanissa, Trumpin seuraajan Joe Bidenin toimesta v.2021: Pääosin Yhdysvaltojen voimin ääri-islamistinen -kansainvälistä terrorismia tukeva- Taleban-liike oli ajettu pois pääkaupungista Kabulista jo kaksi kertaa, pakotettu piiloutumaan joko Pakistanin ”heimoalueelle” Waziristaneihin, tai Afganistanin asumattomien vuoristojen luoliin.

Talebaanit myönsivät itselleen sotilaallisen voiton saavuttamattomuuden, ja Qatarin emiirikunnan Dohassa pidetyissä neuvotteluissa talebaanit olivat suostuneet vallanjakoon: Yhteishallitus Kabuliin, jossa edustettuina Taleban, Kabulin hallitus ja afganistanilaisen yhteiskunnan perinteisiä voimia. -Tämä tarkoitti luopumista talibaanien päämärästä: Islamilaisesta kalifaatista.

Kas: ’Ovaalista’ kajahti: Yhdysvaltain joukot aloittivat yllätys-vetäytymisen, Dohassa sovittua aiemmin. Syy lienee ollut jokin Yhdysvaltain sisäpoliittinen pisteidenkeruu. -Lopputulos tunnetaan: Kun amerikkalaiset olivat poissa, talibaanien motiivi noudattaa sovittua vallanjakoa katosi.

Liittoudu Yhdysvaltain kanssa, -olet hukassa?

Yhdysvaltain aasialaisten liittolaisten keskuudessa lienee herännyt kaikenlaisia kysymyksiä.

Yhdysvaltojen sotilaallisesta tuesta eniten-riippuvaisia maita on muitakin, kuin Taiwan. -Mitä ’turvatakuiden’ sotilaalliseen uskottavuuteen tulee, -sitä jo avasimmekin.

Kunhan vielä päästään ’uuteen normaaliin’, jossa hyökkäyssota alueiden varastamiseksi naapurimailta vielä laillistetaan, näemmekö ’Suuren Spektaakkelin’?

Pekka Kemppainen

11.08. 2025

Li Andersson tänään: ’Kahden suurvallan autoritaariset johtajat päättävät keskenään muiden asioista’

’Sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen’ kuolema joulukuussa 1939

Kiina ”vapautti” Filippiinien aluetta: -Eikö Manilassa olla ’kiitollisia’?

Se siitä puolustusyhteistyöstä: AUKUS-sopimuksen ”yhteensopivuutta Amerikka-ensin -politiikkaan tarkastellaan”

Sanna Marin tänään: ”Venäjän voitto rohkaisisi autoritaarisia hallintoja maailmanlaajuisesti ja murentaisi turvallisuutta

Jussi Halla-aho: ”NATO on ainoa turvallisuustakeiden tarjoaja, jonka Venäjä ottaa vakavasti”

Riikka Purra kritisoi Trumpin tulleja

Trump toppuuttelee MAGA-porukkaansa, -Musk kysyy, missä ne Epstein-paperit viipyy?