Tänään keskiviikkona eduskunnassa äänestettiin hallituksen esityksestä eduskunnalle EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen muodostavien säädösten täytäntöönpanemiseksi.
(Arkistokuva: Mauri Peltokangas, kuvalähde: Eduskunta.)
Kyseessä oleva pakti mahdollistaa uusia tiukennuksia turvapaikkapolitiikkaan liittyvään lainsäädäntöön. Kansanedustaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (Perussuomalaiset) on tyytyväinen siihen, että Suomi otti paktin toimeenpanon tulkinnassa kovan linjan ja tiukennuksia otetaan nyt laajasti käyttöön.
– Turvapaikkapaktilla pyritään nopeuttamaan turvapaikkahakemusten käsittelyä ja yhdenmukaistamaan käytäntöjä EU:n eri jäsenmaiden välillä. Suurempi osa hakemuksista voidaan pian hylätä nopeutetussa menettelyssä ilman tutkintaa, Peltokangas taustoittaa.
Seulontamenettely
Peltokangas pitää lain yhtenä tärkeimmistä pointeista niin sanottua seulontamenettelyä, jossa seulan läpikäyneet henkilöt ohjataan joko turvapaikkamenettelyyn tai suoraan palautettavaksi.
Tulijoiden henkilöllisyys, aiheuttama turvallisuusriski sekä haavoittuvuus ja terveydentila tarkastetaan. Menettely koskee myös heitä, jotka otetaan kiinni unionin alueella ja joille ei ole seulontaa tai rajatarkastusta vielä tehty.
– Poliisille, Rajavartiolaitokselle ja Suojelupoliisille säädetään luonnollisesti asianmukaiset toimivaltuudet. Väärin perustein alueelle pyrkivät voidaan lähettää kotimatkalle jo hyvissä ajoin, Peltokangas sanoo.
Kolmannen maan käsitettä laajennetaan
Turvapaikkapakti tulee laajentamaan kolmannen maan käsitettä, joka tarkoittaa sitä, että turvapaikanhakijalta ei enää edellytetä kiinteä sidettä kolmanteen maahan palautuksen mahdollistamiseksi. Riittäväksi perusteeksi katsotaan riittäväksi se, että henkilö on kulkenut kyseisen maan kautta tai jos EU:lla on sopimus tämän maan kanssa palautuksista.
– Tämä on aivan maalaisjärkeen käypää uudistamista, näinhän tämän nyt olisi aina pitänyt olla, Peltokangas tuumaa.
Turvapaikkaprosessi EU:n ulkopuolelle?
Peltokangas linjaa, että EU:n turvapaikkapolitiikan tavoite täytyy olla se, että turvapaikkaprosessi siirretään kokonaan unionin rajojen ulkopuolelle. Suomi tekee yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa, jota tavoitetta saadaan eteenpäin.
– Tilastojen valossa on selvää, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden poistaminen tuottaa haasteita. Kehitysapu pitää tehdä riippuvaiseksi toimivista palautuksista ja kytkemällä viisumipolitiikka siihen, että kolmannet maat ottavat palautettavat kansalaisensa vastaan, Peltokangas toteaa ja jatkaa:
– Asia ei tosin lopullisesti ratkea, ennenkö lopetamme nykyisenkaltaisen turvapaikkamallin kokonaan.
Kiristyvä turvapaikkapolitiikka on yleiseurooppalainen trendi
Peltokangas muistuttaa, että turvapaikkapolitiikka on kiristymään päin muuallakin Euroopassa. Hän pitää tärkeänä, että Suomi on mukana viemässä koko maanosaa kohti oikeaa suuntaa. Punavihreiden ja osin keskustalaistenkin vastustus maahanmuuttopolitiikan suunnanmuutosta kohtaan ei lakkaa hämmästyttämästä Peltokangasta.
– Jos nämä puolueet saavat ensi hallituskaudella päättää suunnasta, he tulevat ajamaan löysennyksiä nykyhallituksen uudistuksiin. Kaikki meistä tietää, mihin avoimien rajojen politiikka johtaa, eikä sitä ei saa päästä tapahtumaan, Peltokangas painottaa.
