Ristiriitojen kylvämiseksi suomalaisten keskuuteen toimitaan kahdellakin suunnalla, -mutta odotettua flegmaattisemmin. ”Anti”fasistien mielikuvitusleikkitoverit, -heidän identiteettinsä toinen kivijalka- ns. fasistit, -oikeammin siis natsilarppaajat– jättivät saapumatta treffeille tällä kertaa.

Sattuuhan sitä, mutta pettymys on helppo kestää porukalla. -Kuullemma joku muinainen larppi (=live-roolipeli) latistui, kun paikalle oli saapunut parisenkymmentä ’Aragornia’, mutta ei yhtään örkkiä. ”Örkkejä” ei nähty sunnuntaina (31.05.) Tampereellakaan.

-Mutta mitä on maailmanparantaminen ilman pahiksia? Eihän siinä edes tunne itseään paremmaksi  ihmiseksi?!

Onneksi sää suosi tamperelaisia hyve-poseeraajia sunnuntaina!

Bai tö vei, -ei kukaan lukijoista ollut paikalla siinä 70-luvun legendaarisessa ’miekkarissa’, jossa marssittiin räntäsateessa Helsingin katuja? Chanttaaminen ”sade ei haittaa, kommunismi voittaa!” oli upeeta, mutta tietty vallankumouksellinen masokismi jotenkin häiritsee.

Nyttemmin kukaan osallistuja ei taida muistella -ainakaan ääneen- minkä puolesta silloin marssittiin? (Minä muistan, ketä siellä oli. -Jos sovitaan, en kerro.)

Takaisin aiheeseen, -’pahoihin natseihin’:

Eihän suomalaisen poliittisen kentän vastakkaiset kohtiot ole koskaan olleet ”natsit” ja ”kommarit”? -Ilmeisesti joku haluaa, että ainakin osa porukasta uskoo niin, -ja erehtyvät hakemaan identiteettiä jomman-kumman kohtion vastustamisesta, ja toiseen ääripäähän (kritiikittömästi) samastumisesta.

Muistutan, että jokin ulkomainen toimija näkee mielellään suomalaisten(kin) keskinäisten ristiriitojen kärjistyvän, ja edistää riitelyä kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin. Kommunisteilla olikin tästä toimijasta omakohtaisia havaintoja mm. surullisen kuuluisalla 70-luvulla.

Kenen joukoissa seisoit, kenen lippua kannoit?”

-Hei, mutta tänään sama taustatoimijamyy” aivan eri lippua?! Tämä kyseenalaistaa heidän 70-lukulaisen tuotteensa: Sitä oltiinkin siinä petettyjen porukassa koko 70-luku, ja suurella innolla!

Vuosikymmenet vierii, liput vaihtuu, -mutta aina samasta putiikista. -Mikä se porukka olikaan, jossa sanoin teidän olevan?

Uusi vuosituhat, uudet petetyt, mutta aina suomalaisia tappelutetaan toisiaan vastaan. Mikään ei muutu, sanoo kansankyynikko entisen Teboilin baarissa.

En toki kannusta ketään itseruoskintaan, joten jatkamme analyysillä. Aloitan mediateoreetikko Marschall McLuhanilla:

”(Tiedotus)väline on viesti,”

McLuhan kertoi tällä aforismillaan, että tapa jolla viesti välitetään ja sen sisältö eivät ole toisistaan riippumattomia vaan vuorovaikutuksessa keskenään. -Väite on tosi, -perustelut voitte hakea McLuhanilta. -Me jatkamme tarkastelua politiikan keinoihin.

Henkilöillä ja poliittisilla ryhmillä on omia tavoitteitaan ja ideoitaan, ja kunkin toimijan valitsema keinovalikoima. Usein unohdetaan, että -ihan riippumatta mielipidesuunnasta- tekijät toimivat sellaisen yhteiskunnan t. poliittisen ympäristön puolesta, jossa ristiriidat ratkaistaan juuri niillä keinoilla, joita he itse juuri sillä hetkellä käyttävät. Tiivistän:

’Keinot ovat päämäärä’

Jos siis pyrit tavoitteeseesi rajoittamalla t. estämällä toisinajattelijan ilmaisuvapautta, tai jopa uhkaamalla hänen turvallisuuttaan, päämääräsi on yhteiskunta, josta sananvapaus on kitketty pois ja vallankäyttö perustuu väkivaltaan: Siis diktatuuri.

-Mutta tämähän sopii kuin nenä päähän 70-luvun suomalaiseen vasemmistoälymystöön!

Liput mustuivat salkoihin, ennen kuin ehdin kääntää pään’, runoili joku kokemuksiaan tilittävä. Jotkut eivät ole tehneet tiliään vieläkään. -Ja puhe oli siis viime vuosisadan ’aktivismista’. -Niin minkähän laisen heräämisen -surullisempaan unennäköön- kokevat nämä súnnuntain (31,.05. 2026) marssijat.

Aatteet saattavat vaihtua, ”pääkonttori” ja operatiivit eivät? Vinkkimies kertoi tämän kirjoittajalle, -silloin kun ”fasismia” ja ”anti”fasismia vasta buukattiin Suomeen- mielenkiintoisen havainnon: ”Äärioikeiston” ja ”antifasistien” koulutustapahtumaleirit olivat peräkkäisinä viikonloppuina. -jossain landella, Uudellamaalla. Kumpikin osasto ilmoitti kutsuissaan tarjolla olevan puukkotappelukoulutusta.

Vinkkimies kysyi: Oliko puukkokouluttajan kalenterissa vain nämä vapaat päivät, -ja peräkkäiset viikonloput säästivät matkakuluja!

Mistähän kaukaa spezialist saapui?

-No mutta rakkaat fasistit ja antifasistit: Ottakaa rennosti, voitte jopa alkaa ajattelemaan, että olette … –missäs porukassa minä sanoinkaan?

Brutaalia fas… -eikun antifasismia- pukkaa!

Koulutuksen tulosta mitattiin sitten jossain kirjastossa. -Oliko siellä ’äärioikeistoa’ käsittelevän kirjan julkkarikin? Oppi olikin mennyt perille!

Lemppari-sosiologini Ralf Dahrendorf löysi jo 1960-luvulla *ristiriitojen hallinnan molempia osapuolia kontrolloimalla*, mutta jostain arvaamattomasta syystä tämä tieto lakaistiin ’tiedostavissa piireissä’ nopeasti maton alle.

Jessikka Aro muistaa mainita kirjassaan KGB/FSB:n metodin kohdemaan ’protestointipotentiaalin’ hyödyntämisestä ko. valtion poliittisessa horjuttamisessa: Mikä tahansa tyytymättömyys kelpaa: Sekä äärivasemmisto että äärioikeisto, nyttemmin myös uskonnolliset lahkot. (Arvoisa aktivisti-lukijani: Löydätkö Sinä itsesi tästä kuviosta?)

Pekka Kemppainen

Luettavaa/katsottavaa:

Muita uutisia:

04.05. 2026:

Mustat silmät, valkoinen vappu

29.05. 2026:

Tampere on turvallisempi ilman mielenosoituksia

30.05. 2026:

Oliko lauantain tappelu ’sinimustien’ vaalitilaisuudessa lämmittelyä sunnuntain suur-mekkalaan

26.02. 2026:

”Oletko petettyjen porukassa?”

30.12. 2025:

Avoin kirje Pinja Vuoriselle

18.07. 2025:

Sopimus Paholaisen kanssa: Myy sielusi, sitten menestyt!

05.03. 2024:

Li huomautti: Äärioikeisto on Venäjän puolella

09.05. 2025:

Venäjän post-kommunistiset ystävät lännessä eivät ole konservatiiveja

29.05. 2026:

Suomen idänsuhteiden kehitys Neuvostoliiton romahtamiseen – jännitystarina vailla vertaa: Virkki, Pekka, ’Suomalaisen kommunismin ruumiinavaus’

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *