Ei ole koskaan ollutkaan, ei ole, ei tule.
(Kuvan aineisto: Olaus Magnus.)
Tämä höpö-höpö ilmaisu on puhekielessä yleistynyt jopa entisen Lapin läänin alueella olevien ihmisten kielenkäytössä. Tuota ilmaisuahan käyttävät ennen muuta ”etelän varekset”, joiksi monet Pohjoisessa etelän ihmisiä nimittävät.
Minä olen kotoisin Torniosta ja kysynkin, että mitä ihmeen tekemistä minulla ja esimerkiksi sodankyläläisellä on? Siis, kun olemme ”lappilaisia”? Ei yhtään mitään.
Ensinnäkin Torniosta Sodankylään on saman verran matkaa, kuin Helsingistä Jyväskylään, ja ”paljonpa” heillä on yhteistä. Tuollaisen ”heimomääritelmän” mukaan, eikä muutenkaan yhtään mitään. Ei ole meillä Tornionjokilaakson -”nuuskakairan”- väellä, -mutta jonkun keksimä pilkkanimi.
Kumpikaan ei ole toistaan parempi ihmiinä, mutta mitään ”heimolaisuutta” ei ole, ei sinne päinkään. Niin kuin ,vaikka savolaisilla, karjalaisilla. pohjalaasilla tai vaikkapa ”eloisuudestaan” tunnetuilla satakuntalaisilla.
Sodankylässä puhutaan likimain kirjakieltä, me taas puhumme ”H:n päälle” mikä tarkoittaa sitä, että kaikissa sanoissa, joissa on kaksoiskonsonatti niin jälkimmäisen konsonantin tilalle tulee H-kirjain, eli esim. mennään, tullaan. Meankielinen ilmaisu on: menhään, tulhaan jne.
Toinen olennainen asia Meänkielessä on ruotsinkielisten sanojen käyttäminen ”suomalaisittain” esimerkit tästäkin: eläke on pansuuni, pyörä on sykkeli, auto on piili, lukko on krookki.
Ja esimerkki persoonapronomiineista: Olen, olet, on, olemme, olette, ovat. Meänkielellä: Molen, solet,soon, molema, toletta, noon.
Mitä, kullostaako kirjakieleltä? Niin tuo meänkielikin on moninainen, ja jakautuu pääosin aliseen-,keskiseen- ja yliseen murrealueeseen. Tälläkään asialla ei ole mitään yhteyttä vaikkapa nyt siis Sodankylän puheenparteen.
Muuten Posion kunta on silläkin tavoin -yritteliästä väkeä siellä-, että läntinen puoli pitäjää ”puhhuu h:n pääle”, ja itäinen likimain kirjakieltä. Haluan toistaa, ettei vain joku ota nokkiinsa, että kumpikaan ei ole toistaan parempi, tai voishan sen pohjalaasittainkin sanoo, että ”kukaan ei oo päätään piree”. Niin,missä se ”lappilaisuus” on? ei missään !
Aivan ei ”lähöt”
Sodankylään aikoinaan väki tuli niin sanottua ”itäistä reittiä”, eli Karjalan kunnailta, jopa Uhtuasta Venäjältä. Viime vuosikymmeninä sinne on myös kulkeutunut väkeä Lapin prikaatin palvelukseen, ja totta kai Sodankylän alueella on ikiajoista lähtien asunut saamelaisia. Heitä ei Torniossa ole.
Tornionjokilaakson ihmisten suvut taas ovat usein tulleet Ruotsin puolelta, mutta paljon sinne on mentykin. Ruotsin Lapin eli Norbottenin läänin yhtenä virallisena kielenä on Meänkieli mikä kertoo suuresta arvostuksesta etenkin Pohjois-Ruotsissa suomalaisperäistä väestöä kohtaan.
Meänkieltä äidinkielenään puhuu runsaat 50 000 norbottenilaista, läänin noin 300 000 asukkaasta.
Esimerkiksi haaparantalaisista 3/4 puhuu meänkieltä. Haaparanta ja Tornion ovatkin yhdessä ”kaksoiskaupunki” joilla on paljon käytännön yhteistyötä pelastuslaitoksesta lähtien.
Tornionjokilaakso ei juurikaan ole sodankauhuja kokenut kuin Suomen sodan aikaan, jolloin Aleksanteri I:n joukot rynnistivät Ruotsin puolelle, mutta niillä oli niin kiire Luulajaan etteivät ehtineet edes kirkkoja polttamaan, kun taas Lapin sodan aikaan, joka alkoi Torniosta, polttivat natsit liki kaiken mikä tielleen osui, ja mikä vielä tärkeämpää-historian tutkimuksen kannalta: kirkonkirjoja eivät pollttaneet kasakat. Tämä on ollut kullanarvoista sukututkimukselle.
Idässä poltettiin kirkot ja-kirjat, Ruotsissa ei. Toki kasakat veivät mitä irti lähti perinteiseen tapaansa, mutta kirjat jäivät.
Tämä on tarkottanut sitä, että esimerkiksi minun äidinpuoleista sukua on voitu tutkia aina vuoteen 1285 saakka, ja isänikin sukua sentään 1700 luvulle. Tämä huikea mahdollisuus on kymmenien tuhansien tai jopa satojen tuhansien Ruotsin ja Suomen tuon alueen ihmisten käytettävissä edelleen.-Valitettavasti Sodankylän ihmisiltä tämä puuttuu.
Lapista on moneksi
”Lappilaisuudesta” ei ole mihinkään, koska sitä ei oikeasti ole. Lapin läänin alueella on sitä paitsi kaksi maakuntaa, eli Lappi ja Länsipohja. Lapin läänin alueella on myös Saamenmaa, on Kemi-Tornio, Rovaniemen Lappi. Mitään heimolaisuutta ei ole ja mitenkä olisikaan ,kun kulttuurit ovat erit, kielet, perimät jopa naapurit; Meillä ”Länsikairassa” Ruotsi ja Sodankylässä Venäjä.
Viinan syytä kaikki
Ja lopuksi tarina siitä kuinka tuollainen mitään tarkoittamaton sanahirviö kuulemma syntyi:
Elettiin 1970-luvun alkupuolta ja Sosiaali- ja terveysministeriössä Helsingissä patseerasi kuulemma muuan ylemmän keskitason alempi demarivirkamies joka oli alkoholisoitunut mutta, kun hän oli ollut jo vuosikymmeniä puolueen uskollinen sotilas, ja kiistämättä palvellut aatetta ja asiaa mikä milloinkin oli eteen tullut kiitettävästi, mutta hänestä oli alkanut tulla puolueelle riesa-jotain piti tehdä.
Toinen ministereistä -joka oli leimalla SDP- huomasi jostakin, että Lapin lääninhallituksessa oli auki jokin kohtuulinen virka ,ja niinpä ministeri ajatteli ja toimi niin, että sinne passitetaan tämä toveri, ja kyllä se varmaan tulee toimeen siellä, kun on samanlainen vääräleuka kuin ne rovaniemiläisetkin.
Ja noustavahan se oli virkaherran Pohjoisen junaan, ja aikansa Rovaniemellä oltuaan alkoi kirjoittelemaan piruuttaan, -virne suupielessä-kerrotaan- papereihin virallisiin tai epävirallisiin ”lappilaisista” ja ”lappilaisuudesta” ja ilmaisu, tosin ilman mitään katetta tarttui yhä useamman kielenkäyttöön, ja nyt siitä on puhuttu jo vuosia kuin se olisi totta.
Kuten tunnettua niin sosiaalidemokratia ei ole ollut mitenkään suosittua koskaan Lapissa, eikä näytä, että tilanne olennaisesti muuttuisi tällä vuosisadalla.
Isälläni joka oli ”paatunut” keskustalainen oli tapana sanoa, että ”jos mie olisi sosiaalitemokraatti Pohjois-Suomessa niin miien kehtais mennä valkean päivän aikana ulos”.Ja tuota mieltähän phjoissuomalaisista on yhdeksän kymmenestä.
Totta kai Lapin ihmiset tekevät yhteistyötä keskenään, käyvät kauppaa, kouluttutuvat eri puolilla lappia, matkailevat ja esimerkiksi kansanedustajilla on ollut jo vuosikymmeniä -puolueista riippumatta- hyvää yhteistyötä eri hankkeiden edistämiseksi Lapin alueella.
Mutta on ainakin yksi ikuinen ”marxilaista” termiä käyttääkseni ”antagonistinen” ristiriita on, ja se vallitsee Rovaniemen ja Kemi-Tornion alueen välillä.
Eikä sitä totisesti ole parantamassa se, että tämä Orpon hallitus vei Kemissä olevalta Länsi-Pohjan keskussairaalalta synnytykset Rovaniemelle, joka tarkoittaa mm. sitä, että Simon kunnan ja Kuivaniemen rajalta etelästä on Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle matkaa likimain 150 kilometriä.
Se on sama asia ,kun Helsingistä pitäisi lähteä synnyttämään Turkuun. -Tässäkin mittasuhde ”lappilasuuteen” (niinköhän alkaa tulla kohujuttuja mediaan: ”Taas kemi-Rovaniemi tiellä synnytys autossa.”)
Muuten Simonkylältä Nuorgamiin Utsjoelle on matkaa noin 650 kilometriä, eli 100 kilometriä vaille Helsinki-Oulu väli. Näitä,kun miettii kunnellessaan noita ”lappilaishöpinöitä” on kyllä tuhahdettava, että lopettakaa jo herratunaika se tyhänpuhuminen. ”Give me a break” sanos amerikkalainen.
Vanha naurunaihehan on Tornionjokilaaksossa ja Kemin seudulla ollut tuo rovaniemeläisten ahneus: -Siis se, että haluaisivat viedä kaiken mahdollisen pois eli : ”Rovaniemeläiset veis Keminmaan kromikaivoksenki jos se vain sunkin olis mahollista”.
Ja ehkä vielä yksi esimerkki, millä usein altavastaajana olleet ”nuuskakairan” ihmiset kuvaavat rovaniemiläisten ahneuden lisäksi näiden saituuttaa.”net harvat jokka sielä vielä puhuva hoon pääle niin net ei käytä hoon perhään vaikuisesti tulevaa kaksoisvokaalia,ko net säästävä siinäki elikkä ko met sanoma vaikka, että puihmaan, naihmaan niin nämät visupekat nuukailee ja sannoo, että puihman, naihman.”
Ps. Meankielen herkullisimpia pilkkanimityksia miehelle, joka ei ole puhujan mielestä miellyttävä ovat : Förmitätön,äläskelponen ja nuttuskehveli.
Seppo Huhta