’Silent leges inter arma’, -lait vaikenevat, aseet puhuvat

Etupiirit ovat täällä taas: Molotovin ja Ribbentropin perintö elää, ja voi hyvin: Reviirien jakaminen suurvalloille, -tai sellaista esittäville- on 1900-luvulla tuottanut jo kaksi maailmansotaa, joten ennuste on huono, jos sillä konstilla yritetään saavuttaa ”rauhaa”.

Toki, sanalle ”rauha” voidaan antaa kulloisiakin keskustelijoita miellyttävä sisältö. -No mutta niinhän tässä aivan meidän naapurustossa olikin tapana tehdä, -vuosikymmenien ajan. Tuttu mies oli viime vuosituhannella käymässä itäisessä Euroopassa. Baarissa istuivat, ja maljoja kohoteltiin. Suomalainen ehdotti maljan aiheeksi ’ystävyyttä’. Kun käytettiin yhteistä kieltä, sana oli ’druzhba’.

Kehkeytyi väärinkäsitys, joka onneksi heti oikaistiin. Itäeurooppalainen sanoi: ”Sellaisesta ystävyydestä olemme saaneet aivan tarpeeksemme.” -Oli hyvin hyvin tosissaan. -Oisiko ollut ukrainalainen? Neuvostoliiton kommunistipuolueen (NKP) pääsihteerinä siellä ylintä valtaa käyttänyt Nikita Sergejevitsh Hrutshov kertoo muistelmissaan:

Oli vuosi 1946, ja Nikita teki puoluevirkailijana tarkastusmatkan Ukrainan Sosialistiseen Neuvostotasavaltaan (U-SNT). Olikin raportoitavaa Moskovalle: Nälkä on niin paha, että maaseudulla ukrainalaiset turvautuvat kannibalismiin. Tiedon Nikita haki paikalliselta -ennen hyvin menestyneeltä- mallitilalta. -Tuleeko kenellekään mieleen, että ennen kuin ukrainalaisten asioita lähdetään ulkopuolelta sorkkimaan, olis hyvä tietää, mitä he ovat Venäjän osana kokeneet?

Maaliskuussa 2025 on julkisessa keskustelussa mainittu toisen maailmansodan (WW2.n) jälkeinen maailmanjärjestys. Siitä sovittiin v.1945 Jaltassa (Yalta, kuvassa). Itseasiassa Jaltan ’kolmen suuren’ tapaamisessa pääasia oli ns. ’Atlantin julistuksen’ lopullinen hautaaminen.

Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt oli yhdessä britti-liittolaisensa Sir Winston Churchillin kanssa määritellyt liittoutuneiden sodanpäämäärän:

Atlantin julistus on Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Rooseveltin ja Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Winston Churchillin Newfoundlandin edustalla englantilaisella sotalaivalla 14. elokuuta 1941 allekirjoittama julistus, jossa he hahmottelivat liittoutuneiden päämääriä toisessa maailmansodassa sekä sodanjälkeistä maailmaa ja uutta järjestelmää turvallisuuden takaamiseksi. Yhdysvallat ei julistusta annettaessa ollut vielä sodassa.

Allekirjoittajat vastustivat Saksan silloisen johtajan, erään Hitlerin, periaatetta jakaa maailma suurvaltojen etupiireihin, joiden sisällä ne voivat mellastaa kenenkään puuttumatta. Etupiirit jaettaisiin väkivaltaa ja voimaa käyttämällä.

Atlantin julistus 14.08. 1941

Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät tavoittele aluelaajennuksia.
Alueellisten muutosten pitää olla paikallisten ihmisten tahdon mukaisia.
Kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus.
Tullimuureja alennetaan.
Globaalia taloudellinen yhteistyö ja sosiaalisen hyvinvoinnin paraneminen
Vapaus pelosta ja puutteesta
Merien vapaus
Aggressiivisten maiden aseistariisunta
Saksan ja muiden akselivaltojen tappio.

Luettelosta viimeisin lienee vanhentunut, -tai sitten kaikki muut? Mm. Suomen silloinen presidentti Risto Ryti ilmaisia diplomaattikanavia käyttäen, että Suomi voisi -periaatteessa- hyväksyä em. teesit, jotka sitä paitsi olivat yhteneviä Suomen sodanpäämäärien kanssa.

Jaltassa sovittiinkin sitten, ettei pienten kansojen itsemääräämisoikeus koske Itä-Eurooppaa, eikä Venäjän naapureita.

Atlantin julistuksen perustalle rakennettiin Yhdistyneet Kansakunnat -järjestö, ja koko sodanjälkeinen arvomaailma: Hyökkäyssotaa pidettiin rikollisena toimintana, ja valtioiden kanssakäymisessä piti noudattaa YK:n peruskirjassa mainittuja sääntöjä,

Kestihän tämä periaatteellisuus jonkin aikaa, -pois lukien supervaltojen toimet omissa etupiireissään, joissa sai palauttaa kuria ja alamaisuutta kukin oman harkintansa mukaan. Joku olisi luullut, että kehitys jatkaa aloitetulla tiellä