Keskustan kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi jätti ministerille kirjallisen kysymyksen kasvavista tukipäätösten jonoista ja vaatii hallitusta puuttumaan tilanteeseen.

Työttömien työnhakijoiden työnhakupalvelut siirtyivät kuntien vastuulle tämän vuoden alusta. Nykyiset TE-palvelut lakkasivat muutoksen myötä, ja niihin varatut rahat jaettiin kunnille. Uudistus oli kustannusneutraali, mutta viime vuoden leikkausten jälkeen työllisyysalueiden koko vuodeksi varatut rahat ovat jo tammikuun jälkeen lopussa.

– Tilanne on ajautunut kriisiin valtion huonon johtamisen ja leikkausten myötä. Tämä turhauttaa kaikkia, sillä ihmiset jonoissa toivovat työtä samalla kun hallitus patistaa heitä töihin. Kaikki eivät kuitenkaan voi työllistyä ilman tukea.

YLE uutisoi toissa päivänä Hämeen työllisyyspalveluiden tilanteesta, mutta näyttää siltä, että rahat ovat loppuneet monella muullakin alueella. Syitä on monia, kuten viime vuoden palkkatukien vyörytys tälle vuodelle, sosiaali- ja terveysministeriön palkkatuen leikkaus ja starttirahan- sekä työkokeilupäätösten riittämättömät resurssit.

Työllistäminen seisoo eikä hallitus aio edes keskustelua asiasta ennen kevään vaaleja

– Lähipalveluita vahvistava uudistus on odotettu, mutta rahat on käytetty. Työllistämisen työkalut on leikattu pois. Nyt työllistäminen seisoo eikä hallitus aio edes keskustelua asiasta ennen kevään vaaleja. Odottelemmeko kuukausia tilanteen ratkeamista ilman yhtään tukipäätöstä? Se tarkoittaa sitä, että yhtään ihmistä ei saada työn syrjään kiinni, yritykset kärsivät ja Suomen talous sakkaa entisestä pahemmin. Kasvua ei voi syntyä, ellei hallitus puutu tilanteeseen.

Kemppi sanoo, että tilanne on kohtuuton myös kunnille ja kaupungeille.

– Esimerkiksi Lahden työttömyysturvan maksuosuus, eli työttömyyden sakkomaksu, tuplaantuu tällä menolla noin 40 miljoonaan euroon. Nyt järki käteen, sillä veroeuroja haaskataan ja ihmisten työurat kärsivät.

– Kamalinta on se, että edes viime hallituskaudella yksimielisesti luodun yli 55-vuotiaiden työllistämistuen päätöksiä ei tehdä. Esimerkiksi Hämeessä tehdään nyt kielteisiä päätöksiä, vaikka oikeus tukeen lukee laissa.

Työllistämisen palveluista hyötyvät erityisesti osatyökykyiset, pitempään työttömänä olleet ja esimerkiksi he, joilla on puutteita osaamisessa tai kielitaidossa.

Toisin sanoen: Palveluita ajetaan alas

– Työllistymisen näkymä on ylipäätään heikko heille, joilla on työllistymisessä haasteita. Aikuiskoulutustarjontaa ja kuntoutusta on ajettu alas, ja työttömyysturvan suojaosan poisto on vähentänyt osa-aikaisen työn kannattavuutta. Osatyökykyisten taloudellista turvaa on myös heikennetty kun työssäoloehtoa ei enää kerry tukityössä. Toisin sanoen palveluita ajetaan alas, vaikka ikäluokkien pienentyessä kaikkien työkyky tulisi saada käyttöön.

(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *