Maa on nyt täytetty. Maapallokin alkaa olemaan melko täynnä. Väestömäärä planeetallamme on tuplautunut ja vähän päälle 50 vuodessa. Porukkaa on kuin pipoa. Ylikansoituksen aikaansaama ihmistsunami vyöryy jo nyt yli äyräidensä maanosaamme ja varsinainen katastrofi on vasta tulossa.
Afrikan väestö tuplautuu yhdestä miljardista kahteen miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja siitä se jälleen tuplaantuu neljään miljardiin vuoteen 2100 mennessä. Onnekseni en ole enää silloin olemassa, sillä tämä ei voi johtaa mihinkään muuhun kuin täyteen katastrofiin.
Ruotsi on täynnä. Monikulttuurisessa länsinaapurissamme on huutava asuntopula ja Ruotsi on nyt virallisesti täynnä. Sweden has no vacancy. Maassa tarvittaisiin noin uuden Tukholman kokoinen alue asuntoja, päiväkoteja, kouluja ja sen sellaista viisi vuotta sitten. Sitä vaan ei ole edelleenkään rakenteilla.
Tukholmassa on 20 vuoden jono kaupungin vuokra-asuntoon. Vanhempien kannattaisi heti synnytyssairaalassa laittaa lapsi asuntojonoon, jotta tällä olisi mahdollisuus itsenäistyä ehkä jo kolmekymppisenä.
Tilanne on Ruotsissa se, että aikuistuvat lapset joutuvat asumaan vanhempiensa nurkissa pitkälle aikuisuuteensa, sillä asuntoja ei ole. Turvapaikanhakijoita, pakolaisia, maahanmuuttoa ja humanitääristä koko maailman auttamista jatketaan silti entiseen malliin. Tärkeintä on auttaminen ja suvaitsevaisuus. Asunto on vain sosiaalinen konstruktio ja pian varmasti yksinasuminen kielletään asuntopulan takia.
Olen tässä miettinyt, että voitaisiinko tätä suurinta humanitääristä katastrofia, joka on tulossa matemaattisella varmuudella, mitenkään estää?
Onko väestöräjähdys yksinkertaisesti vain luonnonvoima jota ei voi pysäyttää. Minulla on villi idea! Miten olisi ehkäisy? Oletteko kuulleet siitä? Oletteko kuulleet että seksiä on mahdollista harjoittaa tulematta raskaaksi. Mitä jos perustaisimme kondomitehtaita Afrikkaan? Olisiko tässä idistä?
Pitäisikö näille ihmisille viimeinkin kertoa kierukoista ja ehkäisykapseleista. Onko kukaan koskaan kysynyt, haluaako afrikkalaisnainen olla joka vuosi raskaana ja synnyttää 10 lasta, näännyttää itsensä ja tulla jatkuvasti toimeen pienemmällä riisimäärällä lapsiluvun kasvaessa. Tahtooko hän sitä? Onko se hänen unelmansa? Vai voisiko olla, ettei hänellä ole mitään muuta vaihtoehtoa.
Kehitysmaiden ihmisillä ei yksinkertaisesti ole varaa ehkäisyyn ja he ovat usein huonosti informoituja asiasta. Mitä jos hänelle tarjottaisiin vaihtoehto, kerrottaisiin ehkäisyterveydestä ja tarjottaisiin ehkäisyvälineitä.
Ehkä lapsiluvun puolittuessa hän saisi näille paremmat resurssit, paremman koulutuksen, paremmat elinolosuhteet. Ehkäpä hän sittenkin haluaa mahdollisimman paljon lapsia, ehkä se on hänen unelmansa. Mutta mitä jos me kuitenkin tarjoaisimme hänelle vaihtoehdon, ettei hänen tarvitse olla pelkkä synnytyskone ellei hän sitä tahdo.
Samalla kun valtamedia jaksaa opastaa meitä kaikesta siitä, jonka teemme jatkuvasti väärin ja millaisten uusien vähemmistöjen erityisoikeuksia olisi trendikästä ottaa huomioon. Samalla kun ihmiskunnan suurin uhka on vihapuhe ja rasismi.
Samalla kun haaveillaan siitä, kuinka ihanaa sitten on kun Suomessakin on miljoona turvapaikanhakijaa ja maahanmuuttajaa, jolloin eletään puhdasta unelmaa. Samalla kun ollaan rajoittamassa sananvapautta ja kriminalisoimassa vaihtoehtomediaa, samalla kun kirjoittamisesta joutuu oikeuteen, koska on paheksuttavaa esittää mitään ajatuksia, jotka ehkä saattavat loukata jotakuta jossain, sillä jokainen ainutlaatuinen lumihiutale muodostaa oman uniikin vähemmistönsä, jossa hän voi olla molempisukupuolinen transit-seksuaalinen Lesbo Sapiens.
Samalla kun hullut yllyttävät toisia vielä hullumpia jatkuviin uusiin psykooseihin, samalla kun Stokkan Hullut Päivät ovat muuttuneet jatkuvaksi mielipuolisuuden karnevaaliksi. Voisitteko joskus lopettaa sen jatkuvan loukkaantumisen, kitisemisen ja kiukuttelen, ikuiseen uhmaikään jumiutumisen.
Haaveilemalla maailma ei parane. Pelkässä unelmassa eläminen ei riitä enää siinä vaiheessa, kun Eurooppaan tulvii kymmeniä miljoonia pakolaisia Afrikasta ja Aasiasta. Koko Eurooppakin alkaa olemaan melko täynnä jo onnistuneiden väestön siirtelyiden johdosta.
Vesitaksit Libyasta Italiaan puksuttavat pakettimatkalaisia kuin Keihäsmatkat konsanaan. Mutta nämä pakettimatkalaiset haluavat koko loppuelämän elämysmatkan.
Kovin jättisuurta erää uusia hädänalaisia ihmisiä emme pysty enää vastaanottamaan. Kaikki kiva kun on helvetin kallista ja valtion velkamme ei ole kaunista katseltavaa. Tämän kaiken ihanuuden lunnaat maksatetaan tulevilla sukupolvilla. Eikä kukaan pysty ennustamaan sen korkoa.
Väestöräjähdyksen estäminen voisi olla sellainen humanitäärinen teko, johon ehkä kannattaisi alkaa vakavasti suunnittelemaan resursseja.
Planeettamme ei yksinkertaisesti kykene elättämään näin massiivista populaatiota. Me elämme jo nyt äärirajoilla. Jo nykyisin tarvitsisimme kolme neljä Maapalloa vastaamaan jo olemassaoleviin kulutustarpeisiin.
Tämä kotiplaneettamme avaruudessa tulisi toimeen myös kokonaan ilman ihmisiä, mutta ihmiset ainakin toistaiseksi ovat riippuvaisia tästä pallosta ja ilmakehästä. Voisimme vakavasti alkaa miettimään, kuinka kohdella tätä maailmaa paremmin. Ja siinä vaiheessa sitten, kun tämä planeetta on poks väestömäärästä ja saastumisesta, saattaa olla ettemme enää voi auttaa turvapaikanhakijoita entiseen malliin.
On muitakin ongelmia. Ongelmat ei maailmasta ihan heti lopu, vaikka väestöräjähdyskin saataisiin hallintaan. Unelmoijille ja erityisille lumihiutaleille kyllä löytyy kaikenlaista ongelmien diversiteettiä ratkottavaksi. Oikeita ongelmia. Sodat, kulkutaudit, nälänhädät ja ympäristökatastrofit tulevat käsi kädessä väestöräjähdyksen kanssa.
(julkaistu fb-seinälläni elokuussa 2017)
Elina Louko
Muita julkaisuja:
29.04. 2025:
15.10. 2025:
Pekka Kemppainen