Naton parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajisto vieraili Suomessa ensimmäistä kertaa 12.–14.4. Yleiskokouksen puheenjohtaja, portugalilainen kansanedustaja Marcos Perestrello oli vaikuttunut näkemästään.
Vierailu alkoi Rovaniemeltä, missä ohjelmassa oli tutustuminen Jääkäriprikaatin ja Lapin Lennoston toimintaan sekä keskustelut Lapin liiton, kauppakamarin ja elinvoimakeskuksen kanssa. Lapin Lennostoon vieraat osuivat samaan aikaan ja näkivät lähietäisyydeltä, kun seitsemän Hornetia lähti taisteluharjoitukseen.
Eduskunnassa vieraat tapasivat tiistaina puhemies Jussi Halla-ahon ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Heikki Autton (kok.) sekä Suomen Nato-valtuuskunnasta puheenjohtaja Tomi Immosen (ps.), Mikko Savolan (kesk.) ja Jarno Limnellin (kok.). Savola oli vierailulla kaksoisroolissa, sillä hän on myös yksi Naton parlamentaarisen yleiskokouksen varapuheenjohtajista.
Puhemies Jussi Halla-aho toi tapaamisessa esiin Suomen vahvan sitoutumisen Ukrainan tukeen sekä kansallisen yhtenäisyyden ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa kysymyksissä.
”Venäjän uhka on yhteinen ja taakkaa pitää jakaa kaikkien maiden kesken”, Halla-aho painotti.
Vahva maanpuolustustahto kiinnosti
Vieraiden valtuuskuntaa johti Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Nato PA:n (Nato Parliamentary Assembly) puheenjohtaja Marcos Perestrello.
Vierailulla olivat hänen lisäkseen mukana Nato PA:n laajennetusta puheenjohtajistosta varapuheenjohtajat Agnes Vadai ja Sir Alec Shelbrooke sekä rahastonhoitaja Marja-Liisa Völlers, järjestön pääsihteeri Benedetta Berti, edellinen rahastonhoitaja Faik Oztrak ja entinen varapuheenjohtaja Lordi Beamish.
Keskusteluissa puolustusvaliokunnan ja Nato-valtuuskunnan kanssa Nato-parlamentaarikkojen johtoa kiinnosti muun muassa Suomen valmistautuminen hybridisodankäyntiin ja vahva maanpuolustustahto.
Isännät kertoivat, miten esimerkiksi välineellistettyä maahanmuuttoa torjutaan sekä lainsäädännön keinoin että vahvistamalla itärajan valvontaa entisestään. Korkean maanpuolustustahdon syiksi arveltiin ainakin sitä, että suomalaiset tuntevat oman historiansa ja veteraanien panoksen maan itsenäisyyden puolesta.
Nato-parlamentaarikkojen johdolle vierailu Suomeen oli ensimmäinen laatuaan.
”Suomi on Natolle merkittävä toimija. Sen vahvuuksia ovat osaavat puolustusvoimat, toimiva siviili‑ ja sotilaallinen varautuminen sekä syvälle juurtunut maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden kulttuuri”, yleiskokouksen puheenjohtaja Perestrello summasi yhteen kokemansa ja näkemänsä.
Vuoden 2027 päätapahtuma on Suomessa
Naton parlamentaarinen yleiskokous ei ole osa Naton sotilaallista komentorakennetta, vaan toimii Naton jäsen- ja kumppanimaiden kansanedustajien poliittisena keskustelu- ja vaikutuskanavana. Suomi on osallistunut yleiskokouksen toimintaan vuodesta 1998 lähtien, aluksi liitännäisjäsenenä.
Eduskunta järjestää Nato PA:n vuosikokouksen Helsingissä vuoden 2027 marraskuussa. Kyseessä on suurin Suomessa koskaan järjestetty parlamentaarinen kokous. 