Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto työsopimuslain muuttamisesta on valmistunut.
Valiokunnan mukaan ehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Lausuntoon sisältyy kolme eriävää mielipidettä.
Määräaikaisille työsopimuksille vuoden enimmäisaika
Perustuslakivaliokunta sai tänään valmiiksi lausuntonsa, joka koski hallituksen esitystä työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muun muassa, että työsopimuslain sääntelyä määräaikaisista työsopimuksista muutetaan.
Työsopimuslain 1 luvun 3 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että määräaikaisen työsopimuksen voi työnantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman laissa edellytettyä perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä.
Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vähintään kaksi vuotta.
Hallituksen esityksen perusteella vaikuttaa siltä, että ehdotuksella voi olla kielteisiä vaikutuksia erityisesti nuorten naisten työmarkkina-asemaan.
Vaikutusarviossa mainitut kielteiset vaikutukset naisten työmarkkina-asemaan perustuvat siihen, että määräaikaisia työsopimuksia tehtäessä lisääntyvästi rikottaisiin lainsäädäntöön perustuvaa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kieltoa.
Valiokunta ei pidä ongelmattomana, että ehdotetun sääntelyn arviointi perustuslain 6 §:n 1 ja 2 momentin näkökulmasta kytkettäisiin oletukseen lainvastaisen käyttäytymisen lisääntymisestä, erityisesti kun lakiin ehdotetaan otettavaksi vielä nimenomainen kielto tehdä määräaikaisia sopimuksia syrjivin perustein. ’
Lakiehdotuksen suhdetta perustuslain 6 §:n 1 ja 2 momenttiin on valiokunnan mukaan arvioitava lakiehdotuksen säännösten sallimien ja edellyttämien, ei näiden vastaisten soveltamistilanteiden perusteella.
Perustuslakivaliokunnan mukaan ehdotettu sääntely mahtuu perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussääntelyn sallimaan lainsäätäjän harkintamarginaaliin. Perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslain 6 §:n 4 momentissa säädetyn tasa-arvoa työelämässä koskevan edistämisvelvoitteen kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että ehdotettujen määräaikaisia sopimuksia koskevien muutosten sukupuolivaikutuksia seurataan tarkoin ja tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimiin, jos hallituksen esityksen vaikutusarvioissa mainitut naisten työmarkkina-aseman heikennykset toteutuvat käytännössä.
Työsopimuslain sääntelyä lomautusilmoitusajasta ehdotetaan muutettavaksi
Työnantajan on ehdotetun 5 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään seitsemän päivää ennen lomautuksen alkamista. Jos työehtosopimuksessa on sovittu seitsemää päivää pidemmästä lomautusilmoitusajasta, työnantaja ja luottamusmies, tai jos sellaista ei ole valittu, luottamusvaltuutettu taikka muu työntekijöiden edustaja saavat työehtosopimuksen määräyksistä poiketen sopia vähintään seitsemän päivän lomautusilmoitusajan noudattamisesta.
Lomautusilmoitusajasta sopimiseen oikeutetun muun työntekijöiden edustajan oikeudellinen asema, osaaminen ja osaamisen vahvistaminen jäävät varsin avoimiksi. Sääntely olisi perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan varmemmin sopusoinnussa ILOn sopimusten kanssa, jos muun työntekijöiden edustajan oikeudellisesta asemasta, osaamisesta ja osaamisen vahvistamisesta säädettäisiin samankaltaisesti kuin luottamusvaltuutetun osalta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tulee vielä tarkastella muuta työtekijöiden edustajaa koskevaa sääntelyä tältä kannalta.
Lausuntoon sisältyy kolme eriävää mielipidettä. 
- Valiokunnan lausunto eduskunnan verkkosivuilla: https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/PeVL+20/2026
Seppo Huhta