Työeläkevakuuttajien etujärjestön Tela:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes teki Helsingin Sanomissa poliittisen keskustelun-avauksen, jota ei voi sivuuttaa.

(Kuvan aineisto eri lähteistä.)

Suvi-Anne Siimeksen mukaan ’maahanmuuttajat saavat liian helposti Kelan eläkkeitä’:

Kuvaan on siteerattu Siimeksen tilannearvio Kelan tulevaisuudesta, -ja ehkä laajemmin koko suomalaisen hyvinvointivaltio-järjestelmänkin?

 ”Tämä mesta ei pysy pystyssä”

Siimes aloittaa tarkastelun ’takuueläkkeestä’, joka perustettiin v. 2011.

Takuueläkettä voi saada vain Suomessa asuva eläkeläinen. Sitä voi saada, kun on asunut Suomessa vähintään 3 vuotta. Takuueläkkeen täysi määrä on noin 991 euroa kuukaudessa. Jos et saa mitään muuta eläkettä, saat täyden takuueläkkeen. ( Kela)

Lakia takuueläkkeestä perusteltiin Suomeen iäkkäinä muuttavien maahanmuuttajien jäämisellä eläkekuoppaan, -työvuosien puuttuessa. Vuonna 1936, kertyvää vanhuuseläkettä koskevaa lakia säädettäessä -suomalaisten tarpeisiin- ei ollut näitä huolia: Pitkään vanhuuseläkkeet olivat pieniä: Eläkeläinen sai eläkkeellään silloisen arvion mukaan ’kolme pakettia kahvia kuukaudessa’.

Aluksi eläkkeet olivat hyvin pieniä (-kun kertymää henkilön henkilökohtaisella eläketilillä oli vähän): 1950-luvun alussa kuukauden eläkkeellä sai vain noin kolme kiloa kahvia. Ensimmäiset täydet eläkkeet olisivat tulleet maksettaviksi vasta 40 vuoden kuluttua. Ensimmäisenä vuonna kansaneläkettä sai vain 221 henkilöä, ja monet eivät edes tienneet oikeudesta eläkkeeseen. (Lainaus: Kela, tietotarjotin.)

Eläke-etuuksien ehtojen tiukentaminen kannustaa maahanmuuttajia työllistymään

Työperäinen maahanmuutto muutti tilannekuvaa radikaalista, ja maahanmuuttajat haluttiin hyväntahtoisesti pelastaa suomalaisten ensimmäisen kansaneläke-edusta nauttineen(?) sukupolven kurjuudesta: Meillä on nyt eläkelaji ’takuueläke’, jonka saamisen peruste on 1)  ikä ja 2) Suomessa asuminen. Siimes näkee olotilassa haittoja:

Siimeksen mukaan eläke-etuuksien ehtojen tiukentaminen kannustaa maahanmuuttajia tulemaan Suomeen nuorempana töihin sen mukaan, että tulisivat vanhana eläkkeelle. (HS)

”-Kannattaako tulla nuorempana töihin, ja ansaitsemaan työeläkettä”

”Merkittävä suoraa säästöähän ei syntyisi, vaikka takuu- ja kansaneläkkeet poistettaisiin maahanmuuttajilta kokonaan. Mutta niiden ehdoilla on merkitystä, kannattaako tänne vanhana, vai kannattaako tulla nuorempana töihin ja ansaitsemaan työeläkettä.”

Työeläkejärjestelmässä, joka perustettiin Suomeen 1960-luvulla, henkilön odotettavissa olevan eläkkeen sidonnaisuus henkilön työuran pituuteen korostui. -Työeläke -kuten alun perin kansaneläkekin- perustuu henkilön itsensä (tai työnantajan) maksamiin maksuihin, josta kertymästä hänelle eläkevuosien ajan maksetaan kuukausittainen summa, jonka suuruus on sidonnainen hänen henkilökohtaiseen eläkemaksukertymäänsä. Siimes jatkaa:

’Vuonna 2025 takuueläkkeitä maksettiin ulkomailla syntyneille 110 miljoonaa euroa’

Etenkin takuueläkkeiden saajissa maahanmuuttajien osuus on kasvanut. Kelan tilastojen mukaan viime vuonna (2025) takuueläkkeitä maksettiin ulkomailla syntyneille yhteensä noin 110 miljoonaa euroa, mikä vastasi yli kolmasosaa kaikista maksetuista takuueläkkeistä.

Eläketoimari muistuttaa, että esm. Ruotsissa ”vähimmäiseläke pienenee, jos henkilö on työikäisenä asunut Ruotsissa alle 40 vuotta”. (Kolme vuotta tai 40 vuotta, -Ihan kuin eri planeetoilla oltaisiin naapurimaissa! Toim.huom.)

Suvi-Anne Siimeksen pohdinnat, joita edellä esittelin, eivät sisällä minkäänlaista vastenmielisyyttä maahanmuuttajia kohtaan, -pikemmin huolta heidän toimeentulostaan Suomessa. Siimes kuitenkin ennakoi torjuvaa reaktiota avaukseensa, -eikä varmaankaan ihan ilman aihetta:

”Kauhea persuuntuminen on minullekin tapahtunut”

”Tästä tulee varmaan sanomista, että kauhea persuuntuminen on minullekin tapahtunut. Jos puhuu siitä, ovatko sosiaaliturvan ehdot yhteensopivat väestön globaalin liikkuvuuden kanssa, leimataan heti. Siksi tästä politiikan alueesta ei kunnolla edes keskustella”, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtajana aikoinaan tunnetuksi tullut Siimes.

Vasemmistoliiton puheenjohtajana -vuoteen 2006- toiminut Siimes on tullut hyvin tuntemaan ne konventionaalisuudet, jotka dominoivat keskustelua siitä hetkestä alkaen, kun sanallinen tai ajatuksellinen atrappi (heräte, laukaisin) on kuultu keskustelussa.

Kirjassaan, jota toisaalla jo esittelimme, Siimes antaa omaan (laajaan) kokemukseensa perustuvan kuvauksen keskustelualustoja -ja ilmapiiriä- dominoivista ’mölytoosista’, jotka vaientavat kaiken dialogin -ja järjenkäytönkin- jos keskustelu sivuaa heidän jotakin ’G-pistettään’.

Joskus oli muita leimasanoja, -tänään ”persuuntuminen’, mutta onko huutokuoro vaihtunut? (Henkilöt ehkä, sukunimet eivät?) Siimes jatkaa:

”Tämä mesta ei pysy pystyssä, ellemme kohtuullisella tavalla arvosta sitä, että ihmiset näkevät vaivaa ja tekevät työtä.”

-Tämä on vahvaa ja perinteistä vasemmistolaista puhetta! Missä se ”persu”? Siimes lyö kaikenlaista rasismia suoraan kipupisteeseen:

”Jos me haluamme, että kadulla kunnioitetaan kaikenlaisia tänne tulleita ihmisiä, niin ihmisten pitää voida luottaa siihen, että kaikilta vaaditaan efforttia tai ainakin jonkinlaista vastavuoroisuutta.” — ”Ja työnteon kannustimet ovat yhtä lailla tärkeitä Suomessa syntyneille”, hän sanoo.

Siimes tulee samalla määritelleeksi ympäristön, jossa minkäänlaisella rasismilla ei ole vastetta eikä kasvupohjaa. ’Persuuntuminen’ ei näyttäydy vieläkään.

Työstä kertyvä eläke ei saa jäädä pienemmäksi, kuin takuueläke

Siimeksen mielestä esimerkiksi työnteosta kertyvän työeläkkeen pitää pienituloisillakin pitkän uran tekevillä nousta selvästi suuremmaksi, kuin vain vähän työtä tehneen henkilön kansan– ja takuueläkkeen. Nykyisin ero on hänen mukaansa jo niin pieni, ettei sitä saa ainakaan enää pienentää, kirjoittaa HS.

-Jätämme lukijan pääteltäväksi, puhuuko edellisessä lainauksessa persu vai vasuri.

Täyden työeläkkeen -n.991 euroa/kk- rinnastamista pienituloisen 40 vuotta työelämässä olleen kantasuomalaisen -keskimääräiseen hieman yli -tai alle!?- 1000€/kk brutto– eläkkeeseen en osaa poliittisesti profiloida. -Osaatko Sinä?

Siimes tuo tarkasteluun mukaan hyvinvointivaltion perusedellytyksen, paljon veroja maksavien motivaation säilymisen osallistumiseen pienituloisten etuuksien ja palveluiden kustantamiseen. -Tähän laajempaan tarkasteluun palaamme toisessa yhteydessä.

Työeläkkeet: Sosiaalietu vai omaisuudensuojan alainen talletus vanhuuden varalle?

Suomeen perustettiin -valtiollisen kansaneläkkeen rinnalle- kertyvän työeläkkeen järjestelmä vuonna 1963, -samaan aikaan kun Kela lakkautti kaikki tulevien eläkeläis-asiakkaiden henkilökohtaiset ’Kela-tilit’, jolle heidän v.1936 alkaen maksamansa kelamaksut olivat kertyneet, -heidän myöhempien kansaneläkkeidensä maksamista varten.

Työeläkejärjestelmässä eläkemaksujen keräämisestä ja hallinnoimisesta huolehtivat yksityisesti omistetut eläkeyhtiöt. Tulevien eläkkeensaajien maksamien maksujen – ’eläkesäästöjen’- hyvästä huolehtimisesta on säädetty lailla.

Työeläkkeitä maksettiin eläkkeensaajille vuonna 2025 yli 37 miljardia euroa

Työeläkeyhtiöiden huolinnassa olevien eläkevarojen määräksi on mainittu mm. 300 miljardia (euroa). Yhden vuoden maksut ovat luokkaa 37 miljardia ( v.2025). Maksetuilla työeläkkeillä on merkitystä mm. kotimaisen kulutuskysynnän kannalta, -eläkeläisten enemmistöhän käyttää tulonsa kotimaassa- ja eläkeläisten eläketulostaan maksamien verojen kautta julkistaloudelle.

(Jatkuu kuvan/linkin jälkeen.)

• Yle 23.02. 2026: Suojaako omaisuudensuoja työeläkkeitä leikkauksilta? ”Lapsellinen oppi”, sanoo asiantuntija,
• Helsingin Sanomat 02.03. 2026 Pääkirjoitus: Sakset lähestyvät vääjäämättä eläkkeitä; Kun miljardien eurojen säästöjä aletaan konkretisoida, eläkejärjestelmään joudutaan puuttumaan – vaikka järjestelmä onkin ihan hyvässä iskussa.

Dosentti Timo Viherkenttä pitää haastattelussaan Yle:llä työeläkkeiden omaisuudensuojaa  ”lapsellisena oppina” (Linkki: Yle). Suvi-Anne Siimes on jyrkästi eri mieltä.

Siimeksen mielestä työeläkkeiden omaisuudensuoja ei ole lapsellinen oppi vaan vakava asia. (HS)

• Suvi-Anne Siimes toimi Vasemmistoliiton puheenjohtajana 1998–2006.
• Telan toimitusjohtajana v.2011 alkaen, toukokuuhun 2026.
• Telan johdossa Siimestä seuraa 01.05. alkaen Kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén.

Luettavaa:

• Kela,
• Lisää kauhu-skenaarioita: Helsingin Sanomat 26.-27.05.,
• Kansaneläke nosti vanhukset köyhyydestä,
• Talouselämä 23.05. 2024: Valtion pörssisalkusta on haihtunut liki 20 miljardia euroa – Näin Varman Risto Murto kommentoi Fortumin ja Nesteen tilannetta; Valtion pörssiomistusten arvo on lähes puolittunut vuodesta 2021. Petteri Orpon (kok) hallitukselta odotetaan pian valtion omistajapolitiikkaa ohjaavaa uutta periaatepäätöstä.,
• Eläkkeensaajien keskusliitto,
• Helsingin Sanomat 15.09. 2024: Salaisissa neuvotteluissa selvitetään uutta tapaa sijoittaa suomalaisten eläke­varoja – ”Todella huolestuttavaa”; Eläkeyhtiöille selvitetään mahdollisuutta velkavivuttamiseen. Yhtiöt voisivat hakea lainaa ja sijoittaa lainatut rahat esimerkiksi osakkeisiin.
• Verkkouutiset 15.09. 2024,

Aiempia uutisia:

04.02. 2025:

”Eläkevarat on säilytettävä huolellisesti”

10.03. 2025:

Löytyykö ’eläkepommi’ suurten ikäluokkien sijasta työeläkeyhtiöiden varainhoito-taidoista?

08.03. 2026:

Suvi-Anne Siimes arvioi SDP:n nykyjohdon linjaa Marinin jälkeen

21.09. 2025:

Suvi-Anne Siimes kohtasi politiikassa jotain, mitä kaikki eivät koskaan huomaa, -vaikka osuisi kohdalle

04.08. 2025:

Julkinen rahoituspohja vanhusten hoidolle murenee, -hyvinvointivaltion loppu lähenee?

05.11. 2024:

Minja Koskela kiertää kehää: ’Eläkkeistä ei sukupolvisotaa”

20.10. 2024:

Näkeekö Vasemmisto hyvinvointivaltion olevan vaarassa, -vai jatkaako vanha jakopolitiikkaansa

27.09. 2024:

Orpon ’kasvutoimi-työryhmässä’ urheilun ja eläkesäästö-sijoittamisen ’suuret onnistujat’

24.09. 2024:

VARMA myi Nestettä, -kurssi pomppasi

15.09. 2024:

Toistuuko ’Sonera-ceissi’: Eläkesäästöt vapautetaan ’vivutukseen’