Seppo Jyrkinen: Miten Venäjä painosti Suomea välirauhan aikana 1940-41

”Välirauha ahdistuksen alla”

Neuvostoliitto jatkoi Talvisotaa Välirauhan aikana ”diplomaattisin” keinoin esittäen toistuvia vaatimuksia, joskus uhkaavaankin sävyyn. Kun yhteen suostuttiin, pian tuli jo seuraava; pikkusormen saatuaan neuvostopiru halusi viedä koko käden.

Moskova vetosi usein rauhansopimukseen silloinkin, kun asioita ei oltu sopimuksessa mainittu. Pääsääntöisesti yksin seisovan Suomen oli suostuttava.

Iso-Britannia avusti Neuvostoliittoa rajoittamalla öljytuotteiden maahantuonnin Yhdysvalloista 10% tasolle Suomen tarpeesta, ja esteli muidenkin raaka-aineiden tuontia. Lokakuussa 1940 Iso-Britannian lähettiläs kirjoitti Lontooseen todeten oman hallituksensa pakottavan Suomen tekemään pirun kanssa liiton.

Lähettiläs Verekerin mainitsema piru, Hitler, puolestaan oli viis veisannut Suomesta Talvisodan alkamisesta aina vuoden 1940 elokuuhun saakka, ja alkanut lähestyä Suomea elokuussa.

Suomen alueesta tuli sotilaallisesti tärkeä vasta sen jälkeen, kun Neuvostoliitto oli pelästyttänyt Hitlerin anastamalla osia Romaniasta ja sen joukot olivat tulleet vain 100 km päähän Saksalle elintärkeästä Ploestin öljyalueesta. Petsamon nikkeli oli likipitäen yhtä tärkeää kuin öljy. Operaatio Barbarossa oli tuolloin vielä alkutekijöissään Pauluksen pöydällä.

Luettelo on epätäydellinen ja mahdollisesti virheellinenkin, joten pyydän huomauttamaan asioista, mieluiten lähdeviitteen kera.

Vuosi 1940:

• Maaliskuu: Neuvostoliitto tyrmäsi Pohjoismaiden puolustusliiton.
• Alkukevät: Uuden rajan pinnassa olleiden viljelijöiden rajan taakse jääneen yksityisen omaisuuden (maatalouskoneita ja rehuvarastoja) Neuvostoliiton otti itselleen.
• Huhtikuu:  Neuvostoliitto vaati luovuttamaan n. 10% rautatiekalustoista, muistaakseni kiskopituuden mukaan laskettuna. Ennen Talvisotaa Suomessa oli ollut 779 veturia, joista sodassa menetettiin 237. Jäljelle jääneistä 542:sta veturista oli luovutettava 75 eli 14%. Lisäksi 2.000 rautatievaunua ja rautatieasemien kalustoa.
• Huhtikuu: Suomen oli luovutettava alueella ollutta mm. yksityisten omaisuutta 140 Mmk arvosta. Hinaajia, proomuja, autoja ym.
• Kevät: Neuvostoliiton haltuun joutuneiden Hyrsylän mutkan noin 2.000 siviilin piti jättää osa omaisuudestaan Neuvostoliittoon ennen pääsemistään pois sotavankeudesta. (Tätä tietoa en ole päässyt varmistamaan).
• Toukokuu 9. ja kesäkuu 2.: Vaatimukset luovutetulla alueella olleiden ja ennen rauhansopimuksen solmimista alueelta pois vietyjen tehtaiden koneiden niiden varaosien luovuttamisesta. Rauhansopimus kielsi sopimuksen jälkeisen hävittämisen, mutta siinä ei mainittu ennen sitä ennen tapahtuneesta koneistojen viemistä. Varaosia vaadittiin sen mukaan, mitä tehtaissa piti neuvostonäkemyksen mukaan olla riippumatta siitä, oliko varaosia aikaisemmin ollutkaan. Poisviedystä kalustosta 70% oli viety ennen maaliskuun 13. päivää. Suomen kielessä ”hävittäminen” ja toisaalta ”evakuoiminen” ovat eri asioita.
• Toukokuusta vuoden loppuun: Neuvostoliitto tuki ja rahoitti sen etuja ajaneen maanpetoksellisen yhdistyksen, Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuraa valittaen sen toimintaan puuttumisesta (mm 24.7.1940). Oikeusministeriö ei lopulta hyväksynyt SNS:n sääntöjä, joten se lakkautettiin loppuvuodesta 1940.
• Kesäkuu 3.: Hangon vuokra-alueella olleen omaisuuden, myös siviiliomaisuuden luovuttaminen. Kyseessä oli kuitenkin vuokra-alueen raja, ei valtioraja, ja rauhansopimuksessa ei ollut mainintoja vuokra-alueella olleesta omaisuudesta.
• Kesäkuu 14.: Punailmavoimat ampuivat alas Virosta Suomeen matkalla olleen matkustajakone Kalevan. Suomessa asia salattiin suurelta yleisöltä 50 vuoden ajan, joskin se mainittiin sotien aikana painetussa kirjassa ”Suomen sinivalkoinen kirja II”.
• Kesäkuu 23.: Neuvostoliitto alkoi vaatia Petsamon nikkelikaivoksen omistusta ja hallintaa itselleen. Tästä lähettiläs Paasikivi sai kuulla toistuvasti aina loppukevääseen 1941 saakka. Jos kaikki mainittaisiin, luetteloni paisuisi moninkertaiseksi.
• Kesäkuu 27.: Esitettiin vaatimus Ahvenanmaan demilitarisoinnista ja saarelle asetettavasta neuvostokonsulaatista.
• Heinäkuu 6.: Rauhansopimukseen vedoten Neuvostoliitto vaati Suomea sallimaan rautateitse tapahtuvat sotilaskuljetukset Hankoon, vaikka asiasta ei ollut minkäänlaista mainintaa sopimuksessa.
• Elokuu 16.: Suomea vaadittiin hyväksymään Vallinkosken voimalaitoksen koko sähköntuotannon luovuttamisesta Neuvostoliitolle ilman korvausta. Kosken pudotuksesta 72% oli kuitenkin Suomen puolella.
• Elokuu: Suomalaisten tuli hävittää kartat, joissa oli 1920 rajat. Tämä tarkoitti kaikkien itsenäisyyden ajan karttojen hävittämistä.
• Elokuussa esitettiin vaatimus Väinö Tannerin eroamisesta hallituksesta ja ero tapahtui 16.8.1940. Eron jälkeen Zotov valitti kahdesta muusta ministeristä ja Tanneria kohtaan hyökättiin edelleen, mutta nämä jäivät tuloksettomiksi.
• Elokuu – syyskuu: Leningradin sotilaspiiriin todettiin keskitetyn enemmän joukkoja kuin Talvisodan aattona. Tämä liittynee ns elokuun kriisiin, jolloin Mannerheim uhkasi erolla.
• Syyskuu 29.: Suomen ja Ruotsin valtioliiton Neuvostoliitto ja Saksa kaatoivat yhdessä. Molemmat suurvallat katsoivat, että toteutuessaan valtioliitto olisi tehnyt Suomesta Ruotsin maakunnan. (Mikä saattoi kyllä pitää paikkansakin.)
• Lokakuu 7.: Petsamon konsuliviraston henkilökunnan liikkumisalueeksi vaadittiin koko Lapin lääniä aina Oulua myöten.
• Marraskuu: Talvisota-aiheinen näyttely Messuhallissa oli suljettava ja yhden sotaa kuvaavan filmin esitys kiellettiin.
• Marraskuu 13.: Talvisotaa koskeva kirjallisuuden painaminen ja myynti kiellettiin. Neuvostoliitto arvosteli erityisesti Onttoni Miihkalin kirjoittamaa ”Suomussalmen sotatantereilla”, joka takavarikoitiin Suomen viranomaisten toimesta. Siinä ollutta sotatapahtumien kuvausta on kutsuttu väkeväksi.
• Joulukuu 6.: Neuvostoliitto suhtautui uhkaavasti Tannerin, Kivimäen, Mannerheimin ja Svinhufvudin presidentiksi valitsemiseen.

Vuosi 1941:

• Tammikuu, noin 20.pv: Neuvostoliitto lopetti sovitut viljatoimitukset Suomessa valmistettavia hinaajia koskevan tekosyyn varjolla. Samalla katkaistiin suomalaisten tavarakuljetukset Neuvostoliiton kautta Turkkiin.
• Tammikuu, noin 20.pv. Lähettiläs Zotov kutsuttiin pois Suomesta.
• Tammikuu – Kesäkuun 10. Suomen lähettiläs Moskovassa, Paasikivi, joutui toistuvasti etenkin nikkeliasiassa neuvostoliittolaisten painostuksen ja lopulta uhkailujenkin kohteeksi aina kesäkuuhun saakka.

Koko Välirauhan aika:

• Lentokoneiden rajaloukkauksia ennen 21.6.1941 tapahtui 85 kertaa.
• Laivaston ja maajoukkojen rajaloukkauksia, mm ammunta rajan takaa, kirjattiin 109 kertaa.
• Itärajalla kaapattiin satakunta ihmistä, joista osa ei koskaan palannut Suomeen.
• Suomea kohtaan suunnattiin vihamielistä radiopropagandaa.
• Konsulinvirastoissa oli ylimiehitys. Petsamossa Neuvostoliitolla oli 24 henkeä, kun Englannilla ja Saksalla 3-4 henkeä. Ahvenanmaalla Neuvostoliitto piti 38 henkeä, kun Ruotsi tyytyi kahteen.

Edellisten lisäksi uhkaaviksi koettiin:

• Kesäkuu: Baltian maiden miehitys ja liittäminen Neuvostoliittoon.
• Kesäkuu: Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan anastaminen Romanialta.
• Marraskuu: Molotovin vierailu Berliinissä.

Heikompien ryöstäminen on elimellinen osa itänaapurin politiikkaa.

Seppo Jyrkinen

6.12. 2025

Aiemmissa julkaisuissa:

30.11. 2025:

Yrjö Rautio: ’Rauhantahdon esittäminen on vain Venäjän keino hankkia lisää aikaa’

04.12. 2025:

Mika Aaltola varoittaa: ’Ukrainan ratkaisu koskee myös Suomea’

19.11. 2025:

*Sotaa edeltävä tila* sanottu ääneen Puolassa

30.09. 2025:

Se on sitten sanottu

01.07. 2024:

Pekka Toveri: Me olemme nyt sodassa Venäjän kanssa

31.01. 2025:

Milloin alkaa ’sotaa edeltävä tila’?

12.10. 2025:

(Suosittelen kahvikupin siirtämistä kauemmas näppiksestä.)

Pitääkö Venäjää pelätä, -kun se pelottelee?