Ministeri Wille Rydman sai aikaan melkoisen kalabaliikin kohdistaessaan ’sopeutuksia’ keskusjärjestöjen sakeaan viidakkoon. Tarkastelemme.

Taloustilanne -ja vuosikymmenien löysäilyt turhien kulujen sallimisessa- ovat ajaneet tilanteeseen, jossa kysymys hyödyttömien ’hillotolppien’ olemassaolosta väijyy nurkan takana. -Kysymykseen vastaamimen voi muodostua hallitusvastuussa oleville poliittisesti raskaaksi, -ellei toimita kuten Wille Rydman.

”Syökää, köyhät, leivoksia, -niin mekin teemme!”

Lukija tietänee, mihin yhteyteen siteerattu liittyy, -ja mitä seuraavaksi tapahtuikaan? On karu tosiasia, että hallituksen ’juustohöylä’ on purrut (sic!) nimenomaan huonosti toimeentuleviin ja heikossa asemassa oleviin, -olemme jopa saamassa takaisin lapsiperheköyhyyttä.

Näissä oloissa minkäänlaisen -kuormaasta syövän- hyvätuloisen joukon löytyminen olisi poliittinen katastrofi, -jonka rulokset varmuudella mitataan seuraavissa vaaleissa.

Viisas ehtii ensin, -eikö niin?

Vaan kun viisaan kaverit, hallituskumppanit, pikkuserkun kumminkaimat tai hyvänpäiväntutut ovat julkistalouden rönsyissä mukana, tai heille sinne pedataan jo kuukausipalkkaista ”duunia” esm. jonkin konsortion keskiasteen  johtajana, -ilman yhtään alaista.

Helsingin Sanomat esitteli joskus viime vuosituhannella laajassa selvityksessään Olympiastadionin katsomon-alaisesta toimistokerroksesta reviirin vallanneen jonkinlaisen keskusjärjestöjen keskusjärjestön. -Laskin pohjapiirroksesta n. 20 kpl toimistohuoneita, -joissa siis istui joku, joka teki jotain.

Jäsenjärjestöjen tehtäväkenttään tekemisen ei voinut olettaa liittyvän: Niihin asioihin oli olemassa toiset järjestörakenteet ja toimistot, -niissä istuvine ukkoineen/akkoineen. -Ja nämäkin ’johtivat’.

Se ’järjestöjen’ varsinainen työ tehtiin järjestöjen perusosastoissa, -kahvipalkalla ellei vapaaehtoisten avustajien voimalla. Hallintoportaita järjestön tekijöiden päälle oli väsätty pitkään, -ja huolella:

1. Aktiivijäsen t. vapaaehtoinen toimija,
2. paikallisyhdistys t. perusosasto,
3. piiritoimisto, -jossa tietty piirisihteeri pitämässä omaa hoviaan,
4. valtakunnallinen liitto t. keskusjärjestö, ja
5. keskusjärjestöjen keskusjärjestö.

Kun en ole ollut pitkään aikaan mukana, saatoin unohtaa jonkin portaan? -Mutta jatketaan: Kuka
/ketkä tämän härdellin rahoittivat?

Maksaahan se lämmin siivottu toimisto jotain, vaikka ei olisikaan Helsingin keskustan parhaalla paraatipaikalla. -Nyttemmin täytyy olla vielä netti ja tietsikka, ja isommilla pojilla sihteerikkö.

Siellä stadikan katsomon alla siis johti jo kertaalleen johdettuja toimintoja leegio ’ansioituneita kansalaisia¨, -jotka kaikki ’poliittisesti valveutuneita’, ja ennenkaikkea hyvin verkostoituneita.

1980-luvulla… -muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen- heräili (tai teeskenteli heräilevänsä) jokin suomalaisen nuorisoradikalismin ”uusi pesue”, jonka -vähän haetuilla syillä perustellut- aktiot saivat kokoonsä nähden huomattavaa mediajulkisuutta.

Verkostoja ja ”tuttuja sukunimiä”

Eräs -suuren mediatalon- toimittaja totesikin (suorassa lähetyksessä), että ”ovatpa nuoret aktivistit hyvin verkostoituneita (taikasana sanottu!), ja ”tuttuja sukunimiä” (kaikilla?). -Mistäs mediatalon toimittaja nämä sukunimet muisti?? -Minä en niitä (ainakaan kaikkia) olisi tunnistanut, koska 70-luvun taistolais’älymystöltä’ jäi uudelleensanoittamatta ikoninen ”Laulu kahdestakymmenestä perheestä”. (Omilla ja kavereiden nimillä.)

Bai tö vei, -missä nämä ’aktivistit’ ovat tänään? Kun kalenteria katsoo, hehän ovat olleet työelämässä jo vuosikymmeniä!? -Ettei vaan järjestöissä ja ’kolmennessa sektorissa’.

Feodalismin paluu: ’Kansalaisliikkeisiin’, ’aktivismiin’ ja ’kolmanteen sektoriin’

Ettei vaan olisi muodostunut tai huolella rakenneltu suomalaiseen virasto- ja järkjestömaailmaan jonkinlaista läänitysjärjestelmää, jossa sopivia henkilöitä sijoitellaan sopiville paikoille ansioidensa (=tekemiensä palvelusten) mukaisesti?

Tämähän on vallankäyttöä: Varjo-valtiokoneisto.

Muista medioista lukija löytää nimilistoja poliitikoista, jotka ovat STE-tukien kuluttajien johtokunnissa, neuvottelukunnissa, -mitä niitä lieneekin- ja keulakuvina. -He ovat siellä, jotta varmistetaan, että poliittisessa päätöksenteoissa ei satu po. järjestöille ikäviä yllätyksiä.

Tässä tarkastelussa kohdistamme huomion itse ’apparaattiin’, järjestökoneistoihin. Kysyin tekoälyltä:

”Aparaatti” (tai apparaatti) taipuu venäjäksi muotoon аппарат (lausutaan apparat, maskuliini).

Henkilöä, joka elää ja toimii apparaatissa nimitettiin sanonnalla ’Apparatshnik’. Suljetussa yhteiskunnassa ja diktatuurivaltioissa apparatsahnikit ovat valtarannetta koossapitävä voima. He ovat tympeitä tyyppejä, jotka istuvat toimistoissaan (sic!) ja tekevät muita ihmisiä koskevia päätöksiä.

Bulgakov havainnollisti ilmiön kirjassa ’Saatana saapuu Moskovaan’: Kirjailija taittoi byrokraatin katoamaan, ja hänen toimistossaan tyhjä puku teki päätöksiä, ja allekirjoitti asiakirja. Kun kadonnut löytyi, ja palasi työpaikalleen, hän hyväksyi kaikki pukunsa tekemät päätökset.

-Ehkä voisimme pehmentää Wille Rydmanin julmaa ’tsitskaa’ (ven: puhdistus) jättämällä budjettikurin uhrien puvut sinne toimistoihin? -Mikään ei muuttuisi.

Kun kulttuuriakin sivuamme, käväisemme välillä runoudessa:

”Sirkkojen maassa,
keskitetyssä,
toimii kaikki,’
kuin kellokoneisto.
Viisisataa enkeliä,
nuppineulan päässä
puhaltaa jähmettyneiden sanojen trumpettia,
sädekehissään bysanttilaista kultaa.
Kaavakkeiden Niagara.
Jokaista sokerijuurikasta kohti,
kaksi virkamiestä.
Hallinto maksaa yhtä paljon kuin tuotanto.”

Adam Wazyk, ’Sirkkojen maassa’

Runoilija Wazyk eli elämänsä kommunistisessa Puolassa, näki ympärilleen, ja ymmärsi. -Miten niin sattuikaan, että hänen runollinen visionsa löytää vastikkeensa myös 2000-luvun suomalaisesta todellisuudesta?

Meistä riippuu tänään, kehittyykö Suomi avoimena yhteiskuntana, länteen intregroituneena markkinatalousmaana ja kansanvaltaisena yhteiskuntana, -vaiko jonkinlaisena menneen painajaisen ulkomuseona.

Pekka Kemppainen

P.S.

Anna palaa, Wille!

Muita uutisia:

11.06. 2026:

Suomalainen sosialismi elää ja voi hyvin: 20 päällikköä lisää jättivirastoon

17.04. 2026:

Ministeri Wille Rydman kertoo sosiaaliturvan uudistamisesta, -kuuntele suoraa lähetystä (13:30<)

02.02. 2025:

Yks on keino käyttämättä! -Uskaltaako hallitus??

04.05. 2024:

Niin miten Suomessa voi ”yhdistyä korkea veroaste, rapautuvat palvelut ja julkinen velkaantuminen”, -paradoksin avaus 

31.05. 2024:

Lakialoitetta laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ei käsitelty tänään eduskunnassa

Kun hallinto tuplaantui, -niin ketkä sinne asettuivat?