Suomen nykyinen miehittämättömän ilmailun sääntely ei vastaa teknologian nopeaa kehitystä. Erityisesti torjuntateknologioiden ja muiden turvallisuuskriittisten ratkaisujen kehitys hidastuu merkittävästi raskaiden lupaprosessien vuoksi, sanoo kansanedustaja Marko Kilpi (Kokoomus).
”European Union Aviation Safety Agency (EASA) ja Suomen kansallinen lainsäädäntö rajoittavat testausta tavalla, joka heikentää Suomen kilpailukykyä nopeasti kasvavalla alalla”, Marko Kilpi toteaa.
Osaaminen, investoinnit ja innovaatiot valuvat pois Suomesta
Nykyiset lupamallit, kuten SORA, UAS ja U-space, ovat monimutkaisia, hitaita ja vaativat erikoisosaamista. Pitkät käsittelyajat tekevät iteratiivisesta tuotekehityksestä vaikeaa, lisäävät kustannuksia ja pakottavat yrityksiä siirtämään testauksensa ulkomaille. Tämä johtaa osaamisen, investointien ja innovaatioiden valumiseen pois Suomesta.
”Tilanne on ristiriidassa kansallisten tavoitteiden kanssa. Puolustusselonteko 2025 korostaa kotimaisen puolustusteollisuuden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistamista. Samalla kansallinen droonistrategia tavoittelee Suomelle asemaa maailman parhaana droonikehityksen ja -liiketoiminnan ympäristönä vuoteen 2030 mennessä”, Kilpi sanoo.
Suomella on edellytykset alan edelläkävijäksi
”Suomella on erinomaiset edellytykset nousta alan edelläkävijäksi. Laajat, harvaan asutut alueet sekä vaativat sääolosuhteet tarjoavat ainutlaatuisen testialustan. Nykyinen sääntely estää kuitenkin näiden vahvuuksien täysimääräisen hyödyntämisen”, Kilpi jatkaa.
Nyt tarvitaan nopeita ja konkreettisia toimia toimialan kehittämiseksi ja lupaprosesseja tulee uudistaa viipymättä. Lupakäytäntöjä tulee selkeyttää, nopeuttaa menettely kehitys-, muutos- ja jatkoluville. Siirtyminen jatkuvaan operointimalliin yksittäisten lupien sijaan.
Suomeen nykyistä joustavampi kokeiluympäristö
”Lisäksi Suomeen tulee luoda turvallinen mutta nykyistä joustavampi kokeiluympäristö sekä siviili- että puolustustoimijoille. Kehitys- ja testialueiden omistuksen tai hallinnan tulee olla vähintään osittain julkista, jotta kaikilla toimijoilla on tasapuolinen pääsy infrastruktuuriin ilman päällekkäisiä lupaprosesseja”, Kilpi sanoo.
”Nopea ja ennakoitava sääntely ei ainoastaan tue yritystoimintaa ja investointeja, vaan vahvistaa myös Suomen kokonaisturvallisuutta, huoltovarmuutta ja kaksoiskäyttöteknologioiden kehitystä”, Kilpi linjaa.
”Teknologinen etumatka syntyy käytännön kokeiluista – ei pelkästään suunnittelupöydällä”, Kilpi päättää.
Edustaja Kilpi jätti asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)