Kansanedustaja ja Naton parlamentaarisen yleiskokouksen varapuheenjohtaja Mikko Savola (Keskusta) osallistui Kiovassa Ukraine–NATO Interparliamentary Councilin (UNIC) vierailulle.
(Arkistokuva: Mikko Savola, kuvalähde: Eduskunta.)
Vierailu ajoittui osittain samaan aikaan Yhdysvaltain presidentin erityislähettilään Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin vierailun kanssa.
’Taistelukenttä muuttunut perusteellisesti’
Mikko Savolan mukaan Ukrainan kokemukset osoittavat, kuinka nopeasti sodankäynti muuttuu ja kuinka kiireesti opit on vietävä Suomen puolustukseen ja huoltovarmuuteen.
– Droonit ovat muuttaneet taistelukenttää perusteellisesti. Kill zone laajenee, liike havaitaan nopeasti ja havaittuun kohteeseen voidaan vaikuttaa lähes välittömästi. Suomen puolustuksen miljardit on käytettävä suorituskykyihin, jotka toimivat tämän päivän ja huomisen sodassa, Savola sanoo.
’Lyhyemmän kantaman tykistön käyttöarvo vähentynyt’
Vierailulla käydyissä keskusteluissa korostui myös tykistön muuttunut toimintaympäristö. Lyhyemmän kantaman tykistön käyttöarvo on Ukrainan kokemusten perusteella vähentynyt voimakkaasti, sillä lähellä etulinjaa toimiva kalusto altistuu droonitiedustelulle ja iskuille. Keskusteluissa korostui vähintään 30 kilometrin ja sitä pidemmän kantaman merkitys. Lyhyemmän kantaman tykistö ei sisälly enää Ukrainan esittämiin avuntarpeisiin.
– Sama koskee miehitettyjä ajoneuvoja. Droonit pystyvät löytämään ja tuhoamaan kalustoa tehokkaasti. Jokaisessa hankinnassa pitää arvioida, kuinka järjestelmä todella selviää nykyisellä taistelukentällä. Samalla miehittämättömien järjestelmien merkitys kasvaa nopeasti.
Savola nostaa Suomen kannalta tärkeiksi kehityskohteiksi erityisesti ilmatorjunnan, vastadroonitorjunnan, pitkän kantaman vaikuttamisen sekä miehittämättömät järjestelmät.
Vierailulla esitellyt luvut kuvaavat muutoksen vauhtia.
Ukrainan vuoden 2026 suunnitelmissa valokuituohjattujen FPV droonien määrää kasvatetaan yli 300 prosenttia, keskipitkän kantaman iskujärjestelmiä yli 400 prosenttia ja eräitä droonien torjuntajärjestelmiä yli 2 000 prosenttia.
Vakava viesti Suomen huoltovarmuudelle
Savolan mukaan Ukrainan kokemukset ovat vakava viesti myös Suomen huoltovarmuudelle. Venäjä iskee järjestelmällisesti energiaan, rautateihin, sairaaloihin, satamiin ja muuhun yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin.
– Rauhan aikana keskittäsellä tavoitellaan tehokkuutta. Sodan aikana hajauttaminen tuo kestävyyttä. Energia, ruokahuolto, logistiikka, varavoima ja kriittiset varaosat on järjestettävä niin, että yksittäisen solmukohdan tuhoutuminen ei pysäytä laajan alueen toimintaa.
Ukrainan rautatiejärjestelmään on vierailulla esitettyjen tietojen mukaan kohdistunut sodan aikana yli 6 000 hyökkäystä. Ukraina on tästä huolimatta pystynyt palauttamaan kriittisiä toimintoja nopeasti käyttöön.
Kriittisen materiaalin varastointi
– Suomessa pitää olla enemmän valmiiksi varastoituja muuntajia, generaattoreita, varaosia ja muuta kriittistä materiaalia. Tarvitsemme myös laajasti vaihtoehtoiset kuljetusreitit ja suunnitelmat infrastruktuurin nopeaan korjaamiseen. Huoltovarmuus tarkoittaa konkreettista toimintakykyä.
Savolalle vierailu oli kuudes Ukrainassa. Hänen mukaansa Ukrainasta on kehittynyt Euroopan johtava modernin sodankäynnin käytännön osaamiskeskus. Suomen kannattaa syventää myös puolustusteollista yhteistyötä Ukrainan kanssa.
– Sodankäynti muuttuu nyt nopeammin kuin eurooppalainen päätöksenteko. Suomen on lisättävä vauhtia. Ilmatorjunta ja droonikyky vahvemmiksi, kriittiset toiminnot hajautetuiksi, varastot täyteen ja korjauskyky kuntoon. Suomen varautumisen on pysyttävä uhkien kehityksen tahdissa.
Ukrainan tukea on jatkettava määrätietoisesti
Ukrainan avuntarpeissa korostuvat erityisesti ilmatorjunta, droonit ja niiden torjunta, energiantuotannon ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen sekä vaurioituneen liikennejärjestelmän toimintakyvyn palauttaminen. Savolan mukaan lännen tuen jatkuvuus vaikuttaa suoraan Ukrainan kykyyn puolustaa kansalaisiaan ja yhteiskuntaansa.
Vierailun aikana Venäjä jatkoi iskujaan Kiovaan. Yö väestönsuojassa ja aamulla kaupungin yllä näkyneet iskujen savupatsaat tekivät sodan todellisuuden jälleen konkreettiseksi.
– Yö väestönsuojassa ja aamun savupatsaat kaupungin yllä olivat lopulta pieni kokemus verrattuna siihen, mitä ukrainalaiset joutuvat kokemaan päivästä toiseen Venäjän moukaroidessa päivästä toiseen kouluja ja kerrostaloja ja muuta siviili-infraa ohjuksilla ja drooneilla. Sodan arki on jatkunut heillä joka päivä jo yli 4,5 vuoden ajan.
’Lännen yhtenäisyyttä ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan’
Savolan mukaan Ukrainan tukemisessa tarvitaan nyt lännen yhtenäisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.
– Ukraina ansaitsee kestävän rauhan. Sen saavuttamiseksi lännen on seisottava yhtenäisenä Ukrainan takana. Tukea on jatkettava määrätietoisesti niin kauan kuin sitä tarvitaan. Samalla puolustamme omaa turvallisuuttamme ja niitä periaatteita, joihin oma turvallisuutemme perustuu. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)