Liittokunnan ajankohtaiset kysymykset puhuttavat Naton jäsen- ja kumppanimaiden kansanedustajia 29.5.–1.6. kevätistunnossa, joka järjestetään kuukautta ennen Naton Ankaran huippukokousta. Suomelle tärkeät arktiseen puolustukseen ja merenalaisen infrastruktuuriin liittyvät teemat ovat esillä parlamentaarikkokokouksessa.
Eduskunnasta Liettuan Vilnassa järjestettävään kokoukseen osallistuu koko Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta eli kansanedustajat Tomi Immonen (valtuuskunnan puheenjohtaja, (Perussuomalaiset), Jukka Kopra (varapuheenjohtaja, Kokoomus), Mika Kari (SDP), Jarno Limnell (Kokoomus) ja Mikko Savola (Keskusta.).
Kevätistunto koostuu täysistunnosta ja komiteakokouksista. Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Immonen on erityisen tyytyväinen siihen, että kahdessakin komiteassa keskustellaan Suomelle tärkeistä arktisen alueen vahvasta pelotteesta ja puolustuksesta.
”Natossa ja Naton parlamentaarisessa yleiskokouksessa on havahduttu hienosti tunnistamaan arktisen alueen kasvava merkitys liittokunnalle ja koko Euroopan turvallisuudelle – tässä myös Suomen valtuuskunta on ollut aktiivinen”, Immonen toteaa.
”Venäjän talous on vahvasti riippuvainen arktisen alueen energiasta ja sillä on runsaasti muitakin intressejä alueella valvottavanaan suurvalta-asemansa säilyttämiseksi. Onkin helppo yhtyä presidentti Sauli Niinistön aloitteeseen arktisesta huippukokouksesta, jossa Suomella olisi Venäjän tuntijana luonteva johtorooli, koska keskustelu arktisen alueen turvallisuudesta tulee olemaan vaikeaa ymmärtämättä Venäjän intressejä”, Immonen lisää.
Poliittinen komitea keskustelee aiheesta ”Hearing on the High North in Focus: Strategic Imperatives for the Transatlantic Community” lauantaina 30.5.
Turvallisuus- ja puolustuskomiteassa on sunnuntaina 31.5. keskustelu otsikolla ”Hearing on Strengthening Nato’s Capabilities in the Northern Flank: An Imperative for Credible Collective Defence”.
Savola kuuluu yleiskokouksen puheenjohtajistoon
Sunnuntaina asialistalla on myös toinen Suomelle ajankohtainen aihe, kun demokratia- ja turvallisuuskomitea pohtii merenpohjassa kulkevien tietoliikenne- ja sähkökaapelien sekä muun infrastruktuurin suojelua otsikolla ”Hearing on Securing the Depths: Protecting Undersea Infrastructure for Allied Resilience and Collective Defence”.
Myös puolustusmäärärahojen lisääminen ja puolustusteollisuuden vahvistaminen nousevat keskusteluihin useammassakin komiteassa sekä maanantain 1.6. täysistunnossa.
Yleiskokouksen puheenjohtajistolla on Vilnassa oma kokouksensa. Suomen valtuuskunnan Mikko Savola on yksi yleiskokouksen varapuheenjohtajista ja osallistuu puheenjohtajiston kokouksiin.
Vuoden 2027 päätapahtuma Suomessa
Naton parlamentaarinen yleiskokous ei ole osa Naton sotilaallista komentorakennetta, vaan toimii Naton jäsen- ja kumppanimaiden kansanedustajien poliittisena keskustelu- ja vaikutuskanavana.
Yleiskokoukseen kuuluu lähes kolmesataa kansanedustajaa puolustusliitto Naton jäsen- ja kumppanimaista. Suomi on osallistunut yleiskokouksen toimintaan vuodesta 1998 lähtien, aluksi liitännäisjäsenenä.
Eduskunta järjestää Nato PA:n (Nato Parliamentary Assembly) vuosikokouksen Helsingissä vuoden 2027 marraskuussa. Kyseessä on suurin Suomessa koskaan järjestetty parlamentaarinen kokous. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Luettavaa:
- Kesäkokouksen ohjelma Naton parlamentaarisen yleiskokouksen verkkosivuilla.
Vilnan kesäkokouksen verkkolähetys on katsottavissa Liettuan parlamentin YouTube-kanavalta.
Kuvia kokouksesta on Liettuan parlamentin Flickrissä.