Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto sidosyksikköjen käyttöä koskevasta hankintalain muutoksesta on valmistunut.

Lakiehdotus ei valiokunnan mukaan ole ongelmallinen perustuslain kannalta. Lausuntoon liittyy eriävä mielipide.

Hankintalain muutos koskee sidosyksikköjen käyttöä

Perustuslakivaliokunta sai tänään torstaina valmiiksi lausuntonsa hankintalain muuttamisesta. Se on valiokunnan 17. lausunto näillä valtiopäivillä.

Hankintalain muutos koskee sidosyksikköjen käyttöä. Hankintalakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään.

Vähintään kymmenen prosentin omistus-vaatimus

Lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että edellytyksenä sidosyksikön käytölle on, että hankintayksikön omistusosuus sidosyksiköstä on vähintään kymmenen prosenttia, johon lasketaan omistus sidosyksikön emoyhtiöstä sekä sen tytär- ja osakkuusyhtiöistä.

Perustuslakivaliokunta on tarkastellut lakiehdotusta ennen muuta kunnallisen itsehallinon kannalta.

Valiokunta toteaa, että sääntely sinänsä vaikuttaa kunnallista itsehallintoa rajoittavasti. Ehdotettu säännös koskee vain yhtiömuotoisia toimijoita ja jättää edelleen kunnilla ja hyvinvointialueilla mahdollisuuden organisoida toimintojaan eri organisaatiomuodoissa kuten kuntayhtymissä ja liikelaitoskuntayhtymissä.

Valiokunta toteaa myös, että nyt ehdotetun muutoksen vaikutuksia kuntiin ei voida merkitykseltään rinnastaa vaikkapa nykyisen hankintalain vaikutuksiin kuntien toiminnalle, jolle perustuslakivaliokunta ei ole nähnyt kunnallisen itsehallinnon kannalta valtiosääntöoikeudellista estettä. Ehdotettu sidosyksikön käyttämiselle asetettava 10 prosentin omistusosuuden vaatimus ei ole merkitykseltään niin olennainen lisäedellytys, että se asiallisesti ottaen tekisi itsehallinnon merkityksettömäksi.

Sääntelyllä ei puututa perustuslain 121 §:n tarkoittaman kunnallisen itsehallinnon vaatimukseen kunnan hallinnon kansanvaltaisuudesta taikka kunnallista itsehallintoa keskeisesti turvaavaan lailla säätämisen vaatimukseen. Siinä ei puututa perustuslakivaliokunnan tähänastisessa käytännössä ja perustuslain esitöissä tarkoitetulla tavalla itsehallinnon keskeisiin ominaispiirteisiin.

Ehdotetun sääntelyn ei myöskään voida arvioida johtavan sellaiseen kuntien taloudellisen itsehallinnon laaja-alaiseen heikennykseen tai olennaiseen rajoittamiseen, joka vaarantaisi kuntien mahdollisuudet päättää itsenäisesti omasta taloudestaan.

Perustuslakivaliokunta toteaa, että lainmuutoksen vaikutukset vaihtelevat merkittävästi muun muassa eri kokoisissa ja eri alueilla sijaitsevissa kunnissa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että sääntelyn toteutumista seurataan erityisesti siltä kannalta, miten se vaikuttaa kunnan lakisääteisten tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen ja palvelujen saatavuuteen sekä kuntien ja niiden asukkaiden välisiin eroihin ja että seurannassa havaittuihin ongelmiin puututaan.

Lausuntoon liittyy eriävä mielipide.

(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)

Luettavaa:

Aiempia uutisia:

19.04. 2024:

Julkista sektoria ympäröi INHOUSE-yhtiöiden risukko, jossa hankintoja ei kilpailuteta, -vinkki talouden sopeuttajille

21.11. 2024:

Jouko Heyno: VARHA:lta rahat loppu -Miksi, vaikka ostopalvelut tulevat niin halvoiksi?

04.05. 2024:

Niin miten Suomessa voi ”yhdistyä korkea veroaste, rapautuvat palvelut ja julkinen velkaantuminen”, -paradoksin avaus 

26.03. 2026:

Diarra: Esitys hankintalaista on ongelmallinen, mutta ongelmat ovat muualla kuin perustuslaissa

18.01. 2026:

Palvelut heikkenevät, tulonsiirrot pienevät, mutta ”Julkinen sektori paisuu yhä”

One thought on “Perustuslakivaliokunnan lausunto hankintalain muuttamisesta valmistui”

Vastaa käyttäjälle Juustohöylävinkki: ”Meillä on hallintoa 20 miljoonalle ihmiselle, vaikka meitä on 5 miljoonaa” Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *