Hallitus antoi esityksensä ydinenergialain kokonaisuudistuksesta, joka parantaa erityisesti pienydinvoiman kehittämisen ja rakentamisen edellytyksiä.
Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman ja vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne jättivät aiheesta toimenpidealoitteen jo syksyllä 2019.
”Ydinvoima on turvallinen ja puhdas tapa tuottaa suomalaisille sähköä ja lämpöä”
Kyseessä oli tuolloin tuoreiden kansanedustajien ensimmäinen valtionpäivätoimi.
”Upeaa, että tämä hallitus- ja oppositiorajat ylittävä tavoite on nyt toteutumassa aikataulussaan, jota hallitusohjelmassa kiritettiin. Ydinvoima on säävarma, turvallinen ja puhdas tapa tuottaa suomalaisille kodeille ja teollisuudelle kohtuuhintaista sähköä ja lämpöä. Sujuvampi ydinvoiman luvitus on vuosikymmenen energiateko”, Vestman toteaa.
Ydinenergialain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitettiin Vestmanin ja Harjanteen toimenpidealoitteen jälkeen viime hallituskaudella. Nykyinen hallitus asetti tavoitteeksi, että uusi laki valmistuu vuoden 2026 aikana.
”Suomen talouden täysi irrottaminen fossiilienergiasta ei onnistu ilman uutta ydinvoimaa. Tämän talven tuuleton pakkasjakso ja meneillään oleva sota Iranissa alleviivaavat tarvetta”, Harjanne toteaa.
Seuraavaksi lakiesitys etenee eduskunnan lähetekeskusteluun ja valiokuntakäsittelyyn. Kansanedustajat toivovat huolellista käsittelyä ja näkevät samalla tilaisuuden nostaa energiapolitiikkaa esille laajemminkin. Harjanne kiinnittää huomiota Suomen ydinjäteosaamiseen, Vestman puolestaan nostaa esille ydinvoimaloiden sarjatuotannon edellytykset EU-tasolla.
”Lakiesitys on oikein hyvä, mutta itse olisin avannut sen yhteydessä myös mahdollisuuden tuoda muualta käytettyä ydinpolttoainetta Suomeen loppusijoitettavaksi – reilua korvausta vastaan tietysti. Meillä on siihen maailman paras osaaminen ja geologiset edellytykset, ja voisimme niiden avulla sekä vauhdittaa energiamurrosta Suomea laajemmin että tienata itse”, Harjanne huomauttaa.
”Tulevaisuuden tavoitteena on oltava ydinvoimaloiden EU:n laajuinen standardointi. Yhdessä jäsenmaassa hyväksytty laitos pitäisi voida sellaisenaan hyväksyä muissa jäsenmaissa. Tällainen markkina alentaisi laitosten hintaa sarjatuotannon myötä”, Vestman sanoo.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)