Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen mukaan Ruotsin vaalivilppiepäily on nostanut esiin kysymyksen siitä, mitä tapahtuu, kun poliittinen valta ja tiiviit maahanmuuttajayhteisöt kietoutuvat yhteen tavalla, jossa äänestäjiä ryhdytään järjestämään tietyn ehdokkaan taakse.
(Kuvassa: Ari Koponen, kuvalähde: Eduskunta, ja ruotsalainen vaaliuurna.)
’Äänestämisestä maksettu Ruotsissa’
Borlängessä tutkitaan parhaillaan epäilyjä, joiden mukaan ihmisiä olisi kuljetettu äänestyspaikoille, heille olisi annettu valmiiksi täytettyjä äänestyslippuja ja äänestämisestä olisi maksettu rahaa tai tarjottu ruokaa.
Tässä pitäisi jokaisen hälytyskellojen soida. Jos ihmisiä kuljetetaan äänestyspaikoille, heille annetaan valmiiksi rastitettuja lippuja ja vielä rahaa tai ruokaa päälle, kyse ei ole enää normaalista vaalityöstä, Koponen jyrähtää.
Somalitaustainen vasemmistopuolueen ehdokas Mohamed Abdukardir Ali nousi parlamenttiin epäillyn vaalivilpin ja maanmiestensä äänestyksen organisoinnin avulla. Häntä itseään ei ainakaan toistaiseksi epäillä rikoksesta.
Koponen pitää tätä osoituksena rinnakkaisyhteiskunnasta, joka ei pelaa samoilla säännöillä kuin muut. Hänen mukaansa demokratian kannalta Ruotsin tilanne on huolestuttava.
Vasemmiston epäpyhä liitto muslimien kanssa uhkaa demokratiaa, Koponen sanoo.
Koposen mukaan Ruotsin tapahtumien pitäisi toimia varoituksena myös Suomessa. Hänen mukaansa suomalaisessa poliittisessa keskustelussa, erityisesti vasemmalla, puhutaan paljon demokratian puolustamisesta, mutta nyt mitataan, ovatko periaatteet voimassa myös silloin, kun epäilyt osuvat poliittisesti omalle puolelle.
Mikä on Suomen vasemmiston vastaus tähän? Vaalipäivänä iloittiin menestyksestä, mutta nyt on hiljaista kuin huopatossutehtaalla, Koponen kuittaa.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Muita uutisia:
28.09. 2026:
Kakka on jo housuissa. Nyt nautitaan lämmöstä.
Koposen muuten hyvä otsikko/artikkeli osuu hieman harhaan, koska se sotkee uskonnon ja politiikan. Ruotsin Borlängen epäilyt (äänestäjien kuljettaminen, valmiiksi täytetyt liput, raha ja ruoka vastineeksi) ovat vielä tutkinnassa, eikä valituksi tullutta ehdokasta itseään epäillä rikoksesta.
Silti kuvio on tuttu: klaanit ja järjestäytyneet yhteisöt lupaavat äänipaketteja ko. puolueille/puolueelle, ja nämä ottavat ne mielellään vastaan silmät kiinni, kysymättä näiltä klaaneilta ja järjestäytyneiltä yhteisöiltä edes mitään oleellisia kysymyksiä, koska selvästi on nähtävissä, että ongelma ei ihan oikeasti ole tavallinen muslimi, joka äänestää omalla päällään? Vaan……..
Ongelma on poliittinen islamismi, joka käyttää demokratian työkaluja, koska ne ovat sen ainoa tie absoluuttiseen valtaan, ja jonka apuna toimii (Suomessakin) vihervasemmisto, joka pelkää oman leimakirveensä varjoa enemmän kuin vaalivilppiä! Nämä kummalliset demokratian riiviö-puolustajat vaikenevat, kun rikkojana on potentiaalinen liittolainen, koska demokratia on heille väline eikä periaate.
Kansalaisten kannalta kuvio on siinä mielessä kaksinkertaisen ongelmallinen. Esim. Suomessa, samaan aikaan kun VIHERvasemmisto myötäilee kehitystä, joka murentaa luottamusta vaaleihin, niin se itse ajaa Suomessa politiikkaa, joka murentaa arkea. Autoilijaa verotetaan ja ajoesteitä ja nopeusrajoituksia lisätään, vaikka tiestö rapistuu ja korjausvelka kasvaa. Byrokratia paisuu, ja sote-uudistus – viimeisin suuri epäaikaansaannos – on tuonut hyvinvointialueille valtavia kustannuspaineita, joita perustellaan aina uusilla veroilla ja maksuilla…ja jotka myös päivä päivältä murentavat lisää kansalaisten arkea.
Yksityisomaisuuden ”näivettyminen” ja siihen liittyen liikkumisen -ja harrastamisenvapaus kutistuvat jatkuvasti vähän kerrallaan yhtäjalkaa pankkisaldon kanssa….kiitos siitäkin riiviöt! (Kuka sillä luontoharrastamisella mitään tekee, jos kohteisiin ei pääse kamojen kanssa kuin kävelemällä)?
Yhteiskunnan ykkösprioriteetin pitäisi olla selvä: poliittisen islamismin leviämisen pysäyttäminen kaikin keinoin ja puhtaiden vaalien vaatimus. Sen jälkeen olisi jo korkea aika katsoa toisiamme silmiin ja lopettaa kansalaisten jatkuva taloudellinen -ja muu kiusaaminen yhteisymmärryksessä – ilman verukkeita.