Venezuelan korkein toimiva viranomainen on tällä hetkellä varapresidentti Delcy Rodriquez, ja maan ”vahva mies” lienee puolustusministeri Vladimir Padrino Lopez, mutta tilanne elää, ja voi tästä vielä mutkistua. -Myös maailman muillakin nurkilla. Tarkastelemme.
Edellisen kerran pitkäaikaisen -ei-aina-niin-rehellisesti-mandaattinsa-uusineen presidentin, marxilaisen Nicolas Maduron, valta kyseenalaistettiin 23. tammikuuta 2019, kun Venezuelan oppositio-enemmistöinen parlamentti totesi Madurolle voittoisat presidentinvaalit epärehellisiksi, ja nimitti puhemiehensä Juan Guaidón (sosialidemokraatti) väliaikaiseksi presidentiksi. Tilanne johti perustuslailliseen kriisiin, kun Maduro -tukeutuen Venäjään, Kiinaan ja ulkoparlamentaarisiin voimiin Venezuelassa perusti rinnakkaisparlamentin, jonka vaaleja oppositio boikotoi.
Maduroa kannattavat katutappelijat, -’collectivos’ tai ’chavistas’- estivät väkivalloin opposition kokouksia, ja tilanne Venezuelassa jännittyi. Muu maailma -etunenässä Yhdysvallat ja Euroopan Unioni– boikotoi Venezuelaa, Iranin, Venäjän ja Kiinan asettuessa chavistisen hallinnon tueksi. Venezuelaan ilmaantui myös pieniä joukkoja kiinalaisia ja venäläisiä sotilaita. Iran toimitti öljynjalostustarvikkeita.
Huumeet
Jo 2019 -kriisin yhteydessä tuli esiin väite Maduron hallinnon hyötymisestä huumeiden kuljetuksista Venezuelan kautta Yhdysvaltoihin. Syytöksiä nimettyjä venezuelalaisia poliittisia henkilöitä kohtaan esitettiin myös Väli-Amerikan maista. Toisella kaudellaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toisti väitteet, ja antoi käskyn iskeä huumeita kuljettavia pikaveneitä vastaan. -Näin tehtiinkin.
Venezuelasta ja mm. Kolumbiasta lähteviä huumekuljetusveneitä ei voi sekoittaa normaaliin vesiliikenteeseen: Veneissä on poikkeuksellisen tehokkaat moottorit, ja osa niistä liikkuu puoliksi veden alla, -ns. narcosub’s. Trumpin väitetään määränneen -ainakin yhdessä tapauksessa- upottamaan huumekuskit veneineen enempää kyselemättä.
Venezuela chavistisen johdon osallisuus huumesalakuljetuksessa voi liittyä sekä henkilökohtaiseen vaurastumiseen, että maan heikkoon taloudelliseen tilaan.
Laiton vai laillinen hallinto?
Vuodesta 2019 Venezuelan kansainvälinen tila oli erikoinen: Maata hallinnoi de facto kovaotteinen Maduro chavista-jengeineen, mutta suurin osa ulkomaailmaa tunnusti parlamentin nimittämän presidentin, Guaidon. Tilanne kärjistyi selkkaukseksi, jota ei -toistaiseksi- ole täysin avattu: Guaidon johtama opposition kannattajien suurmielenosoitus päättyi erääseen sotilastukikohtaan pääkaupungissa Caracasissa, ja samaan aikaan Maduron hallinto pauhasi ”vallankaappausyrityksestä”.
-Tämä antaa viitteen, että jotain oli sovittu tapahtuvaksi tukikohdassa, mutta se ei toteutunut. Eräs Maduron hallinnon korkea turvallisuusupseeri leimattiin petturiksi, ja tuomittiinkin, -ilmeisen kyseenalaisin perustein. Oma käsitykseni on, että todellinen loikkari -tai sellaisena esiintynyt- oli Maduron kakkosmies, nykyinen puolustusministeri Vladimir Padrino Lopez.
Trumpin ensimmäisen kauden tiimi, -mm. Mike Pompeo ja John Bolton– eivät olleet entisiä kiinteistöjobbareita, salaliittoteoreetikkoja tai muita ’turhapuroja’. Venezuelan kysymyksen siisti ratkaisu oli siis heidän osaamisensa rajoissa. (Kunpa nykyisestä tiimistä voisi sanoa samaa!)
Trumpilla oli jo siihen aikaan tietty puhelinkeskustelukaveri, ja poliittisesti kokemattomaltahan voi lipsahtaa. -Joka tapauksessa Venäjä oli jossakin vaiheessa lisännyt kiireessä FSB:n ”neuvonantajien” läsnäoloa Venezuelassa.
Mitä Vladimir Padrinon mahdolliseen silloiseen aikeeseen loikata tulee, niin ”keikkuviin rattaisiin ei loikata”.
Interventio
No, Trumpilla on toinen kausi, ja toinen yritys: Nyt pusketaan voimalla, -niin että rapa roiskuu!.
Yhdysvaltain lentokoneet pommittivat noin kello 1.00 aamuyöllä, tammikuun 3. päivänä 2026, useita strategisia kohteita Venezuelassa. Kyseessä oli ensimmäinen ulkovallan avoin isku Venezuelan alueelle sen tasavallan historiassa.
Yhdysvaltain sotilaiden kerrotaan veneen Nicolás Maduron ja hänen vaimonsa Cilia Floresin pois Venezuelasta.
Klo. 01:stä alkaen kuultiin räjähdyksiä mm. Mirafloresin palatsin (presidentin virka-asunto) läheisyydestä, ja Caracasin alueilta, kuten Caricuao, El Paraíso, El Valle, Los Ruices, Altamira, Santa Mónica ja La California. Sotilastukikohta, Fort Tiuna, oli hyökkäyksen kohteena, ja La Carlotan lentotukikohdassa kaupungin itäpuolella.. Helikoptereita oli ilmassa.
Tultiin siis voimalla, -kaikkien sotilaallisten oppien mukaan. Tultiinko diplomaattisten oppien mukaan, -se tulee olemaan dominoiva tarkastelukulma tulevaisuudessa.
Trumpin primitiivireaktio Venezuelassa lisää hajaannusta liittolaisten keskuudessa
Jos Trump edellisellä kaudellaan sörssi Maduro-ongelman hoitelemisen Venezuelan sisäisin voimin, -kuten vihjailin- hänen viimeöinen pullistelunsa hajottaa muutenkin hänen ailahteluistaan ja diileistä kärsinyttä läntistä leiriä.
Kansankyynikot ’Esson baarissa’ ovatkin jo viime maaliskuusta kyselleet, että vaihtokauppako on tehty: ”Ota sinä Ukraina, minä otan Venezuelan? Da?” ”Nitshevoo, harasoo, -kunhan Venezuela-öljy ei haittaa minun varjolaiva-öljyni markkinoita!”
Pekka Kemppainen
Asian vierestä muissa julkaisuissa:
01.01. 2026:
20.11. 2025:
11.08. 2025:
Hyökkäyssotien laillistaminen saattaa edetä perjantaina, -jäljet eivät lupaa hyvää
07.07. 2025:
22.07. 2025:
Medvedev sanoo: Trumpin isku Iraniin tuotti päinvastaisen tuloksen, kuin mitä Trump odotti
30.08. 2025:
Portugalin presidentti sanoo: Trump ”Neuvostoliiton voimavara”
22.07. 2025:
Mikko Paunio