Ilmastopolitiikan on perustuttava todellisiin laskelmiin, sillä huterat lukemat käyvät kalliiksi kansalaisille, maataloudelle ja teollisuudelle, kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Sara Seppänen (Perussuomalaiset) linjaa.
(Arkistokuva (07.10. -25), kuvalähde: Eduskunta.)
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan metsät ovat pysyneet myös viime vuodet hiilinieluina. Tämä poikkeaa vuoden takaisesta arviosta, jossa niiden kerrottiin kääntyneen päästölähteeksi.
Poikkeamassa on kyse menetelmien päivityksestä, jonka myötä aikasarjoja on laskettu uudestaan.
Luken mukaan päästö- ja nieluarvioihin sisältyy epävarmuuksia, jotka johtuvat mittaus- ja laskentatavasta sekä käytetyistä malleista. Menetelmien korjaaminen vastaamaan uusimpia tutkimustuloksia edellytti aiempien vuosien inventaaritulosten uudelleenlaskentaa.
Esimerkiksi vuonna 2023 tehdyn kasvihuonekaasuinventaarion mukaan maankäyttösektorin päästöarvio oli tuolloin noin 12 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Uudessa laskennassa päästöarvio on 6,9 miljoonaa tonnia, siis vajaa puolet luultua vähemmän.
Metsät ovatkin koko ajan olleet hiilinielu
‒ Metsät eivät sido vähempää hiiltä, vaan laskentatapa on muuttunut. Suomalaisen arjen, teollisuuden tai maatalouden kustannukset eivät saa nousta epävarmojen laskelmien vuoksi. Ylikireillä tavoitteilla aiheutamme ainoastaan hiilivuotoa ja teollisuuden siirtymistä muualle, Sara Seppänen paaluttaa.
Maanviljelijän ja ruoantuottajan ensisijainen tehtävä on tuottaa ruokaa, ei sitoa hiiltä
‒ Maatalous ei saa kärsiä näistä toimenpiteistä enää yhtään. Ruoantuottajilla on jo valmiiksi todella vaikeaa. Maanviljelijän ja ruoantuottajan ensisijainen tehtävä on tuottaa ruokaa, ei sitoa hiiltä, jatkaa edustaja Seppänen.
Tieteen uskottavuudelle ja Suomen metsätaloudelle ja -teollisuudelle on vahingollista, että ilmastotavoitteissa nojataan hiilinieluihin yksillä tiedoilla, ja hetken päästä laskelmissa tullaankin aivan eri tuloksiin, jotka voivat maksaa Suomelle miljardeja.
Kyse on niin mittavista summista, että ilmastotavoitteiden on pohjauduttava vedenpitäviin laskelmiin. Pienenä maana emme saa vaikeassa taloustilanteessa murentaa teollisuutemme kilpailukykyä tai kansalaisten arjen taloudellista pohjaa entisestään paisuttamalla esimerkiksi liikkumisen tai asumisen kustannuksia.
Suomalaiset metsät kasvavat ja niitä hoidetaan hyvin
Hallitusohjelmaan on kirjattu, etteivät Suomen metsien hiilinielut voi toimia kompensaatioina muille EU:n jäsenvaltioille. EU:n ei pidä rajoittaa suomalaisen metsän käyttöä, eikä kansallisilla tulkinnoilla pidä vaikeuttaa elinkeinojen toimintaedellytyksiä.
‒ Suomen osuus globaaleista päästöistä on noin 0,1 prosenttia. Ylikireän ilmastopolitiikan sijaan meidän tulee aktiivisesti edistää teknologisten nielujen laajamittaista käyttöönottoa kotimaassa ja Euroopassa. Päästövähennystavoitteita määriteltäessä tulisi tarkastella ennen kaikkea hiilikädenjälkeämme eli päästöjen vähentämistä teknologian kehitystä hyödyntäen. Tässä meillä on paljon osaamista vietäväksi muuallekin maailmaan, Sara Seppänen päättää.
Perimmäinen kysymys on: Miksi me ylipäätään maksamme jostain kuvitteellisesta maapallon lämpenemisestä? Kyllä tuo kaikki co2 menee kasveille kiertoon.
Tyhmät maksaa kun kannetaan valoa säkillä tupaan.
Hiilidioksidi (CO2) on väritön, hauton ja myrkytön kaasu, joka osallistuu biologisiin prosesseihin fotosynteesissä ja palamisessa. Ilman CO2:ta ei olisi nykyisen elämän kaltaista ilmiötä. Ns. #kasvihuonevaikutus -jolla siis tarkoitetaan ilmakehän kykyä pidättää auringon tänne maahan säteilemää lämpöä enemmän, kuin tapahtuisi ilman po. vaikutusta- on nykyisen käsityksen mukaan eräiden ilmakehässä olevien asioiden funktio. -Tärkein näistä on #vesihöyryn määrä: -Jos on vettä (pilviä, ilmakehän kosteutta) enemmän, lämpöä karkaa vähemmän avaruuteen. CO2 toimii käsityksen mukaan samalla tavalla, mutta sen vaikutus kokonaisuudessa on pienempi.
On jopa merkkejä, ett’ ilmakehän CO2 pitoisuus kasvaa ja on kasvanut mitatuissa tapauksissa aina lämpötilan nousun JÄLKEEN, ei koskaan ENNEN. -Nämä mittaukset -joista mm. päivittäisiä tekee Mauna Lean observatorio Hawaijilla- ovat osoittaneet CO2:n määrän ja lämpötilan korrelaation, mutta ilmastoteorioiden kannalta VÄÄRINPÄIN.
Suurin todettu lyhyehköllä ajanjaksolla tapahtunut maapallon lämpeneminen tapahtui n.12 0000 vuotta sitten, kun #jääkausi loppui. ei ole mitään syytä olettaa, että lämpenemisen syy olisi miltään osin CO2. -Tuolloinen lämpeneminen oli rajumpaa ja johti korkeampiin lämpötiloihin, kuin nykyinen -pian päättyv’- lämpöjaksi. –Ei tullut maailmanloppua! -ei tule tälläkään kertaa, joten voitte rauhassa lämmittää saunan puilla ja tupakoida.
Mutta politiikan rasolla olemme vasta keslustelemassa ”hiilinieluista”, joissa niissäkin on vihettä, -kuten kansanedustaja totesi.