Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah esittää hallituksen viimeiseen kehysriiheen toimia, joilla työpaikkoja ja kasvua luodaan koko Suomeen.
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
Sari Essayah kirjoittaa:
”Rakennetun ympäristön korjausvelka kasvaa jatkuvasti ja alentaa varallisuutemme arvoa ja käytettävyyttä, mikäli emme investoi riittävästi kiinteistöjen ja infrastruktuurin yllä- ja kunnossa pitoon eri puolilla Suomea, ministeri Essayah totesi KD:n puoluehallitukselle pitämässään katsauksessa.
– Rakennusalan suhdannetilanne on haastava, ja siksi tarvitaan toimia, joilla tuetaan olemassa olevan rakennuskannan korjausrakentamista ja saadaan asuntokauppa liikkeelle. Suomessa on paljon alueita, joissa on jo nyt ollut vaikeuksia saada rahoitusta asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksiin tai korjausrakentamiseen.
– Vauhdittamalla korjausrakentamista myös väestöään menettävillä seuduilla, voidaan ylläpitää asuntojen ja muiden kiinteistöjen arvoa sekä lisätä alueellista talouskasvua. Samalla parannetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia työllistää, sillä korjausrakentaminen painottuu voimakkaasti alan pk-yrityksiin.
Essayah esitti kehysriiheen laajaa toimenpidepakettia
– Kehysriihessä on otettava käyttöön laaja toimenpidepaketti, joka sisältää kotitalousvähennyksen korottamisen, asuinrakennusten energia-avustukset ja määräaikaiset korjausavustukset.
– Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakaukset alkavat olla kasvukeskusten ulkopuolella ainut mahdollisuus varmistaa lainarahoitus edes välttämättömien peruskorjausten toteuttamiseksi.
– Asuntokaupan piristämiseksi esimerkiksi määräaikaista varainsiirtoverosta vapauttamista tulisi harkita ensiasunnon ostajille.
Essayah korosti myös infrahankkeiden etenemistä ja alueellisia kokeiluja
– Lisäksi on huolehdittava, että hallitusohjelman investointiosassa olevat eri puolella Suomea sijaitsevat infrahankkeet, kuten Karjalan rata, saadaan hallituskauden viimeisenä vuonna etenemään.
– Kehysriihessä on myös linjattava erityistalousaluepilotin kokeilulainsäädännön valmistelun käynnistämisestä Imatran seudun ja Kajaanin osalta.”
- Katsaus on kokonaisuudessaan kuultavissa KD:n Facebook-sivulla fb.com/kristillisdemokraatit.
KD:n puoluehallitus: Kehysriihestä laaja nuorisopaketti ja lukiokoulutukseen kahden viikon TET-jakso
Kristillisdemokraattien puoluehallitus esittää, että kehysriihen kasvutoimissa huomioidaan laajasti nuoret. Kristillisdemokraateilla on erityisesti huoli nuorisotyöttömyydestä. Vaikka hallitus onkin jo toteuttanut mm. nuorten työllistymissetelin ja maksuttoman 30 opintopisteen opintosetelin, tarvitaan vielä lisää toimia.
Nuorten kesätyöpaikat ovat kiven alla. Esitämme lukiokoulutukseen pidempää kahden viikon TET-jaksoa, jonka voisi suorittaa myös joustavasti kesällä, mikäli työnantaja tarjoaa toiset 2 viikkoa palkallista kesätyötä. Nuoret saisivat näin työkokemusta ja työelämäyhteyksiä.
Nuorten työpajat tukevat vuosittain yli 12.000 alle 29-vuotiasta nuorta koulutukseen, työelämään ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa yli 90 prosentissa Manner-Suomen kunnista.
Nuorten työpajatoimintaan tarvitaan lisäresursseja nuorten työllistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Viime vuosina nuorten työpajatoiminnan toimintamalli on ollut suurten muutosten kohteena hyvinvointi- ja TE-alueiden aloittamisen myötä, ja se kaipaa paitsi lisää resursseja niin myös selkeyttämistä esimerkiksi suhteessa koulutuksen järjestäjiin.
Puoluehallitus esittää kasvu- ja työllisyystoimeksi uutta yksinyrittäjien spurttirahaa. Spurttiraha olisi tarkoitettu määräaikaiseksi tueksi ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Kyseessä olisi yksinyrittäjille suunnattu täsmätoimi, joka kannustaisi luomaan uutta kasvua ja työpaikkoja nuorille. Spurttirahalla voisi palkata 18–29-vuotiaan nuoren. Spurttiraha olisi tuhat euroa kuukaudessa puolen vuoden ajan, ja sillä voisi kattaa noin puolet työntekijän palkkakustannuksista.
Nuorten joustavia ja kannustavia edellytyksiä toimia yrittäjinä jo opiskeluaikana on parannettava. Nuorille suunnattu starttiraha, 4H-yrittäjien tukeminen sekä pienten kesäyrittäjyyssetelien tason nostaminen mahdollistaisivat turvallisen kokeilun yrittäjyyteen ilman raskasta byrokratiaa.
Nuorten tulevaisuususkoa vahvistavia toimenpiteitä tarvitaan, ja Kristillisdemokraattien puoluehallitus kannustaa hallitusta esittämään laajaa nuorisopakettia, jossa on sekä työllisyystoimia että muita nuoria tukevia toimenpiteitä.
Onhan tämä hellyttävää. Kun talous yskii, rakennusala matelee ja nuorisotyöttömyys kasvaa, hallitus etsii jälleen ratkaisuja tutuista paikoista: tukia, avustuksia, veronkevennyksiä, takauksia, kokeiluja, pilotteja ja uusia rahapaketteja. Ikään kuin Suomi olisi valtava virastotalo, jossa jokainen ongelma ratkeaa täyttämällä uusi lomake.
Mutta miksi tyytyä tähän varovaiseen näpertelyyn? Miksei hallitus vihdoin käänny niiden puoleen, jotka todella osaavat tehdä kasvua – markkinat vallanneiden kaikkivaltiaiden “pahojen veljien”? Niiden samojen tahojen, joita poliitikot julkisuudessa paheksuvat, mutta joiden tehokkuudesta he salaa haaveilevat.
Ajatus olisi rehellinen. Lopetettaisiin puhe alueellisesta elinvoimasta ja pk-yritysten tukemisesta, ja myönnettäisiin avoimesti, että tehokkuus tarkoittaa keskittymistä, keskittyminen on valtaa ja valta niitä harvoja voittajia. Mitä sitä turhaan puhua “koko Suomen kasvusta”, kun tiedämme, että todellinen kasvumoottori löytyy sieltä, missä vallatut markkinat jo valmiiksi jyräävät pienemmät alleen?
Ja kuinka paljon helpompaa hallituksen työ olisi. Ei tarvitsisi miettiä korjausavustuksia, valtiontakauksia tai alueellisia tukimalleja, kun “pahat veljet” hoitaisivat kaiken – luonnollisesti omilla ehdoillaan. Vastineeksi Suomi saisi ehkä hieman investointeja, ripauksen työpaikkoja ja varman muistutuksen siitä, kuka todella määrää.
Ehkä juuri siksi tähän ei uskalleta mennä. Poliitikot haluavat säilyttää illuusion, että valta on yhä heillä. Siksi rakennetaan tukiviidakkoa, jossa valtio jakaa almuja samalla kun markkinoiden todelliset voittajat keräävät suurimmat hyödyt taustalla. Kehysriihen suuret kasvumoottorit ovat lopulta pieniä apupyöriä järjestelmässä, jossa isot toimijat eivät tarvitse valtiota – mutta valtio tarvitsee niitä.
Niinpä hallitus jatkaa tuttua rituaaliaan: julistaa kasvua, jakaa tukia ja toivoo parasta. “Pahat veljet” voivat seurata sivusta ja hymyillä, sillä riippumatta siitä mitä kehysriihessä päätetään, markkinaosuudet pysyvät jo oikeissa käsissä.