Suomessa lapsia sijoitetaan perhehoitoon selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsissa lapsen oikeus ensisijaisesti tulla sijoitetuksi perhehoitoon laitoshoidon sijaan toteutuu noin 70 prosentilla ja Norjassa noin 90 prosentilla (v.2023).
THL:n tilastoraportin mukaan Suomessa luku on vain noin 40 prosenttia (v.2024) tarkasteltaessa lapsen viimeisintä sijoituspaikkaa. (Lastensuojelu 2024, s.17).
Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Mia Laiho (Kokoomus) jätti tiistaina ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen perhehoidon aseman vahvistamisesta. Laihon mukaan perhehoitoa on Suomessa liian vähän hyödynnetty, vaikka perhehoito olisi lapsen edun mukaista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä lastensuojelupalveluiden järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille. Uudistus johti monilla alueilla Suomessa lastensuojelussa entistäkin voimakkaampaan laitospalveluiden painotukseen.
”Perhehoidon asema on ollut laskussa, vaikka lastensuojelulaissa ja YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksessa perhehoitoon sijoittaminen on lapsen ensisijainen oikeus. Suomen sisällä lapsen yhdenvertaisuus ei myöskään toteudu, eri hyvinvointialueilla perhehoidon osuus lasten sijoituksissa vaihtelee merkittävästi”, Laiho kirjoittaa kirjallisessa kysymyksessään.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on muun muuassa seuraava kirjaus: ”Hallitus uudistaa lastensuojelulainsäädännön. Uudistuksessa varmistetaan lapsen edun, hyvinvoinnin ja turvallisuuden toteutuminen rajoitustoimien käytön edellytyksiä selkeyttämällä. Lastensuojeluviranomaisilla ja sijaishuoltoyksiköillä on oltava aidot mahdollisuudet ja riittävät toimivaltuudet tehdä työtään. Edistetään varhaista tukea, moniammatillista lapsiperhetyötä ja lastensuojelun avopalveluita painottavaa palvelurakennetta.”
”Lastensuojelulakia ollaan paraikaa uudistamassa. Tässä yhteydessä olisi erinomainen mahdollisuus vahvistaa perhehoidon roolia lastensuojelussa. Myös kansallista perhehoitostrategiaa kaivataan kovasti kentällä”, Laiho toteaa.
”Hatkaamiset vähäisempiä perhehoidossa”
”Perhehoitoon sijoitettujen lasten on tutkitusti todettu integroituvan yhteiskuntaan paremmin, he työllistyvät todennäköisemmin ja heillä on vähemmän mielenterveysongelmia kuin laitoshoidossa olleilla nuorilla. Myös luvattomat poissaolot, niin kutsutut ”hatkaamiset” ovat tutkitusti vähäisempiä perhehoidossa”, Laiho muistuttaa.
”Monilla hyvinvointialueilla etsitään kuumeisesti keinoja saada rahat riittämään ja pitää kulut kurissa. Lastensuojelussa laitospaikan kustannukset ovat perhehoitoon nähden merkittävästi korkeammat. Panostamalla perhehoitoon on mahdollista saada aikaan sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävämpää ja lapsen edun paremmin huomioivaa lastensuojelua”, Laiho lisää.
Laiho kysyy kirjallisessa kysymyksessään, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että huostaanotettujen lasten asema ja yhdenvertaisuus paranee ja oikeus perhehoitoon tulisi huomioitua jatkossa paremmin kaikilla hyvinvointialueilla. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)