Toinen kirjallinen kysely hallitukselle tänään tulee kansanedustaja Atte Harjanteelta.
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
Kansanedustaja Atte Harjanne (Vihreät) muistuttaa, että Suomen sotilaallinen maanpuolustus nojaa reserviläisiin. Nykyinen reserviläisiä koskeva lainsäädäntö ja sen tulkinnat eivät kuitenkaan huomioi pienten lasten vanhempia riittävästi, ja Harjanne peräänkuuluttaa hallitukselta perheet ja puolustuskyvyn huomioivaa päivitystyötä.
Harjanne huomauttaa, että Suomessa on perheitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, ja joiden molemmat huoltajat -tai ainoa huoltaja- ovat sodanajan joukkoihin sijoitettuja reserviläisiä. Liikekannallepanon osalta on nykyisin epäselvää, millä perustein ja millä tavalla lasten huolenpito tällaisissa tilanteissa ratkaistaisiin.
– Tilanne on ilmeisesti johtanut jo jossain määrin ilmiöön, jossa jotkin vanhemmat eroavat niin sanotusti varmuuden vuoksi reservistä. Epäselvyys järjestelyistä sodan uhatessa voi myös olla joillekin naisille syy olla suorittamatta vapaaehtoista asepalvelusta, vaikka motivaatiota ja kykyä muuten löytyisi, Harjanne toteaa.
Harjanteen mukaan lainsäädännössä olisikin syytä määritellä tapa, jolla pienen lapsen toinen tai ainoa huoltaja voitaisiin vapauttaa hakemuksen perusteella tarvittaessa määräaikaisesti reservistä.
Harjanne nostaa esiin myös toisen ongelman nykyisessä lainsäädännössä ja sen tulkinnassa.
– Kela tulkitsee Puolustusvoimien vapaaehtoiseen harjoitukseen (PVVEH) osallistumisen vanhempainrahaa leikkaavaksi ansiotyöksi, vaikka siitä ei makseta palkkaa, vaan reilun kuuden euron päiväraha. Nämä harjoitukset ovat myös lähestulkoon aina viikonloppuisin.
Vanhempainrahan menetys on merkittävä taloudellinen kannustin olla menemättä harjoitukseen, vaikka se olisi oman sodanajan tehtävän tai oman joukon osaamisen kannalta tärkeä, Harjanne huomauttaa.
Harjanne pitää mainittujen epäkohtien ja epäselvyyksien korjaamista tarpeellisena, jotta suomalainen ajatus kansalaisarmeijasta toimii oikein.
– Suomen puolustuskyvyn kannalta on tärkeää, että kansalaisten ja koulutetun reservin osaaminen ja motivaatio saadaan täysimittaisesti hyödynnettyä. Hallituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, joilla pienten lasten vanhemmuus huomioitaisiin reserviläisiä koskevassa lainsäädännössä ja sen tulkinnassa nykyistä paremmin, Harjanne vaatii.
Harjanne on jättänyt aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Seppo Huhta
Turhaa rutinaa sanon minä !!
Tässä kun puhutaan ”reserviläisistä” niin tarkoitetaan naisia. Kukaan ei kyseenalaista miestä jolla on pieniä lapsia. Ja jos nainen haluaa mennä armeijaan pitää muistaa että se toimii velvoittavana varjona mahdollisesti
aina 65:en ikävuoteen asti. Ei tämä ole turkkilainen tori, ei täälä tingata!
Armeija käydään sen pohjalta että niillä taidoilla mennään sotaan. Ei takalinjoille tai varmuusjoukkoihin, vaan sotaan rintamalle. Varusmiespalvelu ei ole mikään Partiolaisten leirikoulu jossa on kiva viettää aikaa. Sielä annetaan lähtökohdat sodassa palvelemiselle. Ja hengissä selviämiselle.
Se joka on armeijan käynyt ja sotilasvalan antanut, sen tulee toimia niinkuin käsketään. Eikä ruveta ”…mutkun …mutkun” höpisemään. Lapset pärjäävät ihan hyvin yhdelläkin vanhemmalla.
Ja mitä tulee kertausharjotusten palkkioihin niin oma poika saa neljästä päivästä noin 360 euroa. Sen vuoksi se käy niissä kun tienesti on parempi kuin töissä. Vanhempain rahaa ei vielä saa mutta uskon että käy senkin jälkeen vaikka se vähentäisikin sitä.
Päätökset tehdään usein elämänmittaista taivalta varetn. Jos valitsee väärin, on turha myöhemmin rutista.