Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on julkaissut raportin humanoidirobottien kehityksestä sekä niiden vaikutuksista kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä.
Humanoid robots from now to 2040’s – AI assisted societal impact analysis using radical technology inquirer methodology -raportin mukaan humanoidirobotit kehittyvät nopeasti ja mullistavat yhteiskuntaa monin eri tavoin. Raportissa arvioidaan myös tekoälyavusteisen ennakoinnin toimivuutta.
Raportti on osa tulevaisuusvaliokunnan Teknologian ennakointi -ohjausryhmän toimintaa. Teknologian ennakointi -ohjausryhmä on yksi tulevaisuusvaliokunnan seitsemästä ohjausryhmästä. Ohjausryhmä on perehtynyt tulevaisuuden teknologioihin.
Raportissa esitellään, mitä voi mahdollisesti tapahtua, kun humanoidirobotit alkavat 5–10 vuoden sisällä yleistyä kodeissa, tehtaissa ja kaduilla. Humanoidirobotit ovat ihmisen kaltaisia robotteja. Raportin ovat kirjottaneet Frans Björkroth, Maria Jussila, Maria Höyssä, Risto Linturi ja Taina Eriksson.
Humanoidirobotit leviävät asteittain lähes kaikille yhteiskunnan osa-alueille
Raportti ennakoi, että humanoidirobottien yleistyminen vaikuttaa yhteiskuntaan monin tavoin. Vaikutukset ulottuvat työmarkkinoiden muutoksista sosiaalisiin suhteisiin, turvallisuuskysymyksiin ja ympäristövaikutuksiin. Muutokset etenevät aalloittain: ne lähtevät liikkeelle vahvasti teknologiapainotteisista sektoreista, kuten teollisuudesta ja logistiikasta, mutta leviävät asteittain lähes kaikille yhteiskunnan osa-alueille.
Vaikutusten laajuuden ennakoidaan ylittävän monet aiemmat teknologiset murrokset, koska ihmisenkaltaiset robotit pystyvät toimimaan lähes kaikissa ympäristöissä ja hyvin monissa työtehtävissä, joissa ihmisetkin toimivat.
Muutosten nopeus ja laajuus vaativat ennakoivaa lähestymistapaa sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Raportin mukaan erityisen tärkeää on tunnistaa kriittiset ajankohdat, jolloin perustavanlaatuisia päätöksiä on tehtävä. Tällaisia ovat esimerkiksi päätökset oman robottiteollisuuden kehittämisestä, standardien edistämisestä ja robottien käytön rajoituksista tietyillä herkillä alueilla.
Raportin kirjoittajat käyttivät kirjoitustyössään apuna tekoälyä
Raportin kirjoittajat käyttivät kirjoitustyössään apuna tekoälyä. Tekoälyn avulla kirjoittajat pystyivät hahmottelemaan humanoidirobottien erilaisia vaikutuksia ihmisten elämään paljon perinteisiä menetelmiä nopeammin ja tehokkaammin. Vastuu tekstistä on kuitenkin kirjoittajilla. He päättivät, mikä on olennaista ja mikä ei.
Humanoidirobottien vaikutusta ihmisten elämään arvioitiin tulevaisuusvaliokunnan hankkeissa kehitetyn RTI-menetelmän avulla. RTI-menetelmässä (Radical Technology Inquirer) yhteiskunta mallinnetaan kahtenakymmenenä arvonluontiverkostona, jotka kattavat kaikki laajasti organisoidut toiminnot, joiden avulla yhteiskunta luo arvoa ihmisille. Näitä verkostoja ovat esimerkiksi terveydenhuolto ja logistiikka.
Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Ville Vähämäki (ps.) ja muita jäseniä ovat Timo Harakka (sd.), Ville Kaunisto (kok.), Sheikki Laakso (ps.), Mika Poutala (kd.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.). 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Luettavaa:
Entäpäs eettiset kysymykset: Miten varmistetaan robottien eettinen käyttäytyminen ja vastuullisuus? Kenellä on vastuu, jos robotti mulkeroi ja tekoälyilee tahallaan, eli turvaprotokollat ohittaen ohjelmoi tekoälyllään jonkin fataalin ohjelmointivirheen bittiavaruudessa, johon tulokseen tyytyväisenä se mennä veuhkaa Eduskuntaan terminaattorina, vakaasti päättäneenä editoida ja ”koneistaa” uusiksi koko päätöksentekoprosessin?
Milloin ensimmäinen robotti pääsee mukaan ”hyviin veljiin”?
Ironinen kysymys, mutta tässä yhteydessä lienee tuhti pläjäys sarkasmia paikallaan, illan iloksi – vai mitä?
Mihin kuvittelet yllä kuvaamani kaltaisen, supertekoälyn avulla tietoisuuden saavuttaneen -ja ilmeisestikin juuri sen takia mulkeroituneen humanoidirobotin tarvitsevan ylipäätään… ”hyviä veljiä yhtään mihinkään?