Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah esitteli tänään puoluehallituksen kokouksessa Helsingissä Kristillisdemokraattien linjauksia hyvinvointialueiden rahoituksen uudistamiseksi.
(Kuva: Sari Essayah, KD 24.10.)
KD haluaa purkaa nykyisen rahoitusmallin ongelmia, vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja parantaa hoitoon pääsyä koko Suomessa.
– Haluamme kehittää edelleen omalääkäri- ja omatiimijärjestelmää. Hoidon jatkuvuus parantaa laatua ja tuo myös säästöjä. Yli 65-vuotiaiden Kela-korvauspilottia tulee jatkaa, sillä erityisesti paljon terveyspalveluja tarvitsevien ikäihmisten pääsy lääkäriin on turvattava. Sairaalaverkon työnjakoa erityissairaanhoidon osalta on kehitettävä, ja resursseja ohjattava entistä enemmän perusterveydenhuollon sujuvuuteen, Sari Essayah totesi katsauksessaan.
Potilastietojärjestelmien hajanaisuus aiheuttaa huomattavia kustannuksia
Kristillisdemokraatit esittää kahta merkittävää rakenteellista uudistusta. Hyvinvointialueiden kiinteistöt tulisi siirtää alueiden yhteisesti omistamaan maakuntien tilakeskukseen. Tästä arvioidaan syntyvän 400–500 miljoonan euron säästöt. Lisäksi potilastietojärjestelmiä tulisi yhtenäistää valtakunnallisesti, sillä nykyinen järjestelmien hajanaisuus aiheuttaa huomattavia kustannuksia.
– Emme voi jatkaa tilanteessa, jossa jokainen hyvinvointialue käyttää valtavia summia omiin tietojärjestelmiinsä. Yhteisillä ratkaisuilla voidaan vähentää päällekkäisiä kustannuksia ja vapauttaa resursseja varsinaiseen hoitotyöhön, Essayah painotti.
Puolue esittää myös hyvinvointialueindeksin korotusten maltillista, 25 prosentin jäädytystä. Sen arvioidaan hillitsevän kustannusten kasvua neljän vuoden aikana noin 830 miljoonalla eurolla.
Kristillisdemokraatit haluaa uudistaa hyvinvointialueiden rahoitusmallin perusteellisesti. Nykyisestä kuntien historiallisiin sote-menoihin sidotusta siirtymätasausjärjestelmästä luovuttaisiin.
Myös diagnooseihin perustuva tarveperustainen rahoitus korvattaisiin väestön ikärakenteeseen ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvalla mallilla. Tällaisia tekijöitä olisivat esimerkiksi väestön ikä, tulotaso ja työttömyys. Samansuuntaista uudistusta on esittänyt myös talouspolitiikan arviointineuvosto.
– Nykyinen diagnoosipohjainen malli kannustaa diagnoosien kirjaamiseen rahoituksen varmistamiseksi, mutta ei riittävästi sairauksien ennaltaehkäisyyn. Rahoituksen pitää perustua alueiden väestön todelliseen palvelutarpeeseen, ei siihen, miten paljon diagnooseja kirjataan, Essayah sanoi.
Kristillisdemokraatit luopuisi myös rahoitusmallin erillisestä, nykyisin 13 prosentin suuruisesta asukasperusteisesta osuudesta.
Essayahin mukaan nykyinen järjestelmä suosii suuria ja kasvavia alueita, vaikka väestön ikääntyminen voi lisätä palvelutarvetta erityisesti muuttotappioalueilla.
– Kun nuoremmat muuttavat kasvukeskuksiin, jäljelle jäävä väestö on usein ikääntyneempää ja tarvitsee enemmän sote-palveluja. Ei ole oikeudenmukaista, että rahoitus heikkenee samaan aikaan, kun palvelutarve asukasta kohden kasvaa.
KD:n esittämässä mallissa noin 90 prosenttia sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta määräytyisi väestötekijöihin perustuvan palvelutarpeen mukaan. Lisäksi vahvistettaisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kannustavaa HYTE-kerrointa.
Nykyiset olosuhdetekijät säilytettäisiin pääosin, mutta vieraskielisyyteen perustuvasta erillisestä rahoitustekijästä luovuttaisiin. Sen nykyinen osuus on noin kaksi prosenttia eli yli 500 miljoonaa euroa.
Essayah korosti, että rahoitusmallin uudistamisen rinnalla tarvitaan myös laissa määritelty valtakunnallinen palvelulupaus.
– Meidän on määriteltävä selkeästi, mitkä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hoidot jokaiselle suomalaiselle taataan julkisella rahoituksella. Nyt palvelujen saatavuudessa on alueellisia eroja, eikä kansalainen aina tiedä, mitä hänellä on oikeus odottaa.
Essayahin mukaan uudistusten tavoitteena on yhdistää taloudellinen kestävyys, ennaltaehkäisy ja yhdenvertaiset palvelut.
– Hyvinvointialueiden rahoituksen on kannustettava hoitamaan ihmisiä ajoissa ja turvaamaan palvelut myös siellä, missä väestö vähenee ja ikääntyy. Kyse ei ole vain rahasta, vaan siitä, että jokainen saa tarvitsemansa hoidon asuinpaikastaan riippumatta, Essayah linjasi.
KD vaihtoehtoista sopeutuslistaa viimeistellään
Kristillisdemokraattien puoluehallitus käsitteli perjantai-illan seminaarissaan puolueen vaihtoehtoista sopeutuslistaa. Sen viimeistelyssä odotetaan vielä maanantaina julkaistavaa valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoitusta.
– Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää vaikeitakin ratkaisuja, mutta säästöjen ja kokonaisuuden on oltava toteuttamiskelpoisia ja lukujen kestettävä tarkastelu. Haluamme esittää uskottavan vaihtoehdon, jossa huomioidaan sekä julkisen talouden kestävyys että ihmisten tarvitsemat palvelut, Essayah totesi.
Pääosa KD:n ehdokkaista nimetty – valtakunnallinen ehdokasgalleria avattu
Kristillisdemokraatit ovat ennätysvauhdissa eduskuntavaaliehdokkaiden nimeämisissä. Jo noin 75 % KD:n ehdokkaista on nimetty. KD:llä tulee olemaan vaaliliitot huomioiden noin 190 ehdokasta 18.4.2027 pidettävissä eduskuntavaaleissa. 
- Valtakunnallinen ehdokasgalleria sivulla: www.kd.fi/eduskuntavaaliehdokkaat-2027. Jo asetetuista 146 ehdokkaasta 134 on jo julkaistu ja löytyvät galleriasta.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)