Eduskunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ReArm Europe -suunnitelman käsittelyssä korostaen lausunnossaan (SuVL 2/2025) tiettyjä näkökohtia.
Eduskunnan suuri valiokunta äänesti valiokunnan perustelujen muotoiluista, mutta hyväksyi lausunnon yksimielisesti.
Euroopan komission ReArm Europe -suunnitelman tavoitteena on vauhdittaa Euroopan puolustusinvestointeja. Lausunnossaan suuri valiokunta käsittelee myös suunnitelmaan kuuluvaa SAFE-rahoitusvälinettä, kasvavien puolustusmenojen huomioimista vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa sekä koheesiorahoituksen käyttökohteiden laajentamista mm. puolustukseen.
Suuri valiokunta suhtautuu valtioneuvoston tavoin myönteisesti ReArm Europe -suunnitelmaan eurooppalaisen puolustuksen vahvistamiseksi poikkeuksellisessa turvallisuustilanteessa. Keskeistä on, että tukea suunnataan itäisen etulinjan maille.
Suuri valiokunta katsoo, että Suomen on tärkeää osallistua aktiivisesti ReArm Europe -suunnitelman sekä laajemmin Euroopan puolustusulottuvuuden kehittämiseen. Vaikutukset Suomen turvallisuudelle eivät riipu ainoastaan siitä, miten Suomi voi hyödyntää välineitä, vaan myös siitä, saako suunnitelma koko Euroopan panostamaan enemmän puolustukseensa.
Itärajan valtioiden turvallisuuspoliittinen erityisasema otettava huomioon SAFE-rahoituksen jakamisessa
Suuri valiokunta toteaa, että SAFE-rahoitusvälineen puitteissa voitaisiin myöntää 150 miljardin edestä lainoja yhteisesti priorisoitujen suorituskykyjen kehittämiseen. Tavoitteena olisi tehdä yhteishankintoja rahoituksen tehokkaamman käytön varmistamiseksi sekä kasvattaa puolustusteollisuuden ennakointikykyä parantamalla tilausnäkymää.
Suuri valiokunta pitää esitettyä 150 miljardin euron enimmäismäärää tarkoituksenmukaisena ja tukee mallia, jossa rahoitusvälineestä myönnetään nimenomaan lainamuotoista rahoitustukea. Suuri valiokunta painottaa, että väline on lainarahoitteinen ja lainarahoitusta vastaanottavalla jäsenvaltiolla on vastuu ottamastaan lainasta ja sen takaisinmaksuista sekä koroista ja kuluista. Suuri valiokunta korostaa myös rahoitusvälineen väliaikaista luonnetta.
Itärajan valtioiden, kuten Suomen, turvallisuuspoliittinen erityisasema on otettava huomioon välinettä koskevissa EU-neuvotteluissa ja rahoituksen jakamisessa välineen kautta. Välineen tulee mahdollistaa puolustuksen vahvistaminen itäisissä etulinjan maissa ja lisätä niiden turvallisuutta.
Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että SAFE-välineen käyttöalaan sisältyvät sellaiset suorituskyvyt, jotka ovat tärkeitä itäisen etulinjan maille. Erityisen tärkeää on varmistaa, että maataistelukyky pysyy kriittisten suorituskykyjen listalla asetuksessa.
Saadun selvityksen mukaan Suomi saisi tällä hetkellä omalla luottoriskillään jonkin verran edullisemmin lainaa kuin EU. Suuri valiokunta kiinnittää samalla huomiota rahoitusmarkkinoiden tämänhetkiseen epävakauteen. Valiokunta katsoo, että SAFE-välineen hyödyllisyyttä on syytä arvioida lainan kustannuksia laajemmin ottaen huomioon puolustuksen ja puolustusteollisuuden näkökulma.
Suuri valiokunta painottaa, että rahoitusvälineen toimeenpanossa on vältettävä sitä, että yhteishankinnat hyödyttäisivät ainoastaan suuria eurooppalaisia puolustusalan yrityksiä. Huomioon on otettava myös pienemmät yritykset ja alan toimintaedellytysten turvaaminen koko EU:n alueella. Tämä on tärkeää sekä Suomen puolustusteollisuuden että myös koko EU:n sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta.
Suuri valiokunta tukee kolmansien maiden mahdollisuutta osallistua yhteishankintoihin ja korostaa läheisten kumppanimaiden, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollisuutta osallistua. Suuri valiokunta tukee sitä, että ehdotus antaisi Ukrainalle erityisen aseman ja Ukrainalle mahdollistettaisiin osallistuminen yhteishankintoihin. Eduskunnan puolustusvaliokunta pitää mahdollisuutta syventää puolustusyhteistyötä Ukrainan kanssa yhtenä rahoitusvälineen tärkeänä ulottuvuutena.
Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että SAFE-välineen rahoitukseen sovelletaan mahdollisimman vahvaa ja vähintäänkin vastaavaa ehdollisuutta kuin muuhunkin EU-rahoitukseen, mukaan lukien oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kytkeytyvä ehdollisuus.
Puolustusmenojen huomioiminen finanssipoliittisissa säännöissä ja koheesiorahoituksen kohdentaminen
Komissio ehdottaa EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin sisältyvän kansallisen poikkeuslausekkeen koordinoitua aktivoimista EU:n puolustusmenojen kasvattamiseksi. Tämä mahdollistaisi jäsenvaltiolle väliaikaisen poikkeamisen keskipitkän aikavälin nettomenopolulta tai liiallista alijäämää korjaavalta polulta. Suuri valiokunta pitää ehdotusta tarkoituksenmukaisena. 16 jäsenvaltiota, mukaan lukien Suomi, esitti jo huhtikuun lopussa pyynnön poikkeuslausekkeen aktivoimisesta komission esittämällä tavalla.
Suuri valiokunta suhtautuu myönteisesti ehdotukseen, joka mahdollistaa jäsenmaille koheesiovarojen suuntaamiseen kokonaisturvallisuuden lisäämiseen. Muihin koheesiopolitiikan väliarvioon (E 30/2025) sisältyviin ehdotuksiin suuri valiokunta ottaa kantaa myöhemmin.
Suuri valiokunta pitää hyvänä, että komissiolta on tullut useita kokonaisturvallisuuteen liittyviä aloitteita, muun muassa Euroopan varautumisunionistrategia ja EU:n sisäisen turvallisuuden strategia. Suuri valiokunta käsittelee näitä aloitteita erikseen valtioneuvoston selvitysten pohjalta. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Puhemies Halla-aho: Euroopan on osoitettava solidaarisuutta itäisiä rajavaltioita kohtaan
Suuri valiokunta aloitti asiantuntijakuulemiset Euroopan puolustusrahoituksen vahvistamisesta