Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kovensi kieltään Iranin korkeimman johtajan Ali Khamenein ja parlamentin puhemiehen Mohammad Bagher Qalibafin vastattua hänen edelliseen viestiinsä: Kaksi mahdollisuutta: Joko sotilaallinen ratkaisu tai sopimus.
Trump irtisanoi v.2018 maansa edellisellä presidenttikaudellaan v.2015 solmitusta ’Iran nuclear deal’-sopimuksesta (JCPOA), ja otti uudelleen käyttöön Iraniin kohdistuvat kaupalliset pakotteet. JCPOA-sopimuksella, jossa Iranin ja Yhdysvaltain lisäksi olivat allekirjoittajina tärkeimmät EU-maat pappisjohtoinen Iran sitoutui YK:n ydinenergiajärjestön valvontaan, ja rajoittamaan uraanin rikastamista, ettei Iranin hallussa oleva uraani saavuta ydinpommiin kelpaavaa pitoisuutta (90%<).
JCPOA:n palauttamisesta, joka vapauttaisi m. Iranin öljyn avoimille markkinoille, on keskustelu Wienissä käydyissä neuvotteluissa. Iranin edellisen presidentin, Ibrahim Raisin, aikana Iran oli hyvin nihkeä neuvottelujen edistymiselle, -ja mm. esti YK-järjestöä valvomasta Iranin ydinlaitoksia kattavasti.
Iran myös ilmoitti nostavansa rikastusprosentin ensin 30%:iin, ja sitten 60%:iin. -Mikään tunnettu uraanin rauhanomainen käyttötarkoitus ei edellytä näin korkeaa halkeamiskelpoisen uraanin pitoisuutta.
Iran myös perusti uusia sentrifugilaitoksia -osin maan alle rakennettuja- rikastaakseen uraaniaan. JCPOA:n katko siis vauhditti Iranin ydinase.-hanketta.
Iranin presidentinvaalit kesällä 2024 toivat maltillisena kampanjassaan esiintyneen Masoud Pezeskianin presidentiksi. Vaikka Pezeskian oli kampanjoinut mm. uskonnollisten piirien vankasti kannattavaa ’huntupakkoa’ -so.. uskonnollisten pukeutumismääräysten valvontaa- vastaan, hänellä kerrotaan olevan vaikutusvaltaisen Iranin islamilaisen vallankumouskaartin (IRGC) tuki.
Pezeskian ei saanut ottraa ulkoministerikseen Wienin-neuvottelujen pääneuvottelijaa, kuten oli ehtinyt ilmoittaa. -Tämäkin kertoo Iranin vaa’ankieli-asetelmasta.
Yhdysvaltain edellisen presidentin, Joe Bidenin (dem.) aikana Yhdysvallat toivoi pääsevänsä Iranin kanssa edistymään, ja mm. Iranin jäädytettyjä varoja vapautettiin. Tämän vaikutusta ei nähty, ainakaan heti. Presidenttinä Pezeskian toisti, että hän pyrkii palauttamaan ydinsopimuksen. -Iranin onkin pakko pyrkiä tähän, sillä maan talous ei mene kovin hyvin. Iranissa on myös vaadittu kaikenmaailman terroristien avokätisen rahoittamisen loppua, ja varojen käyttämistä kotimaisiin tarpeisiin.
Iranin presidentinvaaleissa äänestysaktiivisuuden nousu, ja Pezeskianin voitto, kertovat iranilaisten valmiudesta normaalin kanssakäymiseen ulkomaiden kanssa. Gazan sota, joka alkoi 07.10. 2024, olisi voinut kääntää Iranin sisäisen asetelman takaisin jyrkän linjan kauteen, mutta näin ei näytä käyneen, huolimatta Iranin perinteisen ystävän, Hamasin johtajan Ismail Haniyehin, salamurhasta Teheranissa elokuussa 2025.
Lokakuussa 2024 alkaneeseen Gazan sotaan liittyy myös Israelin ja Iranin ”raketti-maaottelu”, jolla olisi voinut olla koko maailmalle traagisia ulottuvuuksia: Iran on Venäjän läheinen liittolainen, ja sen Ukrainassa käymän sodan tärkeä tukija.
Iranin syksyinen raketti- ja drooni-isku Israeliin jäi ”tuhnuksi”, eikä aiheuttanut vahinkoja juurikaan. Israelin vastaiskutkaan eivät olleet kovin tuhoisia: Maailma pelkäsi Israelin iskevän Iranin öljyteollisuuteen ja tietty ydinlaitoksiin, mutta nämä saivat olla turvassa. Sensijaan Vänäjälle tärkeä iranin ohjustuotanto menetti rakettipolttoaine-tehtaan, ja Saheed-drooneja -Venäjän käyttöön- valmistava tehdas katosi savuna ilmaan.
Kas, Israelin F-35:t ja niiden avaamaa tietä tulevat F-16 ja F-15 -hävittäjäpommittajat tuhosivat vaivatta Iranin Venäjältä saaman It-ohjuspatteri-kaluston. -Iranin kärsimättä mainittavia miehistötappiota (5+1 vainaata). Toki, Israelin kaikki lentokoneet palasivat tukikohtiinsa ehjinä.
Pian tämän jälkeen Pezeskian sai kiukkuisen ryöpytyksen venäläiseltä propaganda-trollilta: Pezeskian oli kuullemma ”uskonut Washingtonin lupauksiin”, -voitteko kuvitella!
Ei tullut (salaisen) ydinasevallan, Israelin, ja (halukkaan) melkein-ydinvallan Iranin välistä nikka-pokkaa. -Kukapa sitä olisi halunnut? (Joku varmaan, kun näin lähellä käytiin?)
Iranin taloudellinen umpikuja, ja miltei koko maahan -parikin kertaa- levinneet protestit, joissa oli kyseenalaistettu pappisvalta ja koko ’Iranin islamilaisen tasavallan’ olemassaolon oikeus, -ne saattoivat olla jopa vahvempi impulssi Teheranin hallitukselle etsiä yhteyttä muuhun maailmaan, kuin Trumpin ultimaatumi tänään?
Kumman tien Iran valitsee: Eristäytymisen ja konfliktin muun maailman kanssa, vaiko oman kansan elintason nostamisen pääsemällä sopimuksen kautta maailmanmarkkinoille, -sen ratkaisee Iranin sisäinen kehitys: Konservatiinen vai maltillinen linja. -Lienee helppoa hahmottaa, mihin suuntaan esm. Israel-Iran-rakettiskaba olisi viisarin kääntänyt.
Presidentti Donald Trump ehti ottaa jo aiemmin kantaa kysymykseen Iranin ydinasehake-kysymyksen rakaisusta: Sopimuksella se hoituu. -Onko Trump tänään mitä mieltä, se jää nähtäväksi.
”Big Deal!”
Trump sanoi sunnuntaina Fox Newsin haastattelussa, että hän haluaisi päästä sopimukseen, koska hän ei halua satuttaa Iranin kansaa. Hän korosti myös, että Iranin kanssa on mahdollista päästä ”suureen sopimukseen”.
Iranin YK-valtuutettuQalibaf vahvisti tänään, että Teheran harkitsisi neuvottelujen aloittamista Yhdysvaltojen kanssa, jos neuvottelujen tavoitteena on käsitellä Iranin ydinohjelman mahdollisesta sotilaallisesta käytöstä. … Jos neuvottelujen tavoitteena on Iranin rauhanomaisen ydinohjelman purkaminen, tällaisia neuvotteluja ei koskaan käydä, sano Iranin valtuutettu.
Qalibaf ilmaisi myös epäuskoa: ”Trumpin toimet muiden maiden kanssa osoittavat selvästi, että hänen väitteensä neuvotteluista Teheranin kanssa ovat vain temppu (Iranin) riisumiseksi aseista”.
Iranin YK-valtuutetun puheita voi tarkastella kotiyleisölle suunnattuina.. Iranin korkein johtaja Ali Khamenei oli siis sanonut eilen lauantaina, että Iran ei neuvottele painostuksen alaisena. -Tähän vastakommentin siis kuulimme tänään Trumpilta.
Trump kertoi perjantaina ehdottaneensa Iranin johdolle keskiviikkona (06.03.) lähettämässään kirjeessä, ydinneuvottelujen aloittamista. Tänään sunnuntaina on se ääni kellossa, että neuvottelut olisivat Iranin viranomaisille paljon parempi vaihtoehto, kuin sotilaallinen ratkaisu.
Iranin ja Yhdysvaltain kiista on kokenut vaiheita presidenttien vaihtuessa molemmissa maissa, eikä maiden sisäpolitiikka sekään jää funktiotta. 
- Loppukevennys, jos sallitte: ’Nyt tarvitaan diili-miestä. -Mistäs sellainen saadaan?’
Lukemista:
Trump: Iranin ydinpommi-hanke estetään diplomaattisesti, -ei sotilaallisesti
Persiassa (Iranissa) tapetaan lapsia! -Missä mielenosoittajat tänään?
Sofia Virran kannanotto islamistiseen pukeutumiskoodiin saa somessa kannatusta, -jos vastustustakin
Israelin vastaisku Iraniin oli rajoitettu, -Harmagedon viivästyy
[…] Trumpilta ultimaatumi Teheranille: Sota tai diili […]
[…] Trumpilta ultimaatumi Teheranille: Sota tai diili […]