Niin, että jos nyt monen vihervasemmistolaisen mielestä asiat ovat Suomessa huonosti, niin toisenlainen lopputulos 1944 olisi johtanut siihen, että tuhansia, kymmeniä tuhansia suomalaismiehiä taistelisi parhaimmillaan Venäjän joukoissa Ukrainaa vastaan.
Venäjähän on johdonmukaisesti harjoittanut -ainakin Leninin ellei jopa tsaarien ajoista lähtien- taktiikkaa jossa sotatantereille ajetaan sen etuja puolustamaan vähemmistökansojen nuoret miehet ja jos on aivan pakko niin sitten maaseudun venäläisetkin kelpaavat.
Nyt olemme tilanteessa jossa Venäjän tämän kertaista ala-arvoista ryöstö- ja raiskaussotaa käymään on vähemmistöjen lisäksi ostettu -ruokaa ja rahaa vastaan- pohjois-korealaisia.
Täytyy muistaa myös se seikka, että olimme vielä maailman silmissä kehitysmaa niinkin myöhään kuin vuonna 1930. Mutta kaikkein kirkkaimpana on kuitenkin muistettava, että meille ei syntynyt natsipuolueita, eikä meillä ollut juutalaisvihamielisyyttä, ei sotaa ennen, ei sen aikana, eikä jälkeenkään paitsi ehkä nyt; Kun katsoo noita Helsingissä järjestettyjä antisemitistisiä palestiinalaislippuja liehuttavia mielenosoituksia.
Me emme hurahtaneet natsismiin. Meillä oli kyllä joitakin vuosia IKL, eli Isänmaallinen KansanLiike niminen puolue, mutta sen kannatus jäi nykyisten Vihreiden lukemiin, eli sillä oli pahimmillaan 15 kansanedustaa, – Vihreillä nyt 13.
Toki ilmastonmuutoksesta IKL ei puhunut mitään, mutta yksi yhteinen piirrehän noilla kahdella on: Molemmat keskittyvät politiikassaan muiden ihmisten pakottamiseen, ja toista mieltä olevien suiden tukkimiseen, mutta tässä maassa jossa vapaus on keskeinen arvo, niin nuo synkät, diktatoriset ajatukset eivät tule koskaan menestymään.  Eivät menestyneet 1930- luvun Suomessa, eivätkä menesty 2020- luvun Suomessa.
Saksa on ollut suurin kauppakumppanimme melkein aina, mutta myös Neuvostoliitto oli merkittävin kaikkein synkimpinä ”suomettumisen” vuosina, Neuvostoliiton kaaduttua, ja jo sitä ennen, Saksa oli meille ykkönen, mutta aivan viime vuosina sen ohi ovat menneet Yhdysvallat ja Ruotsi.
Saksan talouden kaikenpuoliseen pudotukseen, jonka toivoisi jo päättyvän, on vienyt nykyinen hallitus jossa Vihreät ovat saaneet häärätä mielin määrin. -Siis puolue jonka kannatus oli 2021 vaaleissa 14,8 %:a.
Nyt kuitenkin saksalaiset ovat heränneet ko. puolueen ajamaan ahdinkoon. Onneksi tulevia maaliskuun liittopäivävaaleja vaaleja silmällä pitäen -mielipidetiedustelujen mukaan siis- Vihreät on uppoamassa alle kymmenen prosentin kannatukseen, mikä antaa toivoa kaikenpuolisesta elpymisestä niin Saksalle, kuin saksalaisillekin, sekä muulle Europalle mukaan lukien Suomelle.
Voi siis toivoa ,että hulluntouhut Saksassa loppuvat, ja päästään aikuismaiseen talous- ja ulkopolitiikkaan. Nyt on vielä muutaman kuukauden vihreä talousministeri ja vihreä ulkoministeri. Puolustuksellisesti tilanne on tänä päivänä Suomen kannalta aivan toinen, kuin se oli 80 vuotta sitten, jolloin me de facto olimme täysin Saksan varassa.
Nyt me olemme NATOssa yhtenä tasa-arvoisena kumppanina. Olemme suhteessakin vauras maa, ei vain eurooppalaisessa mittakaavassa vaan myös globaalisti per capita, eli kuulumme noin 20 ”rikkaimman” maailman maan joukkoon.
Puolustuksemme on teräksen luja: Meillä on Euroopan vahvin tykistö, meillä on 900 000 miehen ja naisen reservi, meillä on F 35 -koneet saatuamme F 18 hävittäjien (eihän niitä romuteta) ansiosta yhden kyvykkäimmistä ilmavoimista Euroopassa, ja myös sotalaivastomme on ainakin parempaa keskitasoa Euroopassa. Ilmatorjuntamme tulee aivan lähikuukausina olemaan maailmaan parhaalla tasolla, kiitos Israelin meille myymien ”Daavidin linko” -ilmatorjuntaohjusten.
Niiden kyvystä paljon kertoo se, että kun Iran tuossa aiemmin tänä vuonna hyökkäsi peräti 324 ohjuksen voimin Israelin kimppuun, niin niistä jäi torjumatta kaksi: Toisen havaittiin lentävän tyhjälle aavikolle ja toinen räjähti omia aikojaan jossakin Punaisen meren pohjukassa. Me emme enää tarvitse Saksaa, ei niin kuin aiempina vuosina ja vuosikymmeninä, jolloin Saksa oli Suomelle monessa mielessä välttämättömyys, mutta tietenkin haluamme olla edelleen Saksan kanssa hyvissä väleissä, käydä kauppaa, tehdä kulttuuriyhteistyötä jne.
Suomi on kasvanut Saksan rinnalle, ei väkimäärässä, eikä edes vauraudessa, mutta kyvyssä selvitä tarvittaessa ilman Saksaa. Olkoonkin, että meillä on paljon velkaa, meidän ”sotemme” on enemmän tai vähemmän solmussa, ja yhtä ja toista isompaa ja pienempää korjattavaa on, mutta jos vertaamme muihin maailman maihin niin me olemme tänä päivänä vahvempia kuin koskaan.
Siksi on tärkeää, että Suomi on erittäin vahva tänään, on sitä taloudellisesti, poliittisesti, kulttuurisesti kuin sotilaallisestikin. Vaikka Saksassa valtapuolueeksi noussee Suomen Kokoomusta vastaava CDU, niin on kuitenkin pidetty mahdollisena, että pienenevä Vihreät saisi edelleen mellastaa Saksan hallituksessa. Tämän haittatekijän eliminoimiseksi on meille äärimmäisen tarkeää, että olemme ohittaneet Saksan, – Euroopan yhden vahvimman ja maailman vahvimman talouden. Ruotsi ja Yhdysvallat ovat luotettavia kumppaneita Suomen kannalta. Totta on että Trump tulee vahtimaan kotkan tavoin maansa etuja kauppapolitiikassakin, ja on hurskastelua väittää, etteivätkö muutkin maat tee siinä asiassa minkä pystyvät, mutta meille näyttää sekavasta maailman tilanteesta huolimatta käyvän hyvin.
Seppo Huhta