Minja Koskela kiertää kehää: ’Eläkkeistä ei sukupolvisotaa”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela otti tänään kantaa Vihreiden Atte Harjanteen outoon avaukseen eläkkeistä. Koskela torjuu ’suurten ikäluokkien’ syyllistämisen ”ympäristön kuormittamisesta”, -kuten oikein onkin- mainitsematta Harjannetta suoraan. Koskelan kritiikki on kuitenkin -valitettavasti- näköalatonta, eikä hänen parametreillaan vastata hyvinvointivaltioon juuri nyt kohdistuviin uhkiin.

Atte Harjanteen kokonaiskuva eläkejärjestelmämme kriisistä on pinnallinen, ja tavanomaisuuksia toistava. Harjanne tuntuu nielleen purematta yleisen hokeman ”suurista ikäluokista, jotka syövät nyt työelämässä olevien eläkemaksukertymää”, ja visioi sen mukaan. -Ymmärtämättömyys on sallittua ’Takarivin-Taaville’, mutta ei vastuulliselle poliitikolle, joka saattaa joskus kantaa ministerinsalkkua.

Väännän rautalangasta:

• Ensimmäiset kansaneläke– kuten työeläke-maksuja maksaneet ikäluokat eivät rahoittaneet palkastaan pidätetyillä maksuilla minkään ”edellisen sukupolven” eläkkeitä, koska nämä eivät mitään eläkkeitä saaneet: Kansaneläkelaitos (Kela) keräsi -1937 alkaen- tulevien kansaneläkkeen saajien maksut heidän henkilökohtaisille Kela-tileilleen, joihin kertyneillä varoilla piti maksettaman heidän tulevat eläkkeensä.

Ensimmäiset täydet kansaneläkkeet olisivat tulleet maksettaviksi vasta 40 vuoden kuluttua (1937:stä)

Aluksi eläkkeet olivat hyvin pieniä (-kun kertymää eläketilillä oli vähän): 1950-luvun alussa kuukauden eläkkeellä sai vain noin kolme kiloa kahvia. Ensimmäiset täydet eläkkeet olisivat tulleet maksettaviksi vasta 40 vuoden kuluttua. Ensimmäisenä vuonna kansaneläkettä sai vain 221 henkilöä, ja monet eivät edes tienneet oikeudesta eläkkeeseen. (Lainaus: Kela, -linkki alempana.)

Eläkejärjestelmää uudistettaessa v.1962 –työeläkettä perustettaessa- kansaneläkkeen maksiperustetta muutettiin, ja henkilökohtaiset Kela-tilit lakkautettiin. Yksityistetty työeläkejärjestelmä jatkoikin sitten kertymä-perustaista eläkevakuutuksen tarjontaa.

Harjanne, -kuten valitettavasti ei Koskelakaan, ei tunne eläkejärjestelmien historiaa: Paljonpuhuttu ’edellinen sukupolvi’ jonka eläkkeiden maksaminen rasittaisi tänään työelämässä olevien eläke(säästö)kertymiä on väärinkäsitys, vaikkakin hyvin yleinen.

On surullista, että Koskela -kritisoidessaan oikeutetusti Harjannetta- kiertää samaa umpikehää, kuin kritiikkinsä kohde.

Minja Koskela kirjoittaa:

– Eläkejärjestelmän uudistamisesta ei pidä tehdä sukupolvisotaa. Merkittävä osa suurista ikäluokista syntyi äärimmäiseen köyhyyteen, jossa ruoan ja vaatteiden saaminen saattoi olla Unicefin avustuksien varassa. Heidän työeläkkeensä on usein pieni tai olematon, ja puheet “eniten haittaa aiheuttaneesta sukupolvesta” tuntuvat varmasti loukkaavilta, Koskela toteaa tiedotteessaan. (-Lähettäkää ne jatkossa meille suoraan: toimitus-at-uutispeili.fi.)

”Suomessa valmistellaan parhaillaan eläkeuudistusta, jossa pyritään noin miljardin euron sopeutukseen”

Koskela jatkaa kiinnostavasti: ”Suomessa valmistellaan parhaillaan eläkeuudistusta, jossa pyritään noin miljardin euron sopeutukseen.” Hän ei kuitenkaan kysy, mistä tämä miljardin vaje on ilmaantunut?

”Tällaisilla ehdotuksilla ei ole mitään tekemistä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kanssa”, Koskela jatkaa, -pysytellen eläkekeskustelun umpikujassaan. Kysymys suurista eläkkeistä kontra pienet on Koskelalle keskeinen, mutta eikös se oli hänen kohdistamaansa vastakkaisuuden rakentamista, vain hiukan toisin keinoin ja toisessa kohdassa.

– Vasemmistoliitto on esittänyt yhtenä ratkaisuehdotuksena niin sanottua progressiivista indeksiä, jossa osa työeläkkeiden korotuksista toteutettaisiin euromääräisinä. Tämä hillitsisi suurten eläkkeiden kasvuvauhtia oikeudenmukaisemmin kuin yleiset indeksijäädytykset, Koskela sanoo.

”Ei sukupolvisotaa!” -OK, mutta ei eläkeläisten kesken mitään luokkasotaakaan. Sovitaanko?

Minja Koskelan, Atte Harjanteen ja hallituksenkin olis ehkä syytä kohdistaa kaikki huomio suomalaisten tulevien ja tämänhetkisten eläkkeensaajien jo maksamien eläkesäästöjen turvaamiseen, -ne ovat vaarassa.

Eläkejärjestelmän kaatuessa menetämme kaikki mahdollisuudet säilyttää hyvinvointivaltio, jonka olemme parin sukupolven aikana rakentaneet suurin ponnistuksin. -Miltä Suomi sen jälkeen näyttää, se n kauhuskenaario.

Pekka Kemppainen

Luettavaa/katsottavaa:

• Vasemmisto.fi 05.11. 2024: Min­ja Kos­ke­la: Elä­ke­jär­jes­tel­män uu­dis­ta­mi­ses­ta ei pi­dä teh­dä su­ku­polvi­so­taa,
• Vasemmistoliitto 19.10. 2024: Minja Koskelan ’linjapuhe’,
• Kela,
• Lisää kauhu-skenaarioita: Helsingin Sanomat 26.-27.05.,
• Kansaneläke nosti vanhukset köyhyydestä,
• Talouselämä 23.05. 2024: Valtion pörssisalkusta on haihtunut liki 20 miljardia euroa – Näin Varman Risto Murto kommentoi Fortumin ja Nesteen tilannetta; Valtion pörssiomistusten arvo on lähes puolittunut vuodesta 2021. Petteri Orpon (kok) hallitukselta odotetaan pian valtion omistajapolitiikkaa ohjaavaa uutta periaatepäätöstä.,
• Eläkkeensaajien keskusliitto,
• Helsingin Sanomat 15.09. 2024: Salaisissa neuvotteluissa selvitetään uutta tapaa sijoittaa suomalaisten eläke­varoja – ”Todella huolestuttavaa”; Eläkeyhtiöille selvitetään mahdollisuutta velkavivuttamiseen. Yhtiöt voisivat hakea lainaa ja sijoittaa lainatut rahat esimerkiksi osakkeisiin.
• Verkkouutiset 15.09. 2024,

Näkeekö Vasemmisto hyvinvointivaltion olevan vaarassa, -vai jatkaako vanha jakopolitiikkaansa

Minja Koskela: ’Suomen hallitus jatkaa vastuutonta pakittelua’, YK:n luontokokous pettymys

Eläkesäästöt sulaa, -mitä hyvinvointivaltion jälkeen

Toistuuko ’Sonera-ceissi’: Eläkesäästöt vapautetaan ’vivutukseen’