Valtiontalouden sopeutus ja kulukuri sattuvat joskus aivan vääriin kohteisiin, kuten menneisyyttä koskevan tutkimustiedon ja -lähteiden saatavuuteen yleisölle.
(Kuvaan on käytetty mm. Akseli Gallen-Kallelan aineistoa.)
Menneisyys on mennyttä, mutta on yhä mukana suomalaisten identiteetin rakentumisessa, Valitettavasti eri aikoina suuren yleisön tiedonsaanti on ollut kulloisenkin poliittisen narratiivin suodattama, eikä se ole aina tukenut yleisön mielenkiintoa oman kansan menneisyydestä. Vallitseva konsensus on myös säästynyt haasteilta, -sekä uusien näkemysten että aiemmin kerätyn tiedon taholta.
Museoviraston kirjasto, joka aiemmin toimi Helsingin keskustassa, Nervanderinkadulla, -nyttemmin piilossa Viikin kampuksella– on ollut antoisa kohde historiasta kiinnostuneille ja menneisyyttä tutkiville amatööreillekin. Nyt tämä tiedon keidas on vaarassa. Julkaisemme Suomen Muinaismuistoyhdistyksen avoimen kirjeen kirjaston säilyttämisen puolesta,
Seuraavassa Muinaismuistoyhdistyksen avoin kirje Museoviraston pääjohtajalle:
Avoin kirje Museoviraston kirjaston säilyttämisen puolesta
28/09/2024 / TiedottajaHyvä pääjohtaja Tiina Merisalo,
Olemme saaneet tietoomme, että Museoviraston yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä on kaavailtu kirjaston uudelleenorganisointia tai jopa lakkauttamista. Asia koskee keskeisellä tavalla myös Suomen Muinaismuistoyhdistystä, vaikka neuvottelevat tahot eivät ole olleet meihin yhteydessä.
Yhdistyksen kirjakokoelma on sijoitettu Museoviraston kirjastoon, jossa se on kaikkien käytettävissä.
Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kirjasto koostuu pääasiassa arkeologian, historian, kansatieteen ja taidehistorian julkaisusarjoista sekä museoiden näyttelyluetteloista. Kirjakokoelma on sijoitettu Museoviraston kirjastoon, jossa se on kaikkien käytettävissä. Kokoelmaan kuuluvat luonnollisesti myös yhdistyksen omat julkaisusarjat eli Suomen Museo-Finskt Museum, Iskos, Kansatieteellinen Arkisto ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja.
Yhdistyksen kirjakokoelmaan kuuluu monia harvinaisia niteitä, joita ei muista suomalaisista kirjastoista löydä.
Suomen Muinaismuistoyhdistyksellä on 127 ulkomaista ja 70 kotimaista vaihtokumppania – tieteellisiä seuroja, museoita ja tutkimuslaitoksia, joille lähetetään yhdistyksen julkaisusarjojen uutuuksia. Museoviraston kirjastossa vastaanotetaan kotimaisten ja ulkomaisten vaihtojen kautta n. 300 kausijulkaisunimekettä ja kokoelmiin luetteloidaan vuosittain runsas 100 vaihdon kautta saatua monografiaa. Eniten ulkomaista kirjallisuutta saadaan Pohjoismaista, Baltiasta ja Saksasta. Yhdistyksen kirjakokoelmaan kuuluu monia harvinaisia niteitä, joita ei muista suomalaisista kirjastoista löydä.
Kirjasto alkoi karttua jo yhdistyksen ensimmäisenä toimintavuonna 1870, jolloin myös ensimmäiset vaihtosuhteet luotiin. Vuonna 1900 nimekkeitä oli jo noin 3000 ja vaihtosuhteita 67. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kirjakokoelma sijoitettiin aluksi Kansallismuseoon, ja se on siitä lähtien ollut tärkeä osa vuonna 1974 muodostettua Museoviraston kirjastoa.
Esitämme vakavan huolemme kirjakokoelmamme kohtalosta, ja laajemmin koko kulttuuriperintöalalle keskeisestä Museoviraston kirjaston ja sen asiantuntevan henkilökunnan tilanteesta. Edelleen vetoamme neuvotteluosapuoliin, jotta sivistyksen teemavuonna olisi rohkeutta vaalia suomalaista kulttuuriperintöä ylläpitävää instituutiota sekä rakentaa tiedolle ja tutkimuksen arvostukselle perustuvaa tulevaisuutta.
Helsingissä 27.9.2024
Elina Räsänen
Suomen Muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtaja
Johanna Enqvist
Suomen Muinaismuistoyhdistyksen varapuheenjohtaja
Mitä tuon sulkemisella säästettäisiin? Pennosia. Täysin järjetöntä sulkea tai muuten hankaloittaa tuollaisen palvelun olemassaoloa.