Sivistysvaliokunta kannattaa mietinnössään hallituksen esitystä, jossa perusopetuslakiin ehdotetaan lisättäväksi kansallisesti yhtenäiset oppilaiden arviointiin ja opinnoissa etenemiseen liittyvät säännökset.
Sivistysvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä perusopetuslain muuttamiseksi (HE 35/2026) valmistui keskiviikkona. Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä eräin huomioin muutosesityksin. Mietintö on yksimielinen ja sisältää lausumaehdotuksen.
Osaamisen arvioinnin kriteerit yhtenäisiksi
Hallituksen esityksen tarkoituksena on toteuttaa niin sanottu perusopetuksen osaamistakuu hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen mukaisesti.
Osaamistakuulla tarkoitetaan valtakunnallisesti määriteltyjä yhtenäisiä menettelyjä, joilla varmistetaan, että jokaisella perusopetuksen päättävällä nuorella on riittävät perustaidot, kuten luku-, kirjoitus- ja laskutaito. Tavoitteen saavuttamisen turvaaminen edellyttää, että perusopetuksessa on selkeät kansalliset tavoitteet osaamiselle ja että osaamisen arviointi perustuu yhtenäisiin kriteereihin.
Osaamistakuun toteuttamiseksi esityksessä ehdotetaan lisättäväksi perusopetuslakiin kansallisesti yhtenäiset oppilaiden arviointiin ja opinnoissa etenemiseen liittyvät säännökset.
Esityksen mukaan opetussuunnitelman perusteissa määritellään kansallisesti vähimmäisosaamisen taso, joka on edellytyksenä vuosiluokalta toiselle siirtymiseen.
’Oppimistulokset heikenneet pitkään’
Esityksen taustalla on pitkään jatkunut perustaidoissa, erityisesti lukutaidossa, havaittu oppimistulosten heikkeneminen.
Myös oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet, ja heikon osaamistason oppilaita on aikaisempaa enemmän. Osalla perusopetuksen päättävistä oppilaista ei ole riittävää osaamista pärjätäkseen toisen asteen opinnoissa.
’Hyviä arvosanoja saatu heikommalla osaamisella’
Samanaikaisesti, kun oppilaiden oppimistulosarvioinnit osoittavat osaamistason heikentyneen, kouluissa annetuissa arvosanoissa on havaittu inflaatiota, mikä tarkoittaa, että oppilaat ovat voineet saada hyviä arvosanoja heikommalla osaamisella.
Lisäksi oppimistulosarviointien perusteella samalla osaamistasolla olevat oppilaat voivat eri kouluissa saada toisistaan poikkeavia arvosanoja. Tutkimus- ja arviointitiedon perusteella on tarpeen tarkentaa erityisesti hylätyn ja hyväksytyn arvosanan rajanvetoa sekä määritellä vähimmäisosaaminen ja sen arviointi kansallisesti.
Hallituksen esitykseen sisältyy osaamistakuun toteuttamista edellyttävien säännösmuutosehdotusten lisäksi ehdotukset muun muassa asetuksenantovaltuutuksien ja Opetushallituksen toimivaltaa koskevien säännösten tarkistamiseksi vastaamaan perustuslain edellyttämiä täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimuksia.
Valiokunta toteaa, että säädösesityksen tarkoituksena ei ole muuttaa nykyistä oppilaan arvioinnin keskeistä sisältöä vaan vahvistaa säädösperustaa yhdenvertaiselle oppilaan arvioinnille.
Valiokunta korostaa, että osaamistakuun toteuttamiseksi oppiainekohtaisten tavoitteiden ja sisältöjen sekä oppilasarvioinnin kriteereiden tulee muodostaa selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus. On hyvä, että valtakunnalliset kriteerit laaditaan opetussuunnitelman perusteissa vuosiluokkakohtaisesti.
Valiokunta pitää valtakunnallisesti yhtenäisesti sovellettavia säännöksiä merkityksellisinä oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Niillä varmistetaan, että arviointi on yhdenmukaista ja siten opetuksen järjestäjästä tai opettajasta riippumatonta.
Arvioinnin yhdenmukaisuudella on erityinen merkitys perusopetuksen päättöarvioinnissa, koska sen perusteella suoritetaan valinnat perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.
Luokallejättäminen, jos oppilas ei ole saavuttanut vähimmäisosaamista
Valiokunta pitää hyvänä, että hallituksen esityksessä on korostettu oppimisen tuen ensisijaisuutta siten, että oppilaan tulee saada hänen tarpeidensa edellyttämiä tukitoimia ennen kuin luokalle jättämistä. Valiokunta korostaa, että oppilaan luokalle jättäminen on viimesijainen pedagoginen ratkaisu, eikä se voi perustua terveydentilaan, vaan ainoastaan tilanteeseen, jossa oppilas ei ole saavuttanut vähimmäisosaamista hänelle annetuista tukitoimista huolimatta.
Arviointia koskevien säännösmuutosten keskeinen tavoite on, että oppimisen tavoitteet ja niihin suhteutettu arviointi tehdään näkyvämmiksi ja että osaamisen kehittymistä seurataan järjestelmällisesti eikä vasta vuosiluokan päättyessä.
Tarkoituksena on myös se, että uudistuksen myötä huoltajien on helpompi ymmärtää, mitä oppilaat ovat oppimassa, ja miten oppilaiden etenemistä arvioidaan.
Tämän on arvioitu vähentävän tilanteita, joissa ongelmat tavoitteiden saavuttamisessa tunnistetaan liian myöhään ja luokalle jääminen on ainoa vaihtoehto.
Valiokunta toteaa, että ehdotettu uudistus ei ole vain lainsäädännön vaan myös toimintakulttuurin muutos. Lainsäädännön uudistamisessa kattavalla ja pitkäkestoisella toimeenpanon tuella on keskeinen merkitys. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että ehdotetun uudistuksen toimeenpanoa tuetaan vahvistamalla kaikkien opettajien oppilasarvioinnin osaamista.
Valiokunta painottaa, että uudistusta tulee seurata tarkoin kiinnittäen huomiota muun muassa esityksen tavoitteena olevan oppimisen ja osaamisen arvioinnin yhdenvertaisuuden edistämisen toteutumiseen.
Miten asian käsittely jatkuu:
Asia etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon, joka käsittelee lakiehdotusta sivistysvaliokunnan mietinnön pohjalta. 
Luettavaa: