Näin sanoi oikeusministeri Leena Meri tänään tiistaina alkaneessa eduskunnan ensi vuoden valtion talousarvioita koskeneessa keskustelussa. Ja tottahan se on, että kansalaiset eivät pääse oikeusistuimiin, koska resursseja ei ole tarpeeksi.
Oikeusministeri Leena Meri kertoi, että tätä helpotetaan lisäämällä 35 miljoona euroa nimenomaan tuohon ongelmaan. Kaiken kaikkiaan oikeuslaitos saa lisää 135 miljoonaa. Koko hallinnonalan budjetti on 1,2 miljardia euroa.
Tuo raastuvanoikeuksien suoranainen heitteillejättö on merkinnyt inhimillisten kärsimysten lisäksi mm. rikosten vanhentumista, koska ”suppilo”, eli raastuvanoikeudet, eivät kykene käsittelemään riittävän nopeasti esillä olevia rikos- ja riita-asioita.
Hallitus: Olemme kaikessa oikeassa. Oppositio: Olette kaikessa väärässä
Eduskunta käy taas vuosittaista ”eipäs-juupas”-keskustelua, joka kestää ainakin perjantai-iltaan saakka.
Hallitus todellakin ottaa uutta velkaa noin 12 miljardia euroa noin 88 miljardin euron budjetin menojen kattamiseen.
Oppositio sanoo, että :joo kyllä rahaa tarvitaan ja velkaakin on otettava, mutta rahat pitää jakaa ”oikeudenmukaisemmin”. Itseasiassa suurimman oppositiopuolueen, eli demareidenkin, papereissa myönnetään, että valtion talous pitää saada kuntoon, mutta ei juuri nyt.
Hallitus: Kasvua tulee, Oppositio: Liian vähän
Tilanne on juuri nyt hankala. Siitä ei hallituskaan mihinkään pääse. Työttömyysaste on jo kivunnut yli 8 %:n ja työttömiä henkilöitä on 306 000. Se on paljon se. Työssä olevien määrä Orpon hallituksen aikana on laskenut 50 000: lla, -sekin on paljon se. Varsinkin, kun piti luoda vähintään 80 000 uutta työpaikkaa.
Kuluvan vuoden talouden kasvuprosentiksi tulee valtiovarainministeriön mukaan 1 -siis yksi prosentti- mutta VVM ennustaa ensi vuodelle 1,7 %:a kasvua, vuodelle 2026 1,5 %:a ja seuraavalle vuodelle 1,3 %. Jos ja kun nuo luvut toteutuvat, niin Suomi-neidon nenä alkaa pikku hiljaa nousta pysyvästi veden pinnan yläpuolelle (toki kaukana ovat 1980-luvut vuosittaiset 3-3,5 %.n kasvuluvut). Tähän jos mihin on lainattava politiikkojen vakiolausetta: ”jää nähtäväksi”.
Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla järkyttävät maahanmuuttajien työttömyysluvut
Vantaalla ulkomaalaistaustaisista on työttömänä 46,5 %:a, Espoossa 43 %:a ja Helsingissä 36,5 %:a, mutta mitä sanoi oppositio, esimerkiksi entinen työvoimaministeri SDP:n Tuula Haatainen: ”me tarvitsemme lisää maahanmuuttoa, emme pärjää ilman heitä”. Ja sama tilanne tuon joukon sisällä vallitsee niin kuin on vallinnut jo 90-luvun alusta, eli somalien työttömyysaste on puolet enemmän kuin muista maista tulleiden, kun taas vietnamilaisten työllisyysaste on parempi kuin kantasuomalaisten. Somaliassa ei ole ollut sotaa sitten vuoden 2010, -somalien on aika lähteä kotiin.
Kyynisesti voisi Haataisen huutoon vastata, että jos kysymys on tieten tahtoisesta Suomen hyvinvoinnin alasajosta ja kansalaisten lompakoitten tyhjentämisestä, niin todellakin ”tarvitsemme” tänne kymmeniä, satoja tuhansia uusia maahanmuuttajia, suoraan sosiaalitoimistoon.
VVM: Marinin hallituksen jatko olisi merkinnyt likimain yli 16 miljardin lisävelanottoa
Tämä selviää sillä, mitä Marin & kumpp. lupasivat vaalitaistelun alla, eli mitään rakenteellisia uudistuksia ei olisi tullut. Varsinaisesti ei olisi säästetty mistään. Ja samaan tulokseen on päätynyt myös Valtiovarainministeriö omissa laskelmissaan, eli vähintään neljä miljardia enemmän velkaa kuin Orpon hallitus ottaa.
Vähintään yhtä vakava kysymys on, että saisimmeko enää lisää velkaa, -ainakaan mihinkään järjelliseen korkoon. Nyt korkomenot ovat jo yli kolme miljardia vuodessa, siis 12 mrd:n lisävelasta menee 25 %:a korkoihin. Maahanmuuton nettokustannukset ovat myös ne yli kolme miljardia euroa vuodessa, siis korkoihin ja maahanmuuttoon uppoaa puolet hallituksen ottamasta lisävelasta. -Surullista.
”Marinoimalla” olisimme ilmeisesti polttaneet Suomen luottoluokituksen ja maksukyvyn niin karrelle, että jäljelle olisi jäänyt vain se ”vaihtoehto”, että mitä me emme myy, -ei se mitä me valtion omaisuudesta myymme- ja olisiko sekään riittänyt. Muuten valtiolla on osake- ja pörssiomistuksia 55 mrd euroa, josta saamme vuodessa korkoa 1,2 miljardia euroa korkotuloja, eli onhan sekin jotakin.
Pääministeri Petteri Orpon mukaan tämänkin budjetin keskeinen tavoite on kuluvan eduskuntakauden aikana kääntää valtakunnan velka-aste laskusuuntaan. Keskeinen tekijä tuon tavoitteen saavuttamisessa on kasvun aikaansaaminen.
Keskustelu budjetista jatkuu, mutta hallitus vie budjetin läpi takanaan olevan eduskunnan enemmistön turvin: ”näin on aina ollut ja näin on aina oleva”. niin kuin Sinuhe egyptiläisen palvelija Kaptah sanoi.
Seppo Huhta
Pekka Kemppainen