Monelta television katsojalta rävähtivät silmät selälleen, kun MTV:n sinänsä tyylikkäästi toteuttaman Jussi-gaalan kohokohdan vuoro tuli -illan viimeisenä ohjelmanumerona, ja lavalle kutsuttiin kiihkeimmin odotetun parhaan kotimaisen elokuvan Jussin jakaja.

Kun kerran jo oli saatu nähdä urheilu- ja kulttuuriministeri Sari Multalan (Kok.) tyylikäs esiintyminen, niin olisi odottanut, että tähtihetken kruunaisi rennon miehen maineessa oleva uusi Tasavallan presidentti Alexander Stubb tai pääministeri pääministeri Petteri Orpo, kokoomuslainen kyllä hänkin, tai edes nykynäyttelijöidemme todellinen ”Grand old man” -viime vuonna ”Betonijussillakin” elämäntyöstään glorifioitu Esko Salminen mutta ei.

Jostakin ilmeisesti kulttuuri- ja ennen muuta elokuvaväkeemme liimautuneen vihreyden vuoksi kaapin ylimmäksi ”kukoksi” olikin nostettu kansanedustaja Pekka Haavisto, jolla ei ole koskaan ollut mitään yhteyttä elokuvaan, eikä juuri kulttuuriinkaan.

Haaviston valinta olisi ollut ymmärrettävää -ja olisi ollut linjassa- jos juhlaillan tuottajana olisi ollut MTV:n uutis-ja ajankohtaistoimitus,  mutta kun kysymys oli yhtiön viihdetuotannoista. Totta kai myös suomalaisten elokuvantekijöiden yhdistys Filmiaura, joka oikeastaan vastaa Jussiseista oli vankasti mukana järjestelyissä.

Suomen ”Oscareita” on jaettu jo vuodesta 1944, -siis jo silloin kun Lapin sotaa vielä käytiin. Tosin monilla, monilla muillakin mailla on omat Oscarinsa/Jussinsa, mutta Suomessa niillä on pisin perinne Euroopassa: Siis jo 80 vuotta.

Ensin mietin, että olisiko Pekan valinta perustunut samanikäisyyteen Jussin kanssa mutta ei, sillä eihän Pekka ole vielä 70 vuottakaan, -muutama vuosi puutuu.

Ei kehdattu perua jo sovittua keikkaa

Haaviston haalimiseen voi tietenkin olla monia eri syitä. Oma arvaukseni numero yksi on, että tuotanto on sopinut ennen presidentinvaalia, että Haavisto tulee uutena Tasavallan presidenttinä tähteilemään Jussi-gaalaan, mutta -vaikka Haavistoa eivät suomalaiset presidentikseen halunneetkaan Filmiauran ja MTV:n haaveista huolimatta- niin ei kehdattu tai haluttu perua jo sovittua ”keikkaa”. Toki Pekka Haaviston olisi itse pitänyt ymmärtää, että hän ei tuohon päärooliin ollut tässä tapauksessa sovelias henkilö.

Toinen mahdollisuus on se, että vihervoittoinen elokuvaväki ja ilmeisen vihervoittoinen MTV:n viihdetarjonnan johto halusi kerta kaikkiaan kumartaa Haaviston edessä, -vielä kerran.

Tappio presidentin vaaleissa vain oli niin katkera, että jotensakin piti osoittaa mieltä, -tässä tapauksessa suomalaisille television katsojille. Ja se ainakin tuli selväksi kenen puolella elokuvaväki seisoo. Mitä seisomiseen tulee niin pieni yksityiskohta, kun Pekka oli puheensa pitänyt niin satojen ihmisten joukosta vain yksi -tosin tunnettu- alan mies nousi taputtamaan seisaaltaan. Muut kait joko ymmärsivät, että Haavisto oli tässä yhteydessä väärä valinta, tai sitten eivät halunneet leimautua ”paatuneiksi” viherfaneiksi.

Jussi-gaala oli puitteiltaan mitä viihdyttävintä ja Maikkarin tutulla ammattitaidolla tehtyä televisiota.

Mutta on se vaan Filmiauralta ihme ketkuttelua, että kun Oscar-gaala jakaa edelleen (ensimmäinen kerta 1928) perustellusti mies- ja naispääosat, niin Suomessa jaetaan sukupuoleton Jussi. Kas kun eivät ole jo vaihtaneet ”Jussufiksi”. Jussiakin, -sehän on ihan selvä mies- ja vieläpä ilmeinen pohojalaanen.

Jotakin kertoo poliittisten voimasuhteiden muuttumisesta myös se, että kun Aki Kaurismäki -kestomenestyjä ei vain Suomen Jussien jaossa vaan maailmallakin- liki main potkaistiin ”kartanolle”. Akin tuorein ”Kuolleet lehdet”-elokuva, joka oli Suomen ehdokas ulkomaisen elokuvan parhaaksi Hollywoodissa, sai kylmää kyytiä. Akihan on tullut tunnetuksi hyvin vasemmistolaisesti ajattelevana elokuvan tekijänä, eikä hän ole sitä kieltänytkään.

Akin elokuvissa työläistarinat ja vähäosaisten maailma on korostetusti läsnä, mutta nyt Filmiaura on lähtenyt korostetun vihreälle linjalle, jossa vihreille uskolliset kaaderit saavat myös palkinnot. Ymmärrän toki, että elokuva kolttasaamelaisista sai huomiota, mutta sen ylistäminen alkoi muistuttaa likimain hurmoksellista ”Seidan” palvontaa. -Seita on saamelaisten pyhä paikka ja sen palvonta, esimerkiksi jokin iso kivenmurikka, on epäjumalanpaljontaa.

Oli muuten jotenkin liikuttavaa myös nähdä nämä itseensä ihastuneet, jotkut palestiinalaisten lippuja liehuttavat ja tietysti ”juutalaisnatsit” tuomitsevat, toisilta samanmoisilta sympatiaa kerjäävät ihmiset siellä lavalla. Kas,kun ei poltettu hirtettyjä Netanjahuja, tai vain suomalaisia persupolitiikkoja.

En nyt sanoisi, että ensi vuonna on odotettavissa Jussigaalan sijasta ”Vihergaala” mutta enpä paljon ihmettelisi.

Niin kuin urheilussa, niin myös taiteessa politiikka on ollut aina läsnä. Elokuvasta V.I.Lenin sanoi jo aikoinaan ,että ”elokuva on vahvin poliittisen propagandan väline”. Nähdyn Jussigaalan perusteella enää ei voi puhua edes ”vihervasemmistolaisesta” elokuvaväestä vaan yksinkertaisesti vihreästä elokuvaväestä.

Vahvasti sitä jää kaipaamaan aikaa, jolloin puoluepolitiikka ei olisi niin läpitunkevasti läsnä, vaan voisimme täysin rinnoin nauttia hienoista elokuvan tekijöiden saavutuksista yhdessä heidän kanssaan, ja kokea suurta myötätuntoa suomalaisen elokuvan menestyksestä. -Siis viime vuonna yli 40 uutta suomalaista elokuvaa! Se on upea saavutus.

Niin sitä vaan meinaan näistä uusista tuulista, että ”se mikä ei ole rikki, ei sitä tartte korjata”.

Seppo Huhta

One thought on “Miksi kansanedustaja Pekka Haavisto jakoi parhaan elokuvan Jussin”
  1. sisäpiiristä voin kertoa, että naiset eivät saa jussipalkintoa jos eivät ole harrastaneet seksiä ainakin yhden tuomariston miehen kanssa, olisi tässäkin feministeille aitoa oikeaa työtä naisten oikeuksien puolesta, muuta näyttelijäpiirit ovat umpikommunisitisia joten ei näytä ketään kiinostavan, maailman tappavimman suuntauksen edessä jopa ”natsit” ovat verrattavissa kuoropoikiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *