Kansanedustaja Mari Holopainen: Suomi käyttää tekoälypotentiaaliaan liian laiskasti.
(Arkistokuva: Mari Holopainen, kuvalähde: Eduskunta.)
Kansanedustaja Mari Holopainen (Vihreät) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miten Suomi aikoo hyödyntää ainutlaatuista asemaansa Euroopan tekoälykehityksessä ja varmistaa, etteivät maahan rakennetut osaaminen ja infrastruktuuri jää alihyödynnetyiksi.
– Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majasen tekoälyvisiointi osoittaa, että Suomella on vielä paljon kirkastettavaa tekoälystrategiassaan, Holopainen sanoo.
Holopaisen mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta eurooppalaisen tekoälyn edelläkävijäksi. EU investoi parhaillaan voimakkaasti yhteiseen tekoälyinfrastruktuuriin, Suomeen rakennetaan uusia datakeskuksia ja maassa toimii kansainvälisesti korkeatasoinen tekoälytutkimusta, kuten ELLIS Institute Finland. Hallituksen toimista ei kuitenkaan välity kunnianhimoinen kansallinen strategia näiden vahvuuksien hyödyntämiseksi.
’Innovaatiorahoituksia on leikattu’
– Suomi käyttää tekoälypotentiaaliaan aivan liian laiskasti. Meillä on osaamista, infrastruktuuria ja EU strategisia investointeja, mutta niiden ympärille ei ole rakennettu riittävän vahvaa kansallista visiota eikä kasvupolitiikkaa. Vaarana on, että muut maat hyödyntävät ne mahdollisuudet, jotka meillä jo ovat käsissämme, Holopainen sanoo.
Holopainen pitää hallituksen politiikkaa ristiriitaisena. Samaan aikaan, kun Suomeen on onnistuttu sitouttamaan EU:n keskeisiä tekoälytoimintoja ja merkittäviä investointeja, tekoälyn hyödyntämistä tukevia innovaatiorahoituksia on leikattu.
– Pelkkä tutkimus ei riitä, jos innovaatioiden kaupallistamiseen ja käyttöönottoon ei ole riittäviä kannustimia. Tekoälyn tuottavuusloikka syntyy uusista palveluista, tuotteista ja liiketoiminnasta – ei vain vanhojen prosessien tehostamisesta, Holopainen toteaa.
Holopaisen mukaan tekoälypolitiikan tavoitteena tulee olla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kasvu. Tekoälyn hyödyt eivät saa keskittyä vain suurille toimijoille, vaan niiden tulee olla myös mikro- ja pk-yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisten saavutettavissa.
– Suomella on mahdollisuus profiloitua koko Euroopan kestävän tekoälyn suunnannäyttäjäksi. Se edellyttää kuitenkin aktiivista politiikkaa, investointeja osaamiseen ja testausympäristöihin sekä sitä, että uudet datakeskukset tukevat myös kansallista tekoälykehitystä eivätkä palvele ainoastaan kansainvälisiä toimijoita, Holopainen sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessään Holopainen kysyy hallitukselta muun muassa, aikooko hallitus vahvistaa Suomessa toimivia EU tekoälystrategian keskeisiä rakenteita, kuten EDIH-verkostoa, AI Factorya, AI Skills Academyä, TEF-toimintoja ja sääntelyhiekkalaatikoita riittävillä kansallisilla resursseilla, ja miten hallitus mahdollistaa tekoälyyn perustuvan tuottavuusloikan.
Miten varmistetaan, että Suomeen rakennettava datakeskuskapasiteetti hyödyttää myös kansallista ja eurooppalaista tekoälykehitystä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, -sisältyy myös kysymykseen.
– Tekoäly on Suomen seuraava mahdollisuus, jota ei voi väistää. Nyt tarvitaan hallitukselta johtajuutta, jotta emme jää sivustakatsojiksi tilanteessa, jossa Eurooppa ja muu maailma rakentavat omaa teknologista kilpailukykyään, Holopainen sanoo.
Kirjallinen kysymys:
Eduskunnan puhemiehelle
Suomen aktivoituminen EU:n tekoälystrategian toimeenpanossa, tekoälyinfrastruktuurin kokonaiskestävä kehittäminen sekä mikro- ja pk-yritysten tekoälykehittämisen tukeminen
Suomi on poikkeuksellisen vahvassa asemassa EU:n tekoälystrategian toimeenpanossa. Maassamme toimivat kaikki EU:n keskeisimmät tekoälystrategiset rakenteet:
Eurooppalaiset digitaaliset innovaatiokeskittymät (EDIH):
Finnish AI Region EDIH / AI, ML, XR,CS (koordinaattorina Business Helsinki),
Location Innovation Hub EDIH / Paikkatietoinnovaatiot ja AI (koordinaattorina Maanmittauslaitos)
Robocoast EDIH / Robotiikka, CS, digitalisaatio ja AI (koordinaattorina Prizztech)
Tekoälytehdas LUMI AI Factory (koordinaattorina CSC), kehittämisen tuki- ja datapalvelut
Testaus- ja kokeiluympäristönodet (TEF): Citcom (älykaupunki, Business Tampere), TEF-Health (Helsingin kaupunki, Metropolia, Helsingin yliopistollinen sairaala HUS)
AI Skills Academy -verkostossa Suomea edustaa AISHA (AI Skills Hub Academy) -hankkeessa Learning Intelligence Group
sekä tekoälyn sääntelyhiekkalaatikot / sääntelyyn vastaavuuden dokumentaation tuki (EUSAir, mm. CSC ja Haaga-Helia mukana Suomesta)
Deploy AI / tekoälykehittämisen resurssit yhdessä paikassa (DIMECC Suomen edustajana)
EU:n yhteinen AI-infrastruktuuri edustaa mittavaa unionin yhteistä investointia, jonka tarkoituksena on tukea eurooppalaista tekoälykehitystä. Suomen fyysinen tekoälyinfrastruktuuri on lisäksi merkittävässä kasvuvaiheessa. Maahan on tulossa tai jo rakenteilla useita suuria datakeskuksia vahvistamaan tekoälylaskennan ja pilvipalveluiden asemaa. Suomessa toimii lisäksi ELLIS Institute Finland, joka on sitouttanut maahan tekoälyn ja koneoppimisen huippututkijoita. Nämä resurssit yhdessä voivat tukea Suomea EU:n AI-strategian edelläkävijämaana ja suunnannäyttäjänä kohti kestävää tulevaisuutta ja teknologista itsenäisyyttä. Näitä resursseja ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti.
Tekoälyn tuottavuusloikka ei voi olla kestävä, jos se hyödyttää vain taloudellisia tunnuslukuja. Kokonaiskestävän kehityksen periaatteen, triple bottom -linen mukaisesti tekoälykehityksen on tuotettava arvoa kolmella toisiinsa kytkeytyvällä ulottuvuudella: taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti.
On varmistettava, että tekoälyteknologioiden tuottama taloudellinen etu ja lisäarvo ei kohdistu vain harvoille, vaan jakautuu laajasti eri toimijoille sisältäen pk-yritykset, mikroyritykset ja elinkeinonharjoittajat läpi toimialojen, julkisorganisaatiot ja yksityishenkilöt. Tämä vaatii pääsyä infrastruktuuriin, tukiin ja osaamiseen sekä toiminnallista läpinäkyvyyttä, ja näitä tukevaa politiikkaa.
Tekoälyteknologioiden hyödyntämisen tulee ensisijaisesti mahdollistaa ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin kasvu. Se ei saa toimia yhteiskuntaa jakavana välineenä tai johtaa osaamiskuilun syvenemiseen erilaisten ryhmien välillä tai työelämän eriarvoistumiseen.
Tekoälyteknologioita tulee hyödyntää ympäristön tilan kohentamiseen ja suojeluun. Niiden käyttö, kehitys ja ympäristö- sekä sosiaaliset vaikutukset läpi globaalien arvoketjujen tulee olla päätöksenteon keskiössä. Suomella on erinomainen mahdollisuus profiloitua kokonaiskestävän ja eurooppalaista teknologista itsenäisyyttä tukevan tekoälyn kehittäjänä ja hyödyntäjänä, mutta tämä edellyttää näkyvämpää ja vahvempaa tukea jo olemassa oleville EU:n strategisille toiminnoille, selkeää ohjausta ja seurantaa. Ilman aktiivista politiikkaa ja valtiontason tukea, Suomessa olevat arvokkaat resurssit, joilla voidaan lisätä alueellista kokonaisvaltaista hyvinvointia jäävät jatkossakin alihyödynnetyiksi.
Tekoälyteknologioiden varaan rakennetut tuottavuusloikkatavoitteet eivät synny pelkästään prosessikehittämisestä. Olemme tällä hetkellä inkrementaalisen kehittämisen ja uudistumisen vaiheessa, jossa tekoälyä hyödynnetään lähinnä olemassa olevien toimintatapojen tehostamiseen. Tuloksellinen ja kokonaiskestävä tuottavuusloikka ja kasvu edellyttävät liiketoimintainnovaatioita, uusia palvelu- ja tuotemalleja sekä koko arvoketjuun ulottuvaa uudistumista niin aineellisia kuin aineettomia hyödykkeitä tuottavilla toimialoilla.
Hallituksen toimissa on kuitenkin vakava ristiriita. Samaan aikaan, kun mittava toimijakenttä on saanut sitoutettua Suomeen EU:n strategisia AI-toimintoja ja valjastanut käyttöön tekoälykehittämiseen soveltuvaa infrastruktuuria ja osaamista, tekoälyteknologioiden hyödyntämistä edistäviä innovaatiotukia on leikattu pois. Aidon kasvun ja kaupallistamisen näkökulmasta innovaatiot kulkevat tutkimus- ja kehitystoiminnan kanssa käsikädessä alusta alkaen, eivätkä ole erotettavissa omaksi osiokseen. Onnistunut tekoälyloikka tarvitsee tutkimusta soveltavia innovaatioita. Hallitus ei ole kuitenkaan osoittanut riittävää tukea EU:n strategisten toimintojen kansalliseen vahvistamiseen ja hyödyntämiseen. Ilman julkista tukea, osaamista ja testausympäristöjä suomalaisten yksityisten ja julkistoimijoiden siirtymä ei onnistu tai se tapahtuu liian hitaasti.
Suomi ei toistaiseksi ole profiloitunut EU:n tekoälystrategian aktiivisena suunnannäyttäjänä, eikä hallituksen viestinnässä ole selkeää kansallista visiota siitä, miten Suomi aikoo hyödyntää maahan jo muodostunutta poikkeuksellista asemansa.
Passiivisuus johtaa tilanteeseen, missä strateginen vaikutusvalta EU:n tekoälypolitiikan muotoiluun siirtyy muille, Suomessa sijaitseva osaaminen, infrastruktuuri ja avattavat datakeskukset jäävät alihyödynnetyiksi kansallisen kehityksen näkökulmasta, ja kansalliset yritykset menettävät pääsyn tukiin ja verkostoihin, joihin niillä olisi täysi oikeus. Suomi tulee menettämään myös kiinnostavuutensa tekoälyn kehittämisen ja soveltamisen kärkimaana.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus aktiivisesti ja näkyvästi tukea Suomessa toimivia EU:n tekoälystrategian keskeisiä rakenteita, kuten EDIH, AI Factory, AI Skills Academy, TEF:t, Deploy AI, sääntelyhiekkalaatikot, riittävillä kansallisilla resursseilla ja poliittisella painoarvolla, ja pyrkiä aktiivisesti helpottamaan näiden resurssien kansallista hyödyntämistä,
miten hallitus aikoo hyödyntää Suomen ainutlaatuisen aseman EU:n tekoälyekosysteemissä ja positioida Suomen EU:n tekoälykehityksen edelläkävijäksi, ja millä konkreettisilla toimilla tämä toteutetaan,
miten hallitus aikoo mahdollistaa aidon, kestävän ja kokonaisvaltaisen tekoälyyn perustuvan tuottavuusloikan, kun niiden innovaatiotukia on leikattu eikä resursseja osoiteta EU:n strategisille toiminnoille,
miten varmistetaan mikro- ja pk-yritysten sekä julkisorganisaatioiden pääsy neutraaliin ja tutkimuslähtöiseen tekoälykehittämisen tukeen, osaamiseen ja testausympäristöihin,
miten hallitus varmistaa, että Suomeen avattavat uudet datakeskukset palvelevat samalla kansallista ja eurooppalaista tekoälykehitystä eikä kapasiteetti valu pelkästään kansainvälisten toimijoiden hyödyksi, ja millaisia ehtoja tai kannustimia datakeskusinvestoinneille asetetaan,
miten hallitus varmistaa, että tekoälyinfrastruktuurin ja datakeskusten kasvu tapahtuu kokonaiskestävän kehityksen (triple bottom -line) periaatteiden mukaisesti, jotta varmistetaan, ettei tekoälykehittäminen vie yhteiskuntaa ja ympäristöä eriarvoistavaan ja ympäristököyhään tulevaisuuteen?
Helsingissä, 26.6.2026
Mari Holopainen (vihr.)