Valtiontalous tarvitsee säästöjä, -vaikka niitä nimitetäänkin ’sopeutuksiksi’. Se tarkoittaa, että luovumme jostakin. Suomalaisen eläkejärjestelmän toinen kivijalka on kansalaisten eläkesäästöt, joita hallinnoivat yksityiset työeläkeyhtiöt. -Kohdistuuko sopeutuspaineita sinnekin?
Pääministeri Petteri Orpo (Kokoomus) oli tänään kuultavana Ylen -lähetyksessä.
”Orpo: Eläkeikää ja eläkkeiden kertymistä tarkasteltava”, väliotsikoi Yle tänään sunnuntaina.
”Nyt puheenaiheena ovat eläkkeisiin kohdistuvat säästöt. – Seuraavalla hallituksella velkajarrun myötä tehtävänä löytää 10 miljardin sopeutustoimet, Orpo pohjustaa.”
’Maksettaviin eläkkeisiin ei tarvitsisi puuttua’
Yle: ”Eläkejärjestelmä on Orpon mukaan otettava tarkasteluun niin, että maksettaviin eläkkeisiin ei tarvitsisi puuttua, vaan on tarkasteltava sitä, mistä kaikesta eläkettä kertyy. Lisäksi eläköitymisikää on tarkasteltava.”
’Orpo toivoo puolueilta konkreettisia esityksiä syksyksi siitä, millaisiin säästöihin ne ovat valmiita’, -kirjoittaa Yle. ’Orpo lupaa viimeistään syksyllä puolueensa esittelevän yksityiskohtia säästökohteista, ja silloin mukana ovat myös kannanotot eläkejärjestelmän muutoksiin. Orpo on myös avoin eläkeyhtiöiden määrän tarkastelulle’.
Tässä vaiheessa aina tarkastelemme suomalaisen eläkejärjestelmän historiaa
Suomalainen eläketurva perustettiin sille periaatteelle, että jokainen maksaa työelämässä ollessaan tulevan eläkkeensä, -sekä v.1937 perustetun kansaneläkkeen että v.1962 säädetyn työeläkkeen. Valtio –Kela– ja yksityiset työeläkeyhtiöt huolehtivat työelämäsä olevien maksamien eläkesäästöjen hallinnoimista ja säilyttämisestä.
Koska kansaneläkekin oli sidottu tulevan eläkeläisen itse maksamien eläkemaksujen kertymään Kelan tilille, ensimmäiset täydet kansaneläkkeet olisivat tulleet maksettaviksi vasta 40 vuoden kuluttua (1937:stä laskien)
Aluksi eläkkeet olivat hyvin pieniä (-kun kertymää henkilön henkilökohtaisella eläketilillä oli vähän): 1950-luvun alussa kuukauden eläkkeellä sai vain noin kolme kiloa kahvia. Ensimmäiset täydet eläkkeet olisivat tulleet maksettaviksi vasta 40 vuoden kuluttua. Ensimmäisenä vuonna kansaneläkettä sai vain 221 henkilöä, ja monet eivät edes tienneet oikeudesta eläkkeeseen. (Lainaus: Kela, -linkki alempana.)
Kaikki tulevat maksuvastuut eläkkeiden saajille oli jo valmiiksi katettu kerätyillä eläkemaksuilla
Kun kaikki tulevat maksuvastuut eläkkeiden saajille oli jo valmiiksi katettu heiltä kerätyillä eläkemaksuilla, valtion tai eläkeyhtiöiden rahojen loppumisesta ei ole pelkoa, -vaiko sittenkin:
”Valtion rahoituspohja edelleen murenee”
Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on tuonut julkisuuteen ajatuksen, joka on käynyt mielessä varmasti monella muullakin. Murron mukaan keskustelu lasten aiempaa suuremmasta vastuusta vanhempiensa hoidossa tulee akuutiksi kymmenen vuoden sisällä, jos valtion rahoituspohja edelleen murenee. (Uudenkaupungin Sanomat 02.08. 2025.)
Muistutamme:
Suomalainen eläkevastuu-pakkosäästämis-järjestelmä perustiin kahdessa vaiheessa:
- 1930-luvulla säädettiin kansaneläkelaki, jonka mukaisille (tulevan) eläke-edun saajille olisi alettu maksaa täyttä kansaneläkettä joskus 1970-luvulla, -kun heidän Kela-tileilleen olisi kertynyt maksuja kattavasti säästöjä.
- 1960-luvulla perustettiin työeläke-järjestelmä, jossa yksityiset työeläkeyhtiöt huolehtivat tulevien eläkeläisten (pakko)säästöjen hallinnoimisesta, ja em. varoista heidän eläkkeidensä maksamiset, -kun/jos he joskus pääsevät eläkettä nauttimaan.
- Siis (rautalankaa): Kukaan työeläkemaksuja tilinauhassaan kiroillen ihmetellyt ei siis maksanut ”edellisen sukupolven eläkkeitä”, koska tämä edellinen sukupolvi ei niitä saanut.
Maailman onnellisimmassa Suomessa, jossa mielialalääkkeiden (-onnellisuuspillereiden??!!) käyttö on myös ennätyksellistä, on monta ihmeellistä asiaa: Eläkejärjestelmät ovat yksi niistä. (#vaalitaistelukysymys.)
Eläkejärjestelmän romahtaminen merkitsisi koko hyvinvointivaltion romahtamista. Toimenpiteitä siis tarvitaan, -ja ’sopeutusten’ kohdistamista sinne missä budjetissa on ’ilmaa’, -ei vanhuksiin. Heiltähän onkin jo saksittu etuja? ![]()
Luettavaa:
- Yle 31.05. 2026: Orpo Pääministerin haastattelutunnilla: Eläkkeiden kertymistä ja eläkeikää tarkasteltava; Pääministerin mukaan Suomen taloudessa näkyy käänne parempaan.
- Yle, Areena: Pääministerin haastattelutunti 31.5: Pääministeri Petteri Orpoa haastattelevat politiikan toimittaja Teemu Muhonen, Helsingin Sanomat, politiikan toimittaja Eeva Lehtimäki, videolähetys.
- Iltasanomat 31.05. 2026: Leikataanko eläkkeiden määrää? Orpo ei antanut suoraa lupausta suomalaisille; Työllisyyden lisäämisen epäonnistumiseen pääministeri Orpo kommentoi, että ensin talouden tulee kasvaa ja työpaikat seuraavat perässä.
- Yle 23.02. 2026: Suojaako omaisuudensuoja työeläkkeitä leikkauksilta? ”Lapsellinen oppi”, sanoo asiantuntija,
- Helsingin Sanomat 02.03. 2026 Pääkirjoitus: Sakset lähestyvät vääjäämättä eläkkeitä; Kun miljardien eurojen säästöjä aletaan konkretisoida, eläkejärjestelmään joudutaan puuttumaan – vaikka järjestelmä onkin ihan hyvässä iskussa.
- Kela,
- Lisää kauhu-skenaarioita: Helsingin Sanomat 26.-27.05.,
- Kansaneläke nosti vanhukset köyhyydestä,
- Talouselämä 23.05. 2024: Valtion pörssisalkusta on haihtunut liki 20 miljardia euroa – Näin Varman Risto Murto kommentoi Fortumin ja Nesteen tilannetta; Valtion pörssiomistusten arvo on lähes puolittunut vuodesta 2021. Petteri Orpon (kok) hallitukselta odotetaan pian valtion omistajapolitiikkaa ohjaavaa uutta periaatepäätöstä.,
- Eläkkeensaajien keskusliitto,
- Helsingin Sanomat 15.09. 2024: Salaisissa neuvotteluissa selvitetään uutta tapaa sijoittaa suomalaisten eläkevaroja – ”Todella huolestuttavaa”; Eläkeyhtiöille selvitetään mahdollisuutta velkavivuttamiseen. Yhtiöt voisivat hakea lainaa ja sijoittaa lainatut rahat esimerkiksi osakkeisiin.
- Verkkouutiset 15.09. 2024,
- Uudenkaupungin Sanomat 02.08. 2025: Kuka hoitaisi vanhukset? Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on tuonut julkisuuteen ajatuksen, joka on käynyt mielessä varmasti monella muullakin. Murron mukaan keskustelu lasten aiempaa suuremmasta vastuusta vanhempiensa hoidossa tulee akuutiksi kymmenen vuoden sisällä, jos valtion rahoituspohja edelleen murenee.
- Iltasanomat 30.07. 2025: Pitäisikö lasten maksaa vanhempiensa hoiva? Näin puolueista vastataan; Ilta-Sanomat kysyi neljän suurimman puolueen ratkaisuja tulevaisuuden hoivapommiin.
- Helsingin Sanomat 26.07. 2025: Risto Murto: Aikuiset lapset saattavat jatkossa joutua ottamaan enemmän vastuuta vanhemmistaan; Julkisen talouden heikkeneminen voi johtaa tilanteeseen, jossa vanhuksille ei ole riittävästi ympärivuorokautista hoitoa, Murto arvioi.
-
Kirja: ’Orjamarkkinat – huutolaislasten kohtaloita Suomessa’, Jouko Halmekoski.
Muita uutisia:
10.03. 2026:
04.08. 2025:
Julkinen rahoituspohja vanhusten hoidolle murenee, -hyvinvointivaltion loppu lähenee?
15.08. 2025:
04.02. 2025:
27.09. 2024:
Orpon ’kasvutoimi-työryhmässä’ urheilun ja eläkesäästö-sijoittamisen ’suuret onnistujat’
24.09. 2024:
23.09. 2024:
15.09. 2024:
Toistuuko ’Sonera-ceissi’: Eläkesäästöt vapautetaan ’vivutukseen’
18.08. 2024:
Hyvinvointivaltio todellisessa vaarassa, -hallinto pöhöttyy, hoidoista leikataan


