Jo pidemmän aikaa on ollut nähtävissä huolestuttavan ilmiön kasvua, jossa osa nuorista syyllistyy yhä vakavampiin rikoksiin. Vaikka valtaosalla nuorista menee hyvin, pieni joukko ajautuu rikoskierteeseen, jossa rikokset muuttuvat asteittain vakavammiksi, sanoo kokoomuksen poliisitaustainen kansanedustaja Marko Kilpi.
”Erityisen huolestuttavaa on, että monet näistä nuorista ovat lastensuojelun asiakkaita ja hatkassa sijoituspaikoistaan. Tällöin heidän riskinsä sekä syyllistyä rikoksiin että joutua rikosten uhreiksi kasvaa merkittävästi”, Marko Kilpi toteaa.
”Ilmiö ei vielä ole laaja, mutta sen seuraukset voivat tulevaisuudessa olla vakavia yhteiskunnan kannalta”, Kilpi jatkaa.
Järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää nuoria
Tilannetta pahentaa uusi kehityssuunta, jossa järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää nuoria osana toimintaansa. Ruotsissa on havaittu niin sanottu ”crime as a service” -ilmiö, jossa rikoksia tilataan ja toteutetaan verkostomaisesti. Törkeiden rikosten tekijöinä on käytetty alaikäisiä, usein kodin ulkopuolelle sijoitettuja nuoria, jotka eivät vielä ole rikosoikeudellisessa vastuussa.
”Tämän vuoksi heistä on tullut houkutteleva väline järjestäytyneelle rikollisuudelle. Vastaava toimintamalli on rantautunut myös Suomeen, mikä lisää riskiä siitä, että jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevia nuoria vedetään mukaan entistä vakavampiin rikoksiin”, Kilpi sanoo.
Orpon hallitus on tehnyt toimenpiteitä, joilla nuorten rikollisena käyttäytymisenä ilmenevään oireiluun puututaan, mutta edelleenkin lainsäädäntö ei kuitenkaan anna viranomaisille riittäviä keinoja puuttua tilanteeseen tehokkaasti, varsinkaan alle 15-vuotiaiden rikostentekijöiden osalta.
Alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, mikä tarkoittaa, että poliisi voi käytännössä tehdä vain esiselvityksiä ja lastensuojeluilmoituksia. Säilöönotto on mahdollista vain lyhytaikaisesti ja poikkeuksellisin perustein.
”Tämä johtaa tilanteeseen, jossa vakaviinkin tekoihin syyllistyneiden nuorten kohdalla konkreettiset keinot rikoskierteen katkaisemiseksi jäävät riittämättömiksi”, Kilpi toteaa.
”Ratkaisuksi tarvitaan sekä lainsäädännöllisiä että käytännön toimia. Lainsäädäntöä tulisi tarkistaa siten, että viranomaisilla olisi riittävästi toimivia keinoja puuttua vakaviin rikosepäilyihin myös alle 15-vuotiaiden kohdalla”, Kilpi linjaa.
”Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta pidempiaikaiseen säilöönottoon tai muihin turvaamistoimiin vakavissa tapauksissa. Lisäksi moniammatillista yhteistyötä tulisi vahvistaa ja varmistaa, että riskinuoret saadaan aidosti sitoutettua palveluihin”, Kilpi jatkaa.
Kun aikoinaan on säädetty rikosoikeudelliseksi ikärajaksi 15 vuotta, se ei välttämättä tarkoita sitä, että nuoret ovat edelleenkin pysyneet samanlaisina kuin silloin. Maailma muuttuu, lapset ja nuoret muuttuvat, joten lainsäädännönkin on muututtava.
”Nuorten rikoskierteen katkaiseminen on haaste koko yhteiskunnalle. Mitä aikaisemmin ongelmiin puututaan ja mitä tehokkaammin viranomaisilla on keinoja toimia, sitä paremmat mahdollisuudet yhteiskunnalla on estää nuorten ajautuminen rikoskierteeseen”, Kilpi päättää.
Edustaja Kilpi jätti asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle. 